keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Jerk-kanaravintola Scotchies - älä jätä tätä väliin Jamaikalla

Yhteistyössä: Risteilykeskus

On kovin kliseistä kirjoittaa otsikkoon, että jotain ei missään nimessä tule jättää välistä jossain maassa vieraillessa. Jamaikalainen, perinteisellä tyylillä grillattu jerk-kana on kuitenkin niin taivaallista, että se lukeutuu ehdottomasti täysin pakollisten joukkoon Jamaikan vierailun yhteydessä.

Vai voisitko vastustaa tätä?



Jerk on siis perinteinen jamaikalainen tapa grillata kanaa tai porsaanlihaa. Jerk-mausteista löytyy chiliä, pippuria, valkosipulia ja ties mitä ihanuuksia. Vaikkemme muuten oikein osanneetkaan päättää, mitä tekisimme Jamaikalla, niin yksi oli varmaa. Meidän olisi saatava jerk-kanaa. Ystäväni bongasi jamaikan parhaaksi jerk-kanaravintolaksi kehutun Scotchiesin ja kun taksikuskimme suositteli meille samaa ravintolaa, tiesimme missä söisimme lounaan.

Scotchiesilla on muutama ravintola eri puolilla Jamaikaa. Yksi niistä sijaitsee Falmouthin ja Montego Bayn välimaastossa päätien varrella, ja se osui meidän reitillemme juuri oikeaan aikaan. Jo autossa taksikusimme painotti meille, ettei kastiketta tule missään nimessä kaataa kanan päälle, vaan kanaa täytyy varoen kastaa kastikkeeseen. Muuten voi käydä niin, että kanasta tulee niin tulista, että se jää kokonaan syömättä. Selvähän se. Ohjeet omaksuttu ja sitten syömään.




Lounasaikaan paikalla oli paljon paikallisia ruokailijoita. Parkkipaikat olivat täynnä ja noutoluukulle pitkä jono. Tämä tiesi hyvää ruuan laadun puolesta, mutta onneksi ei pitkää odotusaikaa. Taksikuskimme tiesi mitä teki. Hän vei meidät ensin pöytään, jonka jälkeen hän ohjasi meidät kameroiden kanssa keittiön äärelle. Keittiönä toimivat valtavat grillit, joissa kanat olivat pitkien puiden päällä ja aaltopelti varmisti kanojen savustumisen.




Olisin ahneuksissani varmasti tilannut itselleni kokonaisen kanan, mutta tarjoilija suositteli puolikasta kanaa kahdele aikuiselle. Sen lisäksi otimme kahta eri lisuketta. Totta puhuen olisin voinut syödä paljon enemmän. Olisiko se ollut järkevää? Ei. Puolesta kanasta ja kahdesta lisukkeesta riitti hyvin kahdelle, mutta kun ruoka on niin hyvää, voisi sitä kahmia kaksin käsin. Kana oli niin ihanan muhevan mureaa ja täydellisen savunmakuista.





Entä se tulisuus? Kastike oli tulista. Mutta oi niin hyvää! Pidän tulisesta ja vihaan, jos tuliseksi kutsuttu ei sitä olekaan. Jerk-kanan kastike ei pettänyt. En olisi missään tapauksessa kaatanut sitä kanani päälle. Jopa minulta kana olisi takuuvarmasti jäänyt syömättä. Täydellinen tulisuus, täydellinen kana. Täydellinen elämys.

Jos siis käyt Jamaikalla, syö ehdottomasti Scotchiesissa. Et tule pettymään!



Pysy matkassa mukana:

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Epätavallinen matkavuosi 2017 ja katsaus alkaneen matkavuoden suunnitelmiin

Yhteistyössä: ebookers

Matkavuosi 2017 alkoi hitaasti, mutta kiihtyi sellaisiin mittasuhteisiin, etten ole vieläkään ehtinyt kirjata läheskään kaikkia matkajuttuja blogiin. Ulkomanmatkojen lisäksi minulla on useampia pieniä kotimaan matkoja ja retkiä jonotuslistalla, joista haluaisin kertoa. Se on varmasti jo monella tiedossa, että matkavuosi oli mieletön - erikoinen, mutta mieletön.

Ilmeenikin sen jo kertoo - onko tämä tosiaan ollut minun matkavuoteni?



Erikoinen matkavuosi 2017


Matkavuoteni 2017 oli jäätävän elämyksellinen, mutta myös hyvin epätavallinen. Meillä oli kyllä kaikenlaisia matkoja kovinkin tasapainoisesti. Teimme matkoja niin koko perheen kuin aikuistenkin kesken. Kolusimme sekä kotimaata että ulkomaita. Olimme kylmässä ja lämpimässä. Mukana oli rantoja, huvipuistoja, hyviä ravintoloita ja superhienoja elämyksiä. Rentoa lomailua ja aktiivista matkailua.

Mutta.

A) Suuri osa vuoden hienoimmista elämyksistä on tullut töiden kautta, enkä ole niitä ollut itse järjestämässä, kuten yleensä.

B) Nämä suurimmat elämykset ovat tapahtuneet ihan lähimaastossa - Mäntässä, Portossa, Tukholmassa, Italiassa. Eivät maailman äärissä Galapagossaarten luonnonihmeiden äärellä, Perun vuorilla, japanilaisessa munkkiluostarissa, Seychelleillä maailman kauneimmilla rannoilla, Costa Ricassa laiskiaisten seassa. Aina ennen matkafilosofiani avain on ollut: mitä kauempana, sen parempi.

Seassa tavallistakin minä-matkailijaa


Olemme kyllä tehneet minulle hyvin tyypillisiäkin matkoja. Vietimme kesälomalla viikon jäätävän kauniilla kreikkalaisella Karpathoksen saarella, ja vuosi huipentui elämäni neljänteen Karibian risteilyyn.

Instagram luokitteleekin nämä tyypillisimmät matkani viime vuoden parhaimmistoksi:



Mukana on sekä Karpathosta, Thaimaata että Karibiaa. Ihan hyvä, mutta ei tosiaan kerro koko totuutta.

#realbestnine


Minun olikin tehtävä työ itse. Tässä yhdeksän kuvaa, jotka koostavat matkavuoden 2017 parhaimmiston. Tästä koosteesta en ole unohtanut Mänttää, Portoa, Leviä, Italiaa tai Helsingin saaristoa.




Elämyksen ei tarvitsekaan tapahtua maailman äärissä


Tämä vuosi opetti minulle konkreettisesti, ettei tajunnanräjäyttävien elämysten perässä tarvitse lähteä maailman ääriin (vaikkakin aion niin tehdä jatkossakin, koska voin). Kokosin koostekuviin kaksi kuvaa Portosta Sandeman-portviinitalon seminaarista juurikin sen vuoksi, että en muista koskaan kokeneeni niin montaa niin hienoa elämystä yhdellä kertaa. Kuka pääsee osallistumaan sadonkorjuuseen, polkemaan rypäleitä, sekoittamaan oman portviinin, ruokailemaan sekä viinitarhojen keskelle että satoja vuosia vanhaan viinikellariin ja saa vielä kaupan päälle itse sekoittamansa portviinin pullotettuna kotiinviemisiksi? En voi uskoa, että vastaus on minä.



Toinen vuoden yllättäjistä oli Mänttä. Kyllä, Mänttä. Siellä pääsin syömään ties kuinka monen maailmalta Mänttään saapuneen Michelin-tähtikokin ruokia. Mänttä tuli täysin puun takaa, vei jalat alta ja kielen mennessään. Se oli juuri niin yllättävä, että lähes vaatii kaikki mahdolliset kliseiset fraasit tahdittamaan sen kuvailua. Tämän vuoden Food and Art -kutsua odotellessa.

Vuoden perhematkojen kohokohdat olivat ehdottomasti pääsiäisen Levin matka, kesäinen Karpathos ja loppuvuoden Karibian risteily Orlandon Disney-puiston prinsessoineen.



Mieheni kanssa teimme pari kahdenkeskistä matkaa, joista toinen oli Italian Maremmaan ja siellä Rocca di Montemassin viinitilalle. Maremmaan ihastuin niin paljon, että haaveilin jopa muuttavani Maremman maaseudun rauhaan hyvien viinien äärelle.



Naisten kesken kävimme Tallinnassa ja Lonnan löylyissä, mutta muuten tuntuu, että vuosi on vierähtänyt aivan liian nopeaan, eikä ystäville ole jäänyt sitä aikaa, minkä he ansaitsisivat. Toivottavasti alkanut vuosi tuo siihen parannuksen. Ainakin alku on ollut jo yhteensä parempi kuin koko syksy yhteensä.


Mistä vuoden 2018 elämykset - läheltä vai kaukaa?


Vuosi 2018 näyttää alkavan samoin kuin viime vuosi. Meillä ei ole nimittäin yhden yhtä matkaa varattuna. Suunnitteillakin on vain ja ainoastaan yksi matka. Naisten kesken olemme nimittäin päättäneet lähteä Bilbaoon syömään Michelin-tähtiravintola Neruaan. Samalla piipahdamme riojalaisella viinitalolla, Campo Viejolla, ja Logroñon tapaskadulla, kun samoilla huudeilla kerta olemme.

Siinä se. Ei muita suunnitelmia. Jostain siis täytyisi saada lumipallo taas pyörimään ja uudet suunnitelmat tulille.

Kohdevalinnat Euroopan edullisimpien oluiden perusteella ...?


Ihan kuin ebookers olisi lukenut ajatukseni ja tuskailuni sekä matkasuunnitelmien että matkainspiraation puuttumisesta. He lanseerasivat nimittäin juuri uuden Hintakartta-palvelun, missä pääsee todella kätevästi surffailemaan eri matkakohteita kohteiden hintatason perusteella. Minä tietysti syksyn matkoihin matkakassani ja talvilomani tuhlanneena lähdin heti etsimään pienen budjetin Euroopan kohteita. Täytyy sanoa, että vaikka palvelussa on vaikka kuinka paljon hakukriteereitä (esim. hotelli, taksi, ruoka, mekko, vesipullo jne), niin tuijotin tiukasti, mitä olut missäkin kohteessa maksaa. Oluen perusteella tämän vuoden matkakohteita olisivatkin alle kahden euron oluttuopillisillaan Moskova (pitäisi tämä kerran ainakin nähdä), Belgrad (kiinnostuin heti), tietysti Praha (ollut kauan haaveissa) sekä yllättävästi myös Porto ja Lissabon (aina varmoja valintoja).

Ei huono palvelu ollenkaan.

... vai Matka 2018 -messuilta?


Tulevan viikon lopulla on taas myös Matkamessujen aika. Ehkä messut järjestetään alkuvuodesta juuri minunlaisteni ihmisten takia, jotka eivät osaa tehdä suunnitelmia seuraavan vuoden varalle. Joulukuussa on täysin mahdotonta ajatella tammikuuta, mutta helmikuussa on jo aivan luonnollista tehdä kesäkuun suunnitelmia. Käsittämätöntä, mutta totta.

Ehkä viikon päästä olen taas viisaampi, mitä alkanut vuosi saattaa tuoda tullessaan. Tai sitten lähden suosiolla edullisen oluen perässä Belgradiin.

Mistä sinä haet matkainspiraatiosi? Vai onko matkakalenterisi alkaneelle vuodelle jo täynnä? Entä näemmekö Matka 2018 -messuilla?

Pysy mukana matkassa:

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Levi lasten kanssa

Levi tunnetaan Lapin ehdottomana bilekohteena. Sinne mennään rinteisiin ja laduille, mutta ennen kaikkea Vinkkarin terassille after skiihin, josta jatketaan Hullu Poro Areenalle kuuntelemaan suomalaisen musiikin tähtiä.

Mutta ei aina.



Levi sopii äärimmäisen hyvin myös lapsiperhematkailuun. Testasimme viime pääsisäisenä Levin lapsikohteena ja meillä oli mielettömän mukavaa. Tekemistä lapsiperheille oli vaikka ja kuinka. Jos kunto kestäisi, aktiviteetteja löytyisi varmasti parille viikolle, mutta jo pitkän viikonlopun aikana ehtii kummasti.

Pulkkamäet


Pulkkamäet ovat ehdottomasti talven parhautta, ja Leviltä niitä löytyy! Eturinteiltä laskettelurinteen vierestä, etelärinteiden Leevilandiasta, eturinteiden Lastenmaasta. Paras näistä pulkkamäistä oli minun mielestäni ehdottomasti Leevilandiassa etelärinteillä. Siellä oli vaihtoehtoina joko reippailla ylös mäkeä tai ottaa pulkka kainaloon ja mennä mattohissillä ylös. Pulkat oli valmiina, eikä ollut ruuhkaa.

Parastahan Lapissa on myös se, että pulkalla voi myös kulkea paikasta toiseen. Pääsiäisen aikaan tiet alkoivat jo olla sulia, mutta parhaaseen talviaikaan koko maa on lumessa teitä myöden.





Omaa pulkkaakaan ei tarvinnut olla mukana, kun ainakin meidän hotelliltamme, Sirkantähdestä, pulkkaa sai lainata vapaasti hotellin edessä olevasta pulkkaparkista. Kätevää.



Lastenrinteet


Myös laskettelurinteet on rakennettu perheen jokaista jäsentä silmälläpitäen. Me vuokrattiin 2-vuotiaallemme laskettelusukset eturinteiden Zero Pointista. Otimme pienimmät mahdolliset monot (koko 25) ja lyhimmät suket (olisivatko olleet noin 60-80 cm?). Hyvin kelpasivat tarkoitukseemme, vaikka olivatkin hieman isot, sillä neiti laski kaksi laskua ja halusi sen jälkeen mieluummin pulkan kyytiin.

Mattohissi löytyy eturinteen lisäksi etelärinteeltä Leevilandiasta ja sompahissi Lastenmaasta.





Leevilandia


Etelärinteiden Leevilandiasta löytyy siis mattohissi, pulkkamäki ja laskettelurinne lapsille. Tämän lisäksi siellä oli iso kasa pulkkia, rattikelkkoja ja liukureita yhteiskäyttöön, kota makkaranpaistoon ja iso rengasmäki. Rengasmäen vauhdit eivät meidän keväthangilla ollut kovinkaan hurja, ja laskijat saivat vetää renkaat päästäkseen loppuun saakka. Ehkä toisenlaisella säällä renkaat liukuvat maaliin saakka.

Nihkeästä rengasmäestä huolimatta Leevilandia oli mahtava paikka! Me teimmekin sinne useamman retken, vaikka majoituimmekin Levin keskustassa ja paikalle piti tulla autolla. Yhteysbussit olivat ajan kuluessa muuttuneet maksullisiksi, joten autoilu oli meidän seurueelle edullisin vaihtoehto.







Lastenmaa


Eturinteiden lähellä oleva lapsille rakennettu ulkoleikkipaikka, Lastenmaa, oli myös mahtava, mutta valtaisan mäen takana. Kunhan Lastenmaahan asti jaksoi vetää 2-vuotiaan pulkassa, oli paikka kyllä hieno. Sieltäkin löytyi hissi helpottamaan pulkkamäkeen kipuamista, loivat ja helpot rinteet lasketteluun, pieni kota ja kahvila. Lastenmaassa järjestettiin myös ohjelmaa lapsille, kuten esimerkiksi pulkkamäkikisoja. Olipa siellä Mikko Alatalo vetämässä Känkkäränkkä-konserttiakin - tosin vasta seuraavana päivänä siitä, kun me olimme jo poistuneet Leviltä.






Gondoli-hissit


Gondoli-hissi ei missään nimessä ole vain ja ainoastaan laskettelijoille, vaan kierros kannattaa tehdä myös maisemien vuoksi. Eturinteiden Express -hissiltä ei pääse käsiksi kovin järisyttäviin maisemiin, vaikkakin sen päässä on esimerkiksi jääbaari. Gondoliajelu kannattaa kuitenkin tehdä mieluummin tunturin länsirinnettä pitkin menevällä Gondoli2000 -näköalahissillä. Hissi kulkee parinkymmenen metrin päässä maan tasalta ja ylös asti sillä kestää noin 10 minuuttia. Siinä ajassa ehtii jo ihastella maisemia.







Ylhäältä löytyy maisemien lisäksi pieni baari ja näköalavessa :)




Huskysafarit


Meillä kävi huono tuuri huskyjen kohdalla. Ajelimme katsomaan niitä Könkäälle Levin Huskypuistoon tarkastamatta ennakkoon, miten paikka olisi auki. Kävi ilmi, että aukioloajat olivat sellaiset, ettei 2-vuotiaan kanssa niitä ehdi katsomaan ollenkaan, kun hän nukkuu päiväunet juurikin puolen päivän tietämillä. Mutta ei hätää. Koirien aitaukset ovat sijoitettuina niin, että koiria näkee, vaikka paikka ei olisikaan auki. Ihastelimmekin niitä aitojen väleistä hetken, ja se taisi olla niin lapsikatraalle kuin aikuisillekin ihan riittävästi.

Huskysafari tosin jäi tälläkin kertaa välistä. Jääpä jotain seuraavaankin Lapin reissuun :)





Leikkipuistot ja muut tekemiset


Uskokaa tai älkää, 2-vuotiaamme kysyi kaiken tämän keskellä, pääsisikö hän leikkipuistoon. Mummu ja pappa veivät hänet ja hänen serkkunsa Levi Hotel Span Ailu Family Fun -sisäleikkipaikalle. Talviaikaan kunnossapidettyä ulkoleikkipuistoa emme löytäneet, eikä sellaista taida olla Levillä ollenkaan.

Huonon sään varalle Leviltä löytyy myös kylpylä ja tietysti kaikki ihanat matkamuistomyymälät, jossa voi ihastella vaikkapa näitä jättisuuria poroja :)



Majoitus huoneistohotellissa Levin keskustassa


Majoituimme Levin keskustassa Huoneistohotelli Sirkantähdessä. Vaikka olinkin ennakkoon skeptinen, sillä ajattelin mökin olevan ainoa oikea vaihtoehto Lappiin, valinta oli mitä mainioin. Kukapa ei haluaisi olla valmiina huudeilla ja saada aamiaisen valmiina tarjoiltuna pöytään? Kelpasi ainakin minulle! Lue lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä linkistä.

Pysy matkassa mukana:

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Bambulautalla sademetsän halki aina Usain Boltin kotikylään saakka @ Falmouth, Jamaika

Yhteistyössä: Risteilykeskus

Olimme marras-joulukuun vaihteessa Karibian risteilyllä, ja yhtenä kohdesatamana meillä oli Jamaikan Falmouth. Jamaika on ehkä liian suuri ja monipuolinen, sillä meidän oli todella vaikeaa päättää, mitä tekisimme Jamaika-päivämme aikana. Olin katsonut Getting Stamped -blogista upeasta veden päällä kelluvasta baarista, mutta se sijaitsi täysin toisella laidalla Falmouthiin nähden (onneksi löysimme kelluvan baarin Haitilta). Bob Marleyn kotitalo kiinnosti, mutta vaikka muutama tunti reggae-bussissa maisemia katsellen olisikin voinut aikuisten näkökulmasta olla kivan rentoa, arvelimme, ettei tämä olisi voinut 2-, 4- ja 6-vuotiaita lapsia vähempää kiinnostaa.

Ystäväni bongasi jo alkukesästä Margaret-joen bambulautta-ajelun ja määrätietoisesti toi ideaansa esille aina suunnitellessamme matkan aktiviteetteja. Hyvä niin. Bambulautat olivat jamaikalaisen jerk chickenin kanssa päivämme kohokohtia. Ja mikä parasta, myös lapset viihtyivät bambulautoilla koko tunnin kestävän ajelun ajan.



Margaret -joelle ajaa Falmouthin risteilysatamasta alle puoli tuntia. Sinne pääsee joko valmiilla retkillä tai omatoimisesti taksilla. Me neuvottelimme ensin satamassa tilataksien kanssa koko päivän hinnasta, mutta päädyimme lopulta ottamaan paikallisen taksin sataman aitojen ulkopuolelta, täysin sen vuoksi, että saimme taksin edullisemmalla. Sataman aitojen sisäpuolelta taksin hinta olisi ollut 250 dollaria, nyt me maksoimme 140 dollaria tilataksista, johon mahduimme kaikki seitsemän. Taksi kierrätti meitä paikasta toiseen koko päivän ajan.



Falmouthin satamaan tullessamme lämpö oli varmasti yli 35 astetta. Ehkä jopa liian kuuma varsinkin pienten lasten kanssa. Margaret-joen bambulautta-ajelu oli jo tästä syystä täydellinen päivän aloitus. Metsän keskellä, joen rannalla lämpötila laski huomattavasti. Enää oli ihanan kuuma, ei liian kuuma.

Bambulautta-ajelulle kannattaa mennä heti aamusta ennen ryhmämatkalaisten saapumista. Taksikuskimme kiiruhti meitä myös lippuluukulle turhan jonotuksen välttämiseksi. Lippujen ostamisen jälkeen on nimittäin vielä hyvin aikaa nautiskella hintaan kuuluva rommi-drinkki tai alkoholiton hedelmämehu. Meidät vietiin laiturille vasta siinä vaiheessa, kun oli meidän vuoromme hypätä lauttojemme kyytiin.



Lipunmyynnissä oli baarin lisäksi livemusiikkia (tietysti, kun Jamaikalla olimme), matkamuistomyymälä, vessat ja yrttiviljelmiä. Yksi lautta maksaa 60 dollaria ja siihen saa mennä maksimissaan kaksi aikuista ja yksi lapsi. Meille riitti yksi lautta, ja 4-henkinen ystäväperheemme joutui ottamaan kaksi erillistä lauttaa.





Margaret-joki oli tulvillaan vettä, sillä Jamaikalla oli juuri ollut parin viikon ajan rankkoja sateita. Veden pinta oli tavallista korkeammalla ja vesi virtasi vauhdilla. Tai siltä se näytti rannalta käsin. Kun pääsimme lauttaamme, kyyti oli miellyttävän rauhallista ja tasaista. 





Tunnin kelluminen vehreässä jokimaisemassa oli täydellinen vastakohta risteilyaluksen ruuhkalle ja metelille. Alkumatkasta vesi virtasi sillä vauhdilla, että saimme kellua lautallamme kaikessa rauhassa. Loppumatkasta virtaus hiljeni ja muutamia lauttoja kerääntyi näköetäisyydelle. Osa lautoista pysähtyi joen varrella oleviin myyntikojuihin ostamaan tauluja ja muita matkamuistoja. Kojuja olikin tasaiseen tahtiin joen varrella. Me ostimme pienen maljakon, jonka lauttakuskimme oli kaivertanut puusta. Emme varsinaisesti halunneet maljakkoa, mutta kuski oli sen verran mukava, että maljakon ostaminen toimi tipin antamisen verukkeena.








Jokiajelu päättyi kylän laitamille, josta taksikuskimme osasi kertoa Usain Boltin olevan kotoisin. Hänen vanhempansa asuvat edelleen kyseisessä kylässä, ja taksikuskimme oli nähnyt itse Usainin falmouthilaisessa kahvilassa pari päivää aiemmin. Me emme nähneet kuin kotikylän ja koulun, jota Usain oli käynyt lapsena.




Päivämme bambulautoilta jatkui lounaalle jamaikalaiseen jerk chicken -ravintolaan ja sieltä vielä Montego Bayhin rannalle. Niistä lisää tulevissa postauksissani.

Pysy matkassa mukana: