Slider

Parhaat wc-kokemukset maailmalta - TOP 10

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Maailmaa jo pari vuosikymmentä ristiin rastiin kierrelleeni vastaan on tullut useampikin wc, jotka edelleen tulevat mieleeni kukin mistäkin syystä. Erinäiset ylimääräiset olennot vessoissa on näemmä ainakin jääneet mieleeni, ovat he sitten eläimiä tai tuntemattomia ihmisiä.

Mieleenpainuvia vessakokemuksia on kertynyt jo niin suuri määrä, että on hyvinkin aika koota ne yhteen. Samalla pääset tutustumaan minuun hieman paremmin - mistä on kieroutunut huumorintajuni peräisin? Entä missä olen joutunut asioimaan tuntemattomien kanssa kylki kyljessä? Mikä kokemus teki torakoista pakollisia pahoja, mihin oli vain totuttava? Ja missä olen tietämättäni zoomaillut jotain tuntematonta vessa-asiointinsa lomassa?



Aloitan maailman parhaiden vessakokemusten listan sieltä, mistä kaikki on saanut alkunsa - ilman vessaa numero 1 tuskin tätä koko kirjoitusta olisi olemassa.


1. Karstula - kaikkien aikojen lempivessani, josta kiero huumorinikin on peräisin


Täältä on peräisin kiero huumorintajuni ja keskivertoa avoimempi suhtautuminen noh, näihin vessaan liittyviin asioihin. Tiedoksi siis nyt vielä näin kirjallisena kollegalleni "herra Salmelle", että kyllä: "neiti Kohioja" ei ole ihan sitä mitä ulkokuori saattaa ensisilmäyksellä antaa ymmärtää ;)

Tämä ihana kolmen reiän ulkohuussi löytyy Karstulasta, mummolastani, isäni lapsuudenkodista. Tätä nykyä paikka on enää kesämökki- ja metsästystukikohtakäytössä. Isovanhempani muuttivat tilalta viitisentoista vuotta sitten, ja olen käynyt paikan päällä sen jälkeen vain muutaman hassun kerran. Kyseessä on siis todella nostalginen ulkohuussi.

Jo minun lapsuusaikoinani mummolasta löytyi myös sisävessa - ihan sellainen tavallinen yhden pöntön versio. Silti siskon ja serkkujen kanssa oli tietysti mentävä ulkohuussiin. Mikä sen parempaa, kuin että kaikki saimme tehdä asiamme yhtä aikaa ja vierekkäin? Vai tiedätkö sinä jotain parempaa? :D

Minä sain nuorimpana aina pienen reiän, siskoni joko keskikokoisen tai ison, riippuen siitä, kumpi serkuista, Jaana vai Sami, oli kolmantena wc-seuralaisena.

Lapsuudessani huussin seinää koristi Keskisuomalaisen aukeama vuodelta kahdeksankymmentä-jotain, missä juhlistettiin Matti Nykäsen kultamitalia ja huussin ylähyllylle oli piilotettu kasa pornolehtiä.

Ymmärrätkö sinäkin minua nyt hieman paremmin? ;)


Kiitos kuvista Samille!


2. Kuubassa yökerhon vessassa ei ollut varaa nolostumisille


Maailman parhaimpien vessojen kakkospaikalle pääsee kaikkein mieleenpainuvin yksittäinen vessakokemus, joka sattui Kuubassa varaderolaisessa yökerhossa.

Naisten vessassa oli kaksi pönttöä ja niiden välissä väliseinä, muttei ovia. Väliseinäkin vaikutti väliseinältä vain ensisilmäyksellä. Pöntölle istuttua totuus paljastui. Väliseinä oli niin lyhyt, että vierusvessakaverin kanssa pystyi täysin kasvotusten keskustelemaan. Pöntötkin oli aseteltu ihan riittävän lähelle toisiaan - miksi sitä nyt tilaa lähtisi tuhlaamaan, tai niitä rakennusmateriaaleja väliseiniin?

Ovea ei tietysti ollut edes jonottajille, vaan vessassakäynti piti hoitaa useampien kanssabilettäjien osallistuessa tähän iloiseen tapahtumaan. Omien reissukavereiden kanssa tämä oli vielä suht ok, mutta tuntemattoman istahtaessa viereen ei voinut kuin nauraa. Eipä ole tämän jälkeen koskaan tullut pissattua kylki kyljessä tuntemattomien ihmisten kanssa.

Kuvakin tästä ihanasta vessasta on olemassa, mutta pöntöllä istuvat mallit eivät jostain kumman syystä halunneet kuvaa julkaistavan.

Kuvasta paljastui vielä sekin muisto, että roskakori oli aseteltu kätevästi pönttöjen väliin. Vessapaperia kun ei saanut heittää pönttöön, niin sehän on tosi mukavaa heittää käytetty vessapaperi vessakaverin naaman eteen. Apua.

Jos suhtautumiseni tähän aihepiiriin onkin keskivertoa avoimempi, niin jossain se minunkin rajani kulkee. Myös reissukaverini molemmat muistavat vessan yhtä kirkkaasti kuin minäkin, vaikka matkasta tulee ensi vuonna pyöreät kymmenen vuotta täyteen. Mistähän johtuu?? :D

3. Torakoiden öiseen aikaan valloittama wc:n lattia Costa Rican kodissa


Tämä vessa pääsee sijalle kolme torakkapeitteensä ansiosta, mutta myös siksi, että asuin tässä kodissa puolen vuoden ajan. Vessa numero kolme on siis kahdentoista vuoden takaisen Costa Rican kotini vessa.

Muuten vessassa ei ollut vikaa, mutta öiseen aikaan useampikymmenpäinen torakkalauma valtasi tämän wc:n lattian. Jos/kun yöllä halusi käyttää vessaa, piti pöntöllä istuessa pitää jalkoja jatkuvassa liikkeessä, jolloin torakka-armeija pysyi paikoillaan. Jos pysäytti jalkojen teputtamisen hetkeksikin, jatkoivat torakat öistä vaellustaan.

Jos tästä vessasta oli jotain hyötyä, niin ainakin se auttoi hätistämään ötökkäkammoa tehokkaasti. Voin nimittäin kertoa, että kaikkeen tottuu. Myös tähän. Harmi vaan, ettei tottumus jatkunut kovinkaan kauaa Suomeen paluun jälkeen.

4. Vessa Amazonin viidakossa ilman seiniä


Pysytään edelleen ötökkäaiheessa, mutta vaihdetaan Peruun Amazonin viidakon keskelle. Majoituimme hyvin ekologisessa majapaikassa, missä kiinnitettiin huomiota jo tuolloin - lähes kymmenen vuotta sitten - mm. energiatehokkuuteen ja lähiruokaan, sekä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja se mitä syntyy, kierrätetään huolella. Huoneet olivat kyllä tasokkaita, mutta seiniä ei ollut huoneen ympäri asti, vaan paikassa majoituttiin mahdollisimman kiinteässä yhteydessä luonnon kanssa. Viidakon eläimillä oli siis vapaa pääsy huoneeseen täysin avointen seinien kautta. Ovinakin toimivat pelkät verhot.

Täälläkin öiset wc-vierailut olivat varsin jännittäviä. Täydessä pimeydessä piti ensinnäkin nukkua taskulappu toisessa kädessä, jotta ylipäätään löysi vessaan. Sen lisäksi piti huolehtia, ettei matkalla tallo ötökkää, saati pöntöllä istu kenenkään päälle. Ystäväni oli joku yö joutunut hätistämään pöntön reunalta huomattavan kokoisen sammakon tökkimällä sitä takamuksesta. Onneksi emme törmänneet muihin öisiin ötökkävieraisiin.

Lattian poikki pyyhältävä 10-senttinen lentävä kuoriainen ja naapurihuoneen seinän välissä asunut lepakkoperhe osasivat pysytellä omissa oloissaan, eikä joen kaimaanitkaan eksyneet majoitukselle asti. Tai ainakin tässä uskossa elämme ja hyvä näin.






5. Japanin monitoimivessat


Musiikkia, suihkuominaisuuksia, vauvaistuimia, sähköiset varattu-taulut - tai sitten ihan vain pelkkä reikä lattiassa. Japanissa wc-vierailu oli aina yhtä mielenkiintoinen kokemus, kun et koskaan tiennyt, mitä tulee vastaan. Useimmiten sai yllättyä positiivisesti kaikista mahdollisista hifi-ominaisuuksista, joita vessat tarjosivat.

Hieman harmittaa se, etten missään vaiheessa tullut testanneeksi pöntön erilaisia suihkuominaisuuksia - sen kerran kun nyt Japanissa olin. Täytynee käydä uudelleen - muutenkin tosin kuin pelkkien vessojen perässä.

Japanin vessoista kirjoittelin taannoin ihan oman kirjoituksen. Jos siis Japanin vessat kiehtovat, löydät kirjoituksen täältä.





6. Portossa wc:n ja ravintolasalin välissä pelkkä lasiseinäinen akvaario - ja minä kamerani kanssa väärällä puolen lasia


Portossa pääsimme kokemaan, miltä tuntuu käydä vessassa, kun uskot täpötäyden ravintolasalillisen tuijottavan sinua asioinnin ajan. Tässä oli onneksi kyse pelkästä tunteesta, sillä ravintolan vessaan ei nähnyt salista käsin. Itse pystyit kuitenkin näkemään ravintolasaliin pöntöllä istuessasi, sillä vessan ja ravintolasalin väliin oli asetettu valtava akvaario ja sen lasista näki - luojan kiitos - vain toiseen suuntaan.

Itsehän mokasin aikalailla, kun kävin ottamassa kuvia akvaariossa olevista jättiläisravuista. Enpä tajunnut, miten kuumottavat paikat olen mahtanut tuottaa sille, joka on samaan aikaan istunut vessassa. Hänellehän episodi on näyttänyt siltä, että zoomailen kamerani kanssa häntä wc-asioillaan. Hupsista.

Kuka lie on istunut ravun tuolla puolen posket punoittaen :D


7. Suomen rahoittamat bajamajat Inca Traililla Perussa


Macchu Picchulle vaeltaessa Inca Trailia pitkin vessat ovat luksusta. Useimmiten asiat täytyi hoitaa puskaversiona, ja silloin harvoin kun wc:itä oli tarjolla, olivat ne melko kurjia.

Paitsi.

Suomalaiset osaavat selkeästi vessa-asiat, ja Suomen rahoittamana Inca Trailin varrella oli joitain kuivakäymälöitä ilahduttamassa vaeltajia. Oli varsin miellyttävä yllätys huomata Suomen liput ja siistit vessat vaellusmatkan varrella.



8. Punaisen miniravun kanssa luksusresortissa Costa Ricassa


Vietimme Costa Ricassa asuessamme uuden vuoden ihanassa luksusresortissa. Valitsimme huoneet omalla uima-altaalla ja poreammeilla. Kaikki oli viimeisen päälle, jopa eksoottista punaista pientä rapua myöden, joka ilmestyi lavuaariin ihmettelemään vessan menoa. Säikkynä hän aina piiloutui viemärin uumeniin, mutta ilmestyi aina uudelleen vessan ollessa tyhjillään.

Me olimme tässä vaiheessa tottuneet ylempänä mainittuun Costa Rican kotiolojen torakka-armeijaan, ja sen vuoksi rapuvieras vessassa oli varsin tervetullut söpöläinen. Rapu on kuitenkin selkeästi tehnyt riittävän ison vaikutuksen, kun muistan hänet vielä kahdentoista vuoden jälkeenkin.

9. Näköalabajamaja Levitunturin huipulla


Myös Suomesta löytyy toki upeita, mieleenpainuvia vessoja. Helsingissä Tornin vessa on minulle jo liian arkipäiväinen - sijaitseehan se kotikaupungissani - mutta Levitunturin huipulla oleva näköalabajamaja pääsee eksoottisuudessaan ehdottomasti vessalistalleni. Onneksi ainakin suurimpaan sesonkiaikaan Levillä on sen verran kylmä, ettei kukaan unohdu huussiin ihastelemaan maisemia. En nimittäin nähnyt paikalla kuin tuon yhden ainoan huussin.



10. Baarimestarin toimenkuvana pumpata tukkeutunut vessa auki Kosilla


Lukioaikoina kävimme pariin otteeseen Kosin saarella viettämässä perinteisiä bilelomia tyttöjen kesken. Kosin kaupungin baarikadun työntekijöiden toimenkuva on jäänyt hyvin vahvana mieleeni. Saarella ei saisi nimittäin heittää vessapaperia lainkaan pönttöön, mutta kuka sen nyt pienessä nousuhumalassa enää muistaa. Ilmeisesti ei yhtään kukaan, sillä baarimestareiden perustoimenkuvaan näytti kuuluvan tukkeutuneiden pönttöjen avaaminen karhupumpulla tuon tuosta.

Näinkään avointa suhtautumiseni ei ole, vaan muiden tukkeutuneiden ulosteiden jatkuva pumppaus saa edelleen aikaan puistatuksen ja aamun puurot nousemaan kurkkuuni. Jos monen haave nuoruudessa olikin työskennellä koko kesä Välimeren ihanalla bilesaarella, niin minun ei ollut.

BONUS: Oodi luksusvessoille ihan kaikkialla


Vessoista puhuttaessa on pakko antaa oodi vielä kaikille niille ihanille luksusvessoille, joita maailma on pullollaan. Miten ihanaa on, kun vessaa koristaa tuoreet kukat, tarjolla on kaksi allasta ja poreamme, taustalla soi rauhallinen musiikki tai linnunlaulu, kun et itse joudu avaamaan ovea, saati laittaa itse saippuaa käsiin tai etsiä käsipyyhettä, vaan joku tekee sen puolestasi.

Välihuomautus: Tiedän, tässä on eroja, ja Michelin-ravintolan vessanovenavaaja saikin viime keväisen seurueemme mielipiteet jakautumaan siitä, onko se luksusta vai kiusallista, kun tarjoilija seuraa sinua vessaan asti. Voitte varmaan jo tässä vaiheessa arvata, että minusta se oli IHANAA!

Oli miten oli, jo pieni panostus vessan viihtyvyyteen ja etenkin sen puhtauteen kannattaa, sillä itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että niin hotellissa kuin ravintolassakin paikan tason huomaa juurikin sen vessasta.



Mikä vessa on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen? Hyvässä tai pahassa.

Pysy matkassa mukana:

Legoland Billund syyskuussa – ei jonoja, ja myös sadesäällä paljon tekemistä

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland Billund

Lähdimme Billundin Legolandiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Superkaunis kesä elätti toiveita, että vielä syyskuussakin Billundissa voisi olla aurinkoista ja pääsisimme täten nauttimaan ulkoilmapuistoista täysillä. Meillä olikin viikonlopun aikana ihan kohtuulliset säät, mutta sateelta emme silti välttyneet. Kohtuullisuus säiden puolesta tuleekin siitä, että Billundin alueella on niin paljon sisätekemistä, ettei sade pääse mitenkään päin pilaamaan matkaa.



No, jos totta puhutaan, niin olisihan se ollut kurjaa, jos sade olisi jatkunut tauotta koko viikonlopun alusta loppuun. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan viikonlopun aikana satoi puolet molemmista kokonaisista päivistä. Iltapäivät olivat sään suhteen puolipilvisiä, eikä sateita tullut kuin ripaus silloin tällöin.

Vuokra-auto Billundin alueella – turha vai tarpeellinen?

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland Billund

Olimme syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna seitsemän hengen seurueen kera Billundin alueella tarkoituksenamme kierrellä alueen perhekohteita. Matkassa meitä oli minun ja 3,5-vuotiaan tyttäreni lisäksi siskoni ja hänen 7- ja 9-vuotiaat pojat sekä vanhempani.



Majoituimme Lalandian vesipuiston yhteydessä oleviin lomakotitaloihin (lue niistä aiemmasta kirjoituksestani tästä linkistä). Lomakotitalot ovat kyllä kävelymatkan päässä niin Lalandian vesipuistosta kuin Legolandistakin, mutta jo pelkkien lomakotitalojen alue on valtavan suuri. Meidän talo sijaitsi melko keskellä aluetta ja näin matkaa Lalandialle tuli noin kilometrin verran, Legolandiin puoli kilometriä enemmän. Aurinkoisella säällä tämähän ei ole matka eikä mikään, mutta entä sateella?

Thanyapura, Kaakkois-Aasian suurin hyvinvointi- ja sporttihotelli Thaimaan Phuketissa

maanantai 15. lokakuuta 2018

Vietimme ystäväni kanssa viikon hyvinvointi- ja sporttiloman Thaimaan Phuketissa sijaitsevassa Thanyapura sportti- ja hyvinvointihotellissa lokakuun toisella viikolla. Innostuin hotellin konseptista heti, kun bongasin sen Apollomatkojen sporttihotellivalikoimista, mutta en osannut aavistaakaan, miten pitkälle koko hyvinvointikonsepti on hotellissa viety. Jokainen yksityiskohta on hiottu viimeiseen asti ja sellaisetkin asiat oli osattu ottaa huomioon, mistä en itse olisi osannut edes unelmoida.



Thanyapura olikin niin mieletön, että mielessäni kävi jopa se, etten kirjoittaisi hotellista ollenkaan blogiin, sillä haluaisin pitää tämän upean paikan kokonaan itselläni. No, siihen ei varsinaisesti ole tarvetta, koska tuskin tulen täällä edes joka vuosi ravaamaan. Mutta jo tuo pelkkä ajatus kertoo varmasti sen, että nyt puhutaan jostain ainutlaatuisen upeasta paikasta. Olen ennenkin rakastunut hotelliin ja niin rakastuin tälläkin kertaa.

Lalandian talomajoitus sekä hintaan kuuluvat vesi- ja sisäleikkipuisto

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland

Olimme Billundin alueella viettämässä pitkää viikonloppua syyskuun toisella viikolla. Meitä oli matkassa seitsemän henkeä: minä ja 3,5-vuotias tyttäreni, siskoni ja hänen 7- ja 9-vuotiaat pojat sekä vanhempani. Meillä oli siis tarve kolmen eri porukan kattavalle majoitukselle.

Billundin Legolandin läheisyydessä on valtava määrä erilaisia majoituksia. Innostuin tietysti Lego-hotellista, mikä sijaitsee aivan Legolandin kyljessä ja ihastelin poikien puolesta Lalandian Lego Ninjago -mökkejä. Kummassakin näissä vaihtoehdoissa olisimme kuitenkin tarvinneet aika monta erillistä majoitusta, ja kun kerta yhdessä lähdimme matkaan, oli yhteinen majoitus paras vaihtoehto. Lopullinen valintamme majoitukseen olikin Lalandian lomakotitalo.






Neljä makuuhuonetta ja kaksi vessaa + sauna ja poreamme

Lalandian lomakotitaloalueella on useampi sata taloa - olisiko ollut seitsemisensataa. Taloja on ainakin paria eri kokoa ja meillä oli käytössämme neljän makuuhuoneen ja kahden wc:n talo. Talomme oli mieletön. Makuuhuoneet oli kahdessa eri päädyssä, toisessa päädyssä oli kaksi makuuhuonetta sekä kylpyhuone saunalla ja poreammeella, ja toisessa päädyssä oli toiset kaksi makuuhuonetta sekä wc-suihku-yhdistelmä.

Sporttilomalla Kaakkois-Aasian suurimmassa hyvinvointi- ja urheiluihotellissa

torstai 11. lokakuuta 2018

Huhhuh! Meillä alkaa olla viikko lomaa takana. Enää yksi kokonainen matkapäivä jäljellä, ja ylihuomenna aamusta pitäisi olla laukut pakattuna ja matkata takaisin Suomeen ja arjen pariin. Viikko on ollut niin mieletön, etten oikein edes tiedä, miten pukisin sen sanoiksi. Tuo ensimmäinen huhhuh kiteyttää monen monta tunnetta. Iloa, hikeä, naurua, tuskaa (lähinnä tulessa olevien lihasten takia), raukeutta, rentoutusta, uuden kokeilemisen riemua, iloisten ihmisten kohtaamisia, kauniin luonnon ihastelua, täydellistä rauhaa, sammakonkurnutuksen kuuntelua auringon laskettua.



Olin kyllä superinnoissani, kun bongasin tämän Thaimaan Puhketissa sijaitsevan Thanyapura-sporttihotellin Apollomatkojen hotellivalikoimista, mutta missään tapauksessa en olisi voinut kuvitella kaiken olevan täällä näin mieletöntä. En usein halua matkustaa sinne, missä olen jo ollut, mutta voisinpa veikata, että tänne tulen vielä uudelleen. Ehkä otan tyttärenikin mukaan ja laitan hänet uimakouluun siksi aikaa kun itse jumppaan ja joogaan.

Istanbul - puitteet ja hintataso kuin satumaassa

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Ihana Istanbul!

Matkasin Istanbuliin reilu viikko sitten kolmeksi yöksi. Olin työmatkalla, jonka vuoksi itse kaupunkiin tutustuminen jäi harmillisen vähäiseksi. Pääsin itseasiassa astumaan hotellin ovien ulkopuolelle ensimmäisen kerran 26 tuntia sinne saapumisen jälkeen.



Digiseminaari viiden tähden hotellissa


Mutta ei hätää. Työmatkan aihe oli paras mahdollinen, eli digiseminaari, ja sekä majoitus- että kokoushotellina meillä oli viiden tähden Renaissance Istanbul Polat Bosphorus. Hotellin kokoustilat sattuivat olemaan kätevästi ylimmässä kerroksessa, ja saimmekin ihastella Istanbulia korkauksista käsin koko seminaaripäivien ajan. Vitsailimmekin, ettemme tarvitsisi kuin kiikarit ja koko kaupunki olisi nähty. Kuka sitä vapaa-aikaa kaipaisikaan.

1-vuotisjuhliaan viettävä 25 miljoonan Legopalikan Lego House

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland Billund

Katselin ennen syyskuun alun Billundin matkaamme Lego Housen kuvia. Ajattelin, että tämä 25 miljoonan Lego-palikan talo olisi kierretty parissa tunnissa. Oi, miten väärässä olin. Taas kerran. Ja kuka edes kuvittelee, että 25 miljoonaa Lego-palikkaa olisi kierretty parissa tunnissa? Näin jälkikäteen ajateltuna varsin typerästi ajateltu.



Lego Hause on suunniteltu valtavan upeaksi elämykseksi. Superlatiivit eivät edes riitä kuvailemaan sitä tunnetta, kun Lego-ukko toivottaa portilla sinut nimelläsi tervetulleeksi ja päädyt saman tien ihailemaan 15-metristä, tietysti Legoista rakennettua puuta. Ainakin vielä vuosi sitten tuo puu on ollut yksi suurimmista yksittäisitä Lego-rakennelmista koko maailmassa, ja jostain muistelen kuulleeni, että jos yksi ihminen olisi rakentanut sen, olisi siihen kulunut 12 vuotta. Ja puuhan oli tietysti vain alkusoittoa.

Frederician linnoitusalue - jos käyt Billundin Legolandissa, käy myös täällä

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland, Billund

Vierailimme pari viikkoa sitten Frederician linnoitusalueella Legolandin matkamme yhteydessä. Vierailen harvoin matkoillani museoissa tai historiallisissa kohteissa. En siis voi sanoa hyppineeni ennakkoon innosta sen vuoksi, että pääsen käymään 1800-luvun lopun erittäin hyvin säilyneellä, sodan aikaisella linnoituksella.



Mielenkiintoni herätti kyllä se, että paikka oli valittu tänä vuonna Billundin alueella lapsiperheiden parhaaksi toimintakohteeksi. Joku juju paikassa täytyisi siis olla. Tuskin tällaista titteliä voitetaan äänestyksissä ihan kevyin perustein. Ja voin jo nyt paljastaa, voitto on täysin ansaittu. Linnoitusalue oli mielettömän hieno!

Perhepurjehdus Virossa

lauantai 15. syyskuuta 2018

Vieraskynässä ihana  Elina.

Perhemiehistöömme kuuluu lisäkseni Kippari ja 8- ja 5-vuotiaat veneilijät. Matkaa teemme 32-jalkaisella paatilla. Perhereissuilla pääroolissa on tutustuminen uusiin satamiin ja paikkoihin, joihin meidän ei ehkä tulisi mentyä muuten kuin veneellä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme viettäneet joka kesä lomastamme vähintään viikon vesillä. Usein veneilypäiviä on kertynyt tätä enemmän ja joinakin lomina veneessä on vietetty täydet neljä viikkoa. Vuosi sitten seilasimme Tukholman idyllisessä saaristossa. Sitä ennen olemme purjehtineet Ahvenanmaan saaristossa ja Saaristomerellä.

Tänä vuonna oli vuorossa veneilyloma Viron vesillä. Alkaessamme suunnitella matkaa tuntui siltä, että tietoa, blogikirjoituksia ja fiilistelyä satamista ja niiden lähialueista löytyi Viron puolelta paljon vähemmän kuin Saaristomeren tai Tukholman saariston kohteista. Sen vuoksi ehdotin Teijalle, että kirjoittaisin vieraskynätekstinä matkakertomuksen meidän reissusta.

Reissumme aikana kävimme seuraavissa satamissa: Haapsalu, Rohuküla, Kuivastu, Heltermaa, Vormsi – Sviby, Dirhami,  Osmussaari, Lohusalo, Naissaari, Suomenlinna. Matkalla olimme yhteensä reilut pari viikkoa.



Se mikä kauhistuttaa eniten, antaa parhaat fiilikset #KotHamAdventure

maanantai 3. syyskuuta 2018


"Nyt ei voi enää perääntyä", kuuluu veneen takaosasta kipparilta. Sydän alkaa takoa, henki salpaantua. "Kiristetään tahtia, kaikki meloo nyt ja lujaa". Ei kun melaa syvemmälle veteen ja menoksi. Mihin ihmeeseen sitä on taas tullut laitettua itsensä? Eikö sitä olisi voinut jäädä vaikka rannalle joogaamaan?

Kuva: Visit Kotka Hamina


Kosken kohina voimistuu, vesi virtaa yhä vauhdikkaammin. Pian alkaa näkyä vaahtopäät, mutta ei sitä, mihin koski loppuu. Sentään en ollut menossa tällä kertaa koskeen yksin, vaan veneessä oli lisäkseni kahdeksan muuta. Jos putoaisin, olisi minulla seitsemän pelastajaa. Jos koko vene kaatuisi, kaatuisimme yhdessä. Viimeksi mainittua tosin tuskin näissä koskissa tapahtuisi, eikä tällaista elämyshakuista porukkaa sellaisiin koskiin vietäisikään, jos ketään muutakaan.

Legoland ei olekaan pelkkä Legoland - riittääkö kaksi ja puoli päivää kaiken näkemiseen?

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Yhteistyössä: Legoland

Kun Legoland kutsui meidät käymään Billundissa, innostuin heti. Siskoni 7- ja 9-vuotiaat pojat ovat jo vuosikausia puhuneet, että jos pääsisivät minne tahansa koko maailmassa, olisi se ehdottomasti Tanskan Legoland. Oma tyttäreni on myös 3,5-vuotiaana jo hyvinkin Legoland-iässä. Ei siis tarvinnut kuin alkaa suunnitella, milloin lähdemme.

Kaikki kuvat olen saanut käyttöön Legolandilta.


Työaikataulujen vuoksi pystymme olemaan matkassa vain pitkän viikonlopun torstai-illasta sunnuntaihin. Toisaalta syyskuussa Legoland on myös siirtynyt puolittain talviteloille ja puistot ovat avoinna enää perjantaista maanantaihin.

Napoli yhdessä päivässä

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Vietimme ystäväni kanssa heinäkuussa viikon Napolissa ja Amalfin rannikolla. Napoliin olimme varanneet kaksi päivää, mutta lopulta kiersimme kaupungin parhaimmiston yhdessä päivässä.


Napoli jakaa mielipiteet kahtia, ja olen kuullut ihmisten sekä vihaavan että rakastavan kaupunkia. Minä kuulun ehdottomasti rakastajiin, eikä Napolin rosoisuus tehnyt siitä lainkaan synkkää ja tunkkaista vaan päin vastoin varsin aidon ja viehättävän. Turisteja ei tungeksi Napolissa joka kadun kulmalla, eivätkä kaupungin taskuvarasverkostot näyttäneet naamojaan meille lainkaan. Pieniä kujia pitkin olisi voinut kuljeskella päiväkausia, ja Via Tribunalin pizzerioita koluta viikko tolkulla. Kuinka monen kaupungin ydinkeskustassa näkee edelleen pyykit liehuvan kapeiden kujien väleihin kiinnitetyillä pyykkinaruilla?

Bilbaon Guggenheimin bistrossa pääsee käsiksi Michelin-tason ruokaan edullisesti

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Yhteistyössä: Bilbao Turismo

Lähdimme viime keväänä Bilbaoon ja Riojan seudulle puhtaasti ravintolat ja viinit mielessä. Toki halusimme vierailla myös Guggenheimissa, sen kerran kun Bilbaossa olimme. Se kävi varsin helposti, sillä agendallamme oli myös Guggenheimin yhteydessä sijaitseva, Michelin-tähtiravintola, Nerua sekä museon yhteydessä toimiva bistro. Olimme valinneet täten myös maijoituksen niin, että olisimme jo valmiina Guggenheimin huudeilla.



Ohjelmassamme oli illallistaa Neruassa lauantaina ja vierailla Guggenheimissa museon puolella sunnuntaina aamupäivästä. Suunnitelma oli täydellinen, sillä Neruassa ravintolan Michelin-kokki Josean Alija ehdotti lounasravintolaksi meille hänen museon yhteydessä toimivaa bistroa ja ystävällisesti teki meille pöytävarauksen. Voiko matka enää tämän kätevämmäksi muuttua?

Kolme kuukautta, viisi matkaa - miten taas sain aikaiseksi matkamaratonin?

maanantai 20. elokuuta 2018

Muistatteko viime syksyn matkamaratonini? Matkoja sateli puolivahingossa, ja minulle meinasi tulla jopa kiire matkustaa. Kävin parin-kolmen kuukauden sisällä Mäntässä syömässä Michelin-kokkien ruokaa, Portossa sadonkorjuussa ja polkemassa rypäleitä, Tukholmassa kouluttautumassa, Italiassa viinitilailemassa, Berliinissä cocktailmessuilla ja loppuhuipentumana risteilemässä Karibialla.

Tänä syksynä aion hikoilla tropiikissa ihan muun kuin auringon takia :)


Tällä erää vain yksi seuraavan kolmen kuukauden aikana tapahtuvista matkoista tuli takavasemmalta. Muut olen suunnitellut tai on suunniteltu huolella ennakkoon, mutta silti yllätin itseni, kun laskin, että seuraavan kolmen kuukauden aikana minulle on päässyt kertymään jo viisi matkaa.

Maailman parhaan pizzan jäljillä Napolissa ja sen lähettyvillä

lauantai 18. elokuuta 2018

Olen pitkään halunnut Napoliin ja siihen on ollut varsin yksinkertainen syy: pizza. Napolissa on tiettävästi keksitty pizza ja toki siellä pizzeria jos toinen valmistaa täydellisyyttä hipovia pizzojaan. Maailman parhaan pizzan metsästys oli meille varsin helppoa, sillä Liemessä-blogin Jenni kävi juuri meitä ennen Napolissa testaamassa useammankin pizzerian. Voiko matkaaminen olla tämän helpompaa! Kiitos siitä, Jenni! :)



Minulle uusi asia Napolin pizzerioista oli se, että suurin osa parhaista pizzerioista sijaitsee Via Tribunalilla. Luit oikein! Saman niminen ihana napolilainen pizzeria on myös Helsingissä. En vain ennen tiennyt pizzerian nimen olevan näin napolilainen.

Tekemistä lapsille Helsingissä - Mustasaari ja sen lampaat

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Huomasin kesällä Veera Biancan Instagramissa ihanan videon, missä hän rapsutteli lampaita metsäisellä tiellä Mustasaaressa. Mustasaaressa? En ollut koskaan kuullutkaan koko saaresta. Googletin ja siinähän se nököttää, kotisaareni Lauttasaaren vieressä. Tuo täytyisi saada omankin kesän aikatauluun.



Kun vihdoin tuli aikaa Mustasaarelle, oli maanantai, eikä Mustasaari ole maanantaisin auki. Seuraava sunnuntaikin oli vapaana, ja silloin saaren ravintolassa tarjoiltaisiin myös brunssi. Sehän meille kelpaisi.

Hotellivinkki Napoliin - Hotel San Pietro

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Saavuimme Napoliin ystäväni kanssa puolen yön aikoihin. Otimme lentokentältä taksin, joka kaahasi Napolin monttuisia teitä meidät alle vartissa Hotel San Pietron eteen. Jollei hotellin nimi olisi ollut kirjoitettuna kissan (ison kissan - ehkä tiikerin) kokoisin kirjaimin hotellin seinään, en olisi uskonut meidän olevan perillä neljän tähden hotellissa. Napolin kujat osaavat sitten olla pelottavan näköisiä yöllä ja väsyneen silmin katsottuna.




Ilmeeni kirkastui saman tien kun pääsimme hotellin ovelle. Ovi pidettiin öisin lukossa, ja pukuun sonnistautunut herrasmies tuli avaamaan meille oven. Hotelli varsin kimalteli sisäpuolelta. Tähän aikaan yöstä on niin ihanaa saapua siistiin, kauniiseen majoitukseen, ja sitä Hotel San Pietro oli.

Tallinna lasten kanssa - näitä en tiennyt Tallinnassa olevankaan

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Luulin jo Eckerö Linelta saamani lahjakortin valuvan täysin hukkaan, kunnes huomasin viimeisen käyttöpäivän olevan kesäkuinen lauantai. Päivälle ei ollut mitään suunnitelmia ja kesälomakin alkoi juuri samaisena päivänä. Pirautin ystävälleni muutama päivä ennen ajankohtaa, olisiko hänellä ja hänen 2-vuotiaalla tyttärellään tekemistä tuolle päivälle. Ei ollut, ja näin pääsimme viettämään aurinkoisen kesäpäivän Tallinnassa naisten ja tyttöjen kesken.



Aloitimme aikaisen aamun laivan buffa-aamiaisella. Näin ei tarvinnut kiirehtiä kotona puurojen sun muiden kanssa. Sen kun puimme päälle ja lähdimme satamaan. Myös muilla oli sama suunnitelma, mutta koska marssimme ensi töiksemme ravintolaan, pääsimme suoraan pöytään. Loppuajan kulutimme hytissä. Kyllä! Lahjakorttiin kuului hytti!! Ja perillä olimme kuin vilauksessa.

Vuokra-autolla Amalfin rannikolla - vinkit matkalle

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Palasimme viikko sitten ystäväni kanssa Napolista ja Amalfin rannikolta. Meillä oli ennen matkaa katsottuna Napolin parhaat pitzzeriat sekä varattuna hotellit ja vuokra-auto. Jos maailman parhaan pizzan metsästys oli se nautinnollisin osa matkaa, jännittävin osuus oli ehdottomasti ajaminen Amalfin rannikolla.



Olimme ensin kaksi yötä Napolissa, ja tähän osuuteen emme ottaneet autoa - onneksi! En tiedä kuka hullu siellä ajelee. Liikenteessä ei ollut mitään tolkkua ja tiet olivat järjettömän huonossa kunnossa. Olisimme varmasti selvinneet, mutta parempi oli, ettei selviytymisestä tarvinnut ottaa selvää. Kätevyyden nimissä palasimme kahden ensimmäisen matkapäivän jälkeen Napolin lentokentälle ja otimme vuokra-automme sieltä. Näin pystyimme lähtöpäivänä ajamaan suoraan kentälle, eikä siinä vaiheessa enää tarvinnut jättää varoaikaa keskustasta kentälle ehtimiseen.

Ähtärissä paljon muutakin kuin pandat

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Kun minulle ehdotettiin Ähtärin vierailua kesälomaretkeksi, en varsinaisesti hyppinyt innosta. Toki pandat eläiminä kiinnostavat, mutten ymmärrä, miksi niitä piti tuoda keskelle Suomea ympäristöön, minne ne eivät luontaisesti kuulu.



Päätimme kuitenkin lähteä, onhan Ähtärin eläinpuisto mahtava retkikohde lasten (Luka 9 v, Leevi 7 v ja Isla 3 v) kanssa. Jyväskylästä Ähtäriin ajaa alle kaksi tuntia, ja olisihan siellä muutakin kuin pandoja, vaikka paikka onkin pyrkinyt profiloitumaan vain ja ainoastaan juurikin niihin pandoihinsa.

Perinteinen suomalainen juhannus ranskalaisella vivahteella

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Vietimme juhannuksen perinteiseen suomalaiseen tyyliin. Soudimme saareen mökille. Ohjelmassa oli rentoa olemista, saunomista ja grillaamista. Kitaransoittoa ja laulamista, juhannusvisa, mölkkyturnaus ja kalastusta. Lapsille aarteenmetsästystä sekä hyppynarua. Lauantain puhteiksi miehet pilkkoivat moottorisahalla mökin pihaan kaatuneen koivun ja pistivät kirveellä haloiksi.



Mökille ei tule juoksevaa vettä, joten juomavedet tuli soutaa saareen, pesuvedet piti kantaa merestä, löylyvedet hyödynnettiin sadevesistä. Tiskivedet piti lämmittää saunalla ja kantaa mökille. Vessoina toimi pari ulkohuussia.

Kuulostaa perinteiseltä, täysin normaalilta tavalta viettää juhannusta, eikö totta?

Meille viidelletoista juhannuksenviettäjälle tämä olikin varsin tavallinen juhannus. Mutta sille kuudennelletoista juhannuksemme oli eksoottinen kokemus.

Kesän kuuntelulista - podcastien lumoissa

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Olen hurahtanut kertaheitolla podcastien maailmaan. Pitkään ajattelin, ettei minulla varsinaisesti ole tilaisuuksia tai aikaa kuunnella mitään, mutta heti kun kaivoin puhelimen kuulokkeet esille, tilaisuuksia onkin tuon tuosta: työmatkat (kuljen sitten pyörällä tai metrolla), lounaat ilman seuraa (joskin niitä on vain noin kerran kuussa, jos sitäkään) ja ennen kaikkea silloin, kun istun aiemmin ikuisuudelta tuntuneen ajan tyttäreni sängyn vieressä odottaen hänen nukahtamista. Podcastin parissa tuokin hetki hujahtaa hetkessä.

Kuva: Kuvakaappaus Ylen sivustolta: https://areena.yle.fi/1-4415642 


Olen lisäksi huomannut, että nukkumaan mennessä seuraavan päivän työasiat saa helposti pois mielestä keskittämällä ajatukset äänikirjojen kuunteluun. Pahoittelut, Maaret Kallio, mutta vaikka kirjasi ovatkin kovin mielenkiintoisia, on äänesi niin rauhoittava, että olen käyttänyt kirjaasi lähinnä nukahtamisen nopeuttajana. Varsin kätevää.

Parhaat juhannusjuomat ovat ekologisia ja helppo soutaa perille

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018


Viime matkasta on kulunut kauan aikaa. Aika on kulunut hurjaa vauhtia, enkä ole edes osannut kaivata uusia matkoja. Tai matkoja kaipaan aina, mutta niiden suunnittelu vie aina niin hurjan paljon aikaa. Ja sitä ei ole viime viikkoina ollut yhtään ylimääräistä. Aikani on mennyt kodin ja elämän uudelleen järjestelyihin. Kolmen hengen perheestä tuli eron myötä kahden hengen perhe ja asutamme kotiamme tätä nykyä 3-vuotiaan kanssa kahdestaan. Älä turhaan pahoittele, näin on paras ihan kaikille osapuolille. Asioiden uudelleenjärjestelyihin vaan on mennyt niin valtavasti aikaa, ettei blogin päivittämiseen ole liiennyt ajatustakaan. Ei, vaikka lapsen ollessa isällään, minulla pitäisi olla valtavasti aikaa kaikkeen. Ja niin onkin, mutta sitä kaikkea on vain paljon. Hyvin paljon.



Aika kuitenkin menee eteenpäin ja edessä on juhannus. Vietämme juhannusta ystävien kesken saaressa mökkeillen. Asia ei siis kaipaa muutoin suunnittelua, kuin juomien ja ruokien puolesta. Ja siinähän minä olen ekspertti. Juhlajuomien suunnittelu on yksi juhannuksen parhaista osuuksista!

Suurin ongelma juomasuunnittelussa on tavaramäärä. Kotona ollessa ei tällaista tarvitse ajatellakaan, mutta saarijuhannus on eri asia. Kuka jaksaa soutaa kaiken mahdollisen perille asti?

Michelin-ravintola Nerua - naurua ja ainutlaatuisia makuelämyksiä

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Michelin-ravintola Nerua Bilbaossa - siinäpä vasta pala purtavaksi. Toisin sanoen yhdeksäntoista palaa. Tai oikeastaan aika monta enemmän, sillä itse ruokalajeja tilaamassamme Chef's Menussa oli 19. Kokemus oli niin mieletön, että en edes tiedä miten siitä kertoisin.



Kirjoittaisinko illan olleen hulvattoman hauska, sillä nauroimme neljän naisen kesken läpi illan. Sanoisinko kokonaisuuden olleen upea elämys, kun kukaan meistä ei koskaan ennen ole syönyt näin pitkää illallista. Hehkuttaisinko sitä, miten kunniavierailta tunsimme itsemme - tunnenhan itse Michelin kokin Josean Alijan. Vai kertoisinko jokaikisestä yhdeksästätoista ruokalajista erikseen kyllästyttämiseen asti?

Hotelli Ercilla - hotelli Bilbaon parhaalla paikalla

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Yhteistyössä: Ercilla Hotels

Vietimme pitkän viikonlopun Bilbaossa ja Riojassa. Bilbaon osuuden yövyimme aivan Bilbaon sydämessä, neljän tähden Hotelli Ercillassa. Valinta osui nappiin monestakin eri syystä, mutta parhaiten minulle jäi mieleen hotellin sijainnin lisäksi hotellin trendikäs kattoterassi, hotellin vasta kunnostetut huoneet, erilaiset aamiaistamisvaihtoehdot sekä huoneemme hintaan kuuluneet alkoholittomat juomat ja iltapäiväteetarjoiluherkut.



Tässä siis erinomainen hotellivinkki Bilbaoon: Hotelli Ercilla!

Novair - uusi lentoyhtiö Suomessa

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Yhteistyössä: Apollomatkat

Nappasimme pääsiäisviikoksi Apollomatkojen äkkilähdön Fuerteventuralle. Juuri ennen matkaa ihmettelimme lentoyhtiötä: Novair. Mikä ihme tämä oikein on? Google osasi kertoa lentoyhtiön olevan Apollomatkojen oma lentoyhtiö, mutta ei juuri muuta. Apollomatkoilta kerrottiin lentoyhtiön liikennöineen kyllä jo jonkin aikaa, mutta Suomesta yhtiö aloitti lomalennot vasta viime vuoden puolella.



Uuden lentoyhtiön ollessa kyseessä ei tietysti ole mitään hajuakaan, mitä on tiedossa. Kiitos blogin Facebook-sivulle kommenttinsa jättäneelle, osasimme varautua siihen, että koneet ovat sen verran uusia, että niistä löytyisi USB-pistokkeet, joissa voisi ladata puhelimia ja tabletteja. Ilman tätä tietoa laturit olisivat varmaan olleet visusti ruumaan pakattuina. Nyt ei olleet, vaan täydessä hyötykäytössä koko lennon ajan. Kiitos siis vielä kommentista - se tuli tarpeeseen!

La Rioja - luostari, jossa keksittiin espanjan kieli ja kylä, joka on valittu Espanjan kauneimmaksi

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Yhteistyössä: RiojaTreck

Olimme viime kuussa Bilbaossa ja Riojassa naisten viini- ja ruokamatkalla. Olimme suunnitelleet keskittyvämme vain näihin kahteen elementtiin, mutta kun meille tarjoutui tilaisuus päästä kiertämään Riojan aluetta paikallisen opasfirman, RiojaTreckin, kanssa, emme toki kieltäytyneet tarjouksesta.



Päivän ohjelmassa meillä oli kiertää kaksi Riojan (ja kenties koko Espanjan) merkittävintä luostaria, Yuso ja Suso, sekä vierailla joskus jopa Espanjan kauneimmaksi kyläksi valitussa La Guariassa. Koska meillä oli opas matkassa, emme olleet ottaneet kohteista juurikaan selvää. Yllätys olikin melkoisen suuri - en olisi ikinä uskonut meidän vierailevan näin upeissa kohteissa!

Hotel Calle Mayor - Hotellivinkki Logroñoon - viinien ja tapasten taivaaseen

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Logroño sijaitsee noin puolentoista tunnin päässä Bilbaosta. Sinne on siis helppo tehdä päiväretki Bilbaosta käsin, mutta en missään nimessä suosittele vain päiväretkeä. Logroñon parhautta on sen viinitilavisiitit ja tapaskatu Calle Laurel, eikä pelkän yhden päivän aikana ole mitään mahdollisuutta tutustua tähän kaikkeen. Logroñoon tulee ehdottomasti jäädä yöksi.



Logroño on melko pieni kaupunki, ainakin Espanjan mittakaavassa. Kaupungin parhautta ovat sen vanhakaupunki ja jokivarsi. Pienissä kaupungeissa ja lyhyillä vierailuilla ei ole mitään järkeä käyttää aikaa ja vaivaa paikasta toiseen siirtymisiin, jonka vuoksi Logroñossa majoitus kannattaa valikoida sekä joen että vanhankaupungin lähettyviltä.

10 syytä matkustaa Fuerteventuralle

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Yhteistyössä: Apollomatkat

Matkustan mieluiten niin kauas kuin mahdollista. Rakastan tropiikin kosteutta ja kuumuutta, uutta ja tuntematonta. Vietimme lapsuudessani loman jos toisen Kanarialla, eikä se tästä syystä enää ole yhtä houkutteleva kuin tuolloin parisenkymmentä vuotta sitten.



Yhtä kaikki, Kanariansaaret ovat aivan liian aliarvostettuja matkakohteina. Enkä tosiaan puhu saarten Suomi-baareista, vaikka ymmärrän toki senkin, että joku hakee lomaltaan juurikin niitä. Kanariansaarilta löytyy kuitenkin myös minun lomamakuuni paljonkin asioita, joista nautin.

Ruokamatkailijan unelma - 60 tapasravintolan tapaskatu Logroñossa

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Jos pidät hyvästä ruuasta, Logroñon tapaskatu, Calle Laurel, on sinulle taivas. Vai miltä kuulostaa vieri vieressä 60 tapasravintolaa, joilla jokaisella on oma erikoisuutensa? Tapakset maksavat muutaman euron ja lasin viiniä saa parilla eurolla, koko pullon Campo Viejo Reservaa kympillä. Mitä luulet? Olisitko täällä yhtä taivaassa kuin minä olin?



Logroño sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Bilbaosta. Sinne pääsee erittäin kätevästi vuokra-autolla, mutta myös junat kulkevat Bilbaon ja Logroñon väliä. Ja mikä estää kävelemästä Logroñoon. Sehän sijaitsee kätevästi Satiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin varrella ;) Jos kuitenkin pidättäydytään ruoka- ja viinimatkailussa, haluan ehdottomasti antaa tärpit Logroñon Calle Laurel -tapaskadulle.

Campo Viejon viinitila - arkkitehtuuria ja upeita viinejä

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Olimme parisen viikkoa sitten Bilbaossa ja Riojan viinialueella pitkän viikonlopun verran. Sen kerran kun sinne menimme, halusimme tietysti vierailla myös Campo Viejolla. Campo Viejo on työntantajani omistama viinitalo, ja vaikka viinitilavierailut hipovatkin työ- ja vapaa-ajanmatkojen välimaastossa, minä nautin niistä juuri niin täysillä, että uhraan mieluusti lomastani lohkon ihanille viineille niiden valmistusympäristössä.



Me saavuimme Campo Viejolle parhaasti lounasaikaan ja meille olikin luvattu heti ensitöiksi lounas. Espanjalaiset isäntämme pohtivat kello yhden lounaan olevan kovin aikaisin, mutta todettuamme, että Suomessa lounastetaan jo pari tuntia aiemmin, siirryimme hyvillä mielin ja hieman naureskellen kaikki pöytään.

Vuokra-autolla Fuerteventuralla - saaren eteläosan kierros

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Yhteistyössä: Apollomatkat

En ole koskaan ennen vuokrannut autoa yksin. Nyt olen. Eikä se nyt niin ihmeellistä ollut. Osaanhan minä ajaa, lukea karttaa ja kuunnella navigaattorin ohjeita. Vuokrapapereissa luki, mitä bensaa tulee tankata sekä puhelinnumero, mihin soittaa, jos tulee ongelmia. Jos ei näillä eväillä selviä, ei sitten millään.



Yksin autoilu oli itseasiassa ihan virkistävää. Sain mennä sinne, minne huvittaa, pyähtyä vaikka jokaisella levikkeellä ottamaan kuvia, olla kussakin paikassa sen aikaa mitä halusin, ja jatkaa matkaa silloin kun hyvältä tuntui.

Unohtumattoman upea viini- ja ruokamatka Bilbaossa ja Riojan viinialueella

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018


Palasimme maanantaina neljän päivän pikapyrähdykseltä Bilbaosta ja Riojan viinialueelta. Matkassa meitä oli neljä ihanaa naista ja matkan tarkoitus oli syödä hyvää ruokaa ja maistella alueen viinejä. Matkan päätarkoitus toteutui, ja söimme valtavan upeissa ravintoloissa, ja meille maistatettiin mielettömiä viinejä. Näiden lisäksi meitä vielä kierrätettiin Riojan alueen merkittävimmissä paikoissa.



Näin pari päivää matkan jälkeen olen edelleen melko sanaton. Kun neljän päivän aikana kokee niin paljon, että tuntee olleensa matkalla ainakin viikon, on vaikeaa vastata lyhyesti, miten matka meni. Hyvin. Loistavasti. Mutta nuo sanat eivät kerro vielä mitään.

Nimensä mukainen, rauhallinen, Costa Calma, Fuerteventura

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Yhteistyössä: Apollomatkat

Kyselin matkabloggaajilta vinkkejä Fuerteventuralle juuri ennen matkaamme. Palmuaseman Sanna kysyi, minne päin saarta olemme menossa. En tiennyt. Olimme vain varanneet loman. En edes tiennyt Fuerteventuran olevan niin iso saari, että kysymys olisi aiheellinen. Oli se.



Jos viikossa haluaisi nähdä koko saaren, pitäisi olla aktiivinen. Paljon aktiivisempi kuin mitä me olimme. Meidän tukikohtana toimi Costa Calma, ja lähes koko viikon pysyttelimme Costa Calman alueella.

Mitä tekemistä löytyy Costa Calman alueelta?


All inclusive -perhehotelli Club Hotel Drago Park Fuerteventuralla

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Yhteistyössä: Apollomatkat

Nappasimme viime viikolle äkkilähdön Fuerteventuralle. Viikon varoajasta johtuen hotelli valitsi meidät (kun ykkösvaihtoehtomme oli jo myyty loppuun), ja se hotelli oli Club Hotel Drago Park.



Hotelli luokittelee itse itsensä neljän tähden hotelliksi, mutta Apollomatkojen sivuilla hotelli on saanut tähtiä kolme ja plussan päälle. En tiedä, miksi itse luokittelisin hotellin, mutta sen sanon, että ainakin kolmen tähden hotelliksi Club Hotel Drago Park on erittäin hyvätasoinen.

Lue myös tämä

Parhaat wc-kokemukset maailmalta - TOP 10

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan