Slider

Uusi, upea merenrantahotelli Thaimaan Khao Lakissa: X10 Khaolak Resort

torstai 29. joulukuuta 2016

Vietimme joulua edeltävän viikon Thaimaan Khao Lakissa Aurinkomatkojen valmismatkalla. Hotelliksi valitsimme vain pari kuukautta aiemmin avautuneen merenrantahotelli X10 Khaolak Resortin. Valintakriteerinä oli hinta-laatu-suhde. Aurinkomatkat luokittelee tämän rantaresortin neljän ja puolen tähden hotelliksi, mutta esimerkiksi Booking.com-sivustolla resortille on annettu täydet viisi tähteä, mikä ainakin omasta mielestäni on täysin soveltuva luokitus hotellille. Reilun tuhannen euron hinta hengeltä oli meistä hyvin kohtuullinen hinta, varsinkin kun pakettiin kuului suorat lennot Phuketiin. Ei voitu muuta kuin painaa varaa-nappia.

For English, please look at the end of the post.



Heti sisään astuessamme hotellin henkilökunta pisti parastaan. Meitä ei laitettu vastaanottotiskille jonottamaan, vaan jokainen seurue ohjattiin omalle sohvaryhmälle, johon tuotiin kylmää mehua ja virkistävät pyyhkeet. Henkilökuntaa oli niin paljon paikalla, ettei kenenkään tarvinnut odottaa vuoroaan, vaan jokaista ryhmää palveltiin samanaikaisesti. Vain muutamassa minuutissa olimme kirjautuneet sisälle, meille oli kerrottu hotellin perustiedot ja olimme jo matkalla asiakaspalvelijan johdattelemana huoneeseemme.



X10 Khaolak Resort oli täydellinen lomanviettopaikka. Puitteet, palvelu, sijainti, aktiviteettitarjonta niin lapsille kuin aikuisillekin. Ihan kaikki oli mietitty alusta loppuun, eikä lomalaisena tarvinnut kuin lomailla ja ottaa kaikki ilo irti. Tässä tarkemmin kokemuksia X10 Khaolak Resortista:

Mistä erityisesti pidin hotellissa:

1. Huoneiden varustelu oli mieletön! 

Me pääsimme testaamaan blogini ansiosta kahta erilaista huonetta. Maksoimme Aurinkomatkoille perustason Standard-huoneesta, ja puolivälissä viikkoa hotelli ylensi meidät veloituksetta Deluxe -huoneeseen, jonka terassilta pääsi suoraan pulahtamaan uima-altaaseen. Näin pystyn kertomaan hotellista laajemmassa mittakaavassa.

Molempien huoneiden vaatekaapista löytyi kylpytakkien ja -tohveleiden lisäksi lipilapit sekä miehelle että naiselle, kuin myös sateenvarjot (joita ei tullut otettua kotoa mukaan, vaikka sateiseen aikaan olimmekin matkassa) sekä hiustenkuivain, silitysrauta ja -lauta. Wc:n hygieniatarvikkeista löytyi kaikki mahdollinen suihkumyssystä hammasharjoihihn, ompelupakkauksista shavereihin ja pesuaineisiin. Tyynyvalikoimaan kuului kolme erilaista tyynyä, ja Islan pinnasängyn petivaatteet olivat yhtä hyvälaatuiset kuin meidänkin petivaatteet - ei mitään lelupetivaatteita, mitä usein hotelleissa näkee. Saimme joka päivä isot pullot vettä talon tarjoamina. Myös tee- ja kahvivarastoja täydennettiin sitä mukaa kun niitä joimme. Kaikkein parasta oli se, että teenä oli lempparini Twiningsit! Ehdin jo murehtia, kun unohdin ottaa teetä kotoa mukaan. Ei ollut murehtimiselle aihetta teerasian nähtyäni :)

Varustuksessa oli siis kaikki, mitä koskaan olen nähnyt missään hotellissa - kaikki samassa huoneessa, ja vielä vähän enemmänkin.

Ihana pieni yksityiskohta huoneessa oli se, että oveen ripustettavan "ei saa häiritä" -lapun korvasi oven vieressä oleva nappula, jota painamalla pystyi varmistamaan, ettei siivoojat tule koputtelemaan Islan päiväuniaikaan.

Toinen loistava yksityiskohta oli Standard-huoneen vaatekaappi, joka, kiitos huoneen pohjaratkaisun, avautui kylpytakkien kohdalta huoneen lisäksi kylpyhuoneeseen. Kyllä on suunnittelijalla ollut mielikuvitusta matkassa - aivan käsittämättömän kätevää!


Hedelmäkori odotti meitä huoneessa saavuttuamme.




Kirjoitan Standard- ja Deluxe-huoneiden eroista ja erinomaisuuksista erillisen postauksen, jotta tästä postauksesta ei tule kilometrin mittaista. Oli nimittäin aika huikeaa olla huoneessa, mistä pääsee suoraan uima-altaaseen.






2. Allasalue on hieno ja monipuolinen.

Alueella on ainakin kuusi tai ehkä seitsemän uima-allasta - vai vieläkin enemmän. Me käytimme paljon noin 80 cm matalaa allasta, jossa on lentopalloverkko, ja jossa oli helppo leikkiä lapsen kanssa. Uiminen oli kätevämpää syvemmässä 120 cm altaassa, jossa oli myös vesiliukumäki. Allas kiersi lenkin muutaman hotellihuoneen ohi, ja matkan uiminen olikin siinä altaassa tällaiselle sunnuntaiuimarille miellyttävää. Deluxe-huoneemme edustalla oli 90 cm - 120 cm syvyinen allas, jossa matkaa uiva nainen päivittäin lipui ohi. Lisäksi oli pari pientä ja matalaa lasten allasta, alue, jossa oli vesisuihkuja lapsille leikittäväksi, sekä erillinen pienempi allasalue.

Ruuhkaa altailla ei ollut lainkaan. Tämä johtunee osittain siitä, että allasalue on niin laaja, että kymmenet ihmiset levittäytyvät pitkin eri osia, mutta suurimmaksi osaksi varmasti siitä, että hotelli on niin uusi, ettei kaikki huoneet olleet vielä valmiita. Mitään rakennusääniä ei huoneiden teosta kuitenkaan kuulunut. Olisivatko siis sisustusta vaille valmiita.





3. Nopeampi netti kuin kotona.

Hotellin wifi-yhteys oli aivan todella nopea. Olin varautunut siihen, etten saisi siirrettyä yhtä ainoaa kuvaa blogiini hitaan nettiyhteyden vuoksi (kuten en yleensäkään ole matkoilla hotellien hitailla wifeillä saanut), mutta täällä kuvat sujahtivat hetkessä Bloggerin syövereihin. En ole aiemmin näin nopeaan nettiin törmännytkään.

Wifi oli poissa käytöstä parina viimeisenä päivänä, mutta se taisi johtua palveluntarjoajasta, eikä hotellista, sillä ravintoloidenkaan wifit eivät olleet noina parina päivänä käytössä. Oli oikeastaan ihan virkistävää olla netittä pari vuorokautta.

4. Hotellin sijainti täydellinen. 

Hotelli sijaitsee rannalla, ja vain viiden minuutin kävelymatkan päässä ravintoloista, kaupoista, hierontapaikoista ja muista palveluista. Hotellilla on oma rauha pois liikenteen hälinästä, mutta riittävän lähellä, kun sinne hälinään haluaa mukaan.



5. Palvelu, palvelu, palvelu ja palvelu.

Erinomainen palvelu taitaa olla Thaimaassa vakio, mutta silti hyvä palvelu on ihanaa ja tae onnistuneelle lomalle. Vakiona ei kuitenkaan kaikkiin hotelleihin kuulu se, että illalla henkilökunta käy avaamassa pedit, asettamassa kukan ja karamellin sängylle ja tohvelit sängyn viereen valmiiksi. Ah, mitä ihanaa lomaluksusta!



6. Hyvä kattaus ohjattuja liikuntatunteja.

Tässä tosin ehdottomasti parasta oli se, että jooga oli oikeaa joogaa, ohjaaja ihan oikea, ammattitaitoinen joogaohjaaja. En voi sietää ohjattuja tunteja, joiden aikana tulee vilkuiltua sata kertaa kelloa ja haukoteltua pitkästymisestä. Osa tunneista oli kyllä aloittelijoille suunnattu, mutta tylsäähän sellaisen ei tarvitse olla. Ja nämä tunnit eivät olleet. Filippiiniläinen joogaohjaaja Joe saa minulta täydet pisteet! Harmi vaan, että viikko oli niin lyhyt aika, ettei meistä kumpikaan ehtinyt käydä testaamassa hotellin lihaskunto- ja beach boot camp -tunteja.



7. Lapsiystävällinen hotelli

Vaikka hotelli on tyylikäs, eikä ensisilmäykseltä näytä perhehotellilta, on lapset otettu hyvin huomioon. Altaista mainitsin jo, mutta myös lasten leikkipaikka oli mukava ja monipuolinen. Ja aidattu! Hoitoon sinne voi jättää muistaakseni lapsen, jos hän on yli 3-vuotias. Pieni neitimme sai henkilökunnalta lahjaksi pehmolelunorsun. Juuri näin tehdään pieni maailmanmatkaaja onnelliseksi :)





Ja miltä kuulostaisi perhehuone, jossa lapsille olisi oma huone pienempine huonekaluineen ja kerrossänkyineen?

Kuva: www.x10resorts.com/x10-khaolak.html


8. Monipuolinen terveellisten vaihtoehtojen valikoima amiaisella.

Usein harmittelen, jos ei hotellin aamiaiselta löydy puuroa. Täällä sitä(kään) ei tarvinnut harmitella. Vaikka puuroa ei löytynyt, oli terveellisiä vaihtoehtoja niin paljon, etten yhtenäkään aamuna jaksanut syödä herkkupöydästä mitään. Useimmiten aamiaiseni koostuikin chiansiemen-vanukkaasta, jogurtista, munakkaasta ja isosta kasasta hedelmiä.



Palaan myös hotellin illallisravintolatarjontaan myöhemmin Khao Lakin ravintolapostauksen muodossa.

9. Uutta ja kaunista

Uusi on aina uutta. Mutta voi miten kaunis voikaan hotelli olla. Jos ei tässä ympäristössä pääse eroon arjen stressistä, niin sitten ei missään.




Mistä sitten en pitänyt:

1. Esteetön kulku kiertoreittejä pitkin.

Rantaa lukuunottamatta alueella on esteetön kulku, joten lastenrattailla pääsi hyvin liikkumaan. Mieheni ei tosin pitänyt siitä, että rattaiden kanssa piti usein kiertää hieman pidemmältä, kun minä jo loikin kivetysten yli minne ikinä olimmekaan menossa. Eli tämä ei varsinaisesti kuuluu kategoriaan, mistä minä en pitänyt, vaan mistä mieheni ei pitänyt ;)

2. Roskakoreja altailla harvakseltaan.

Likaisen uimavaipan kanssa kiertely pitkin allasaluetta on aika tylsää. Roskien lajittelupisteitä oli kyllä parissakin eri kohtaa, ja sen lisäksi muutamia yksittäisiä roskiksia, mutta noin laajalle allasalueelle soisin niitä vieläkin enemmän.

Tässä koko en-pitänyt lista. Hotelli oli todella näin täydellinen. Tämä oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Miltä kuulostaa? Viihtyisitkö sinä tässä hotellissa? Mitä asioita sinä arvostat rantalomahotellissa?

PS. Lisäkuvia hotellista muuten löytyy Instagram-tililtäni.

*****

Short summary in English:
We stayed in the new and amazing X10 Khaolak Resort in Thailand one week on December 2016.

What I really loved about the hotel:
1. The modern rooms are very well equipped with even flip flops, umbrellas, great variety of hygienic products and my favorite Twinings tea. Pillow menu included three different kinds of pillows. These as an example of everything there are in the rooms. Thanks to X10 Khaolak Resort we had a chance to try two different kinds of rooms: Standard room and a Deluxe room with pool access. I will write of the differences of the rooms later as a separate blog post.

2. Pool area is versatile with different size and depth of pools. Easy and fun with adults and children.

3. Wifi connection was even faster than what we have at home. I have never seen as fast wifi in any hotel.

4. Location of the hotel is great. It is at the beach, the area is nice and quiet, but only five minute walk away from minimarkets, restaurants and other services.

5. Service was excellent. They even bring a flower and a candy on your bed before bedtime. I'm just loving this kind of luxury!

6. Yoga classes were superb, and the instructor Joe was such a professional. Loved his classes!

7. Child-friendly hotel with great playground area. Our 20-month-old daughter was delighted of the elephant she got from the hotel.

8. The healthy options at breakfast - there was no room in my stomach for the unhealthier options, as chia seed pudding, fruits and omelets were so delicious.

9. New and soooo beautiful hotel!

What I did not like that much:
1. My husband didn't like that when he had the baby trolley (pretty much all the time), he had to walk a bit more than me. As I could take a shorter route and choose steps, and he couldn't. This didn't bother me, but it did bother my husband - lazy him ;)

2. There could have been more trash cans at the pool area.

The list of "did not like" is really this short. The hotel was excellent choice and I could easily pay another visit. I definitely can recommend the hotel to anyone travelling to Thailand.

More pictures of the hotel can be found from my Instagram account.

Yhteistyössä: X10 Khaolak Resort

Pysy matkassa mukana:

Unohditko lukea nämä blogipostaukset?

tiistai 27. joulukuuta 2016

Vuosi saadaan muutaman päivän päästä pakettiin. Blogiani on luettu tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Mutta ei kaikkia postauksia. Jotkut ovat saavuttaneet huiman suosion, toiset eivät taas ole kiinnostaneet juuri ollenkaan.

La Vida Loca -blogin Sari heitti syksyllä haasteen muille matkabloggaajille ja kertoi omat postauksensa, joiden lukijamäärät ovat olleet pieniä. Näitä postauksia onkin ollut blogissa jos toisessa. Ajatuksena on antaa vain vähän lukijoita keränneille postauksille vielä toinen mahdollisuus.

Tässä ovat minun blogini tämän vuoden vähiten luetut postaukset:

Neljänneksi vähiten luettu postaus:
Aamu alkaa joogalla @ Marriott's Mai Khao Beach

Olen jo pitkään haaveillut matkasta joogaretriittiin Intiaan tai Sri Lankaan. Olenko ainoa, kun ei otsikko vetänyt puoleensa niin paljon, että postaus olisi klikattu auki? Olenko ihan yksin aamuaktiivisuuteni kanssa, kun myös lomalla nautin aikaisista ja aktiivisista aamuista? Ette tiedäkään, mistä jäätte paitsi - senkin aamu-uniset ;)




Sijalla kolme:
Karu s'Albufera des Graun luonnonpuisto Menorcan pohjoisosassa

Menorca on kokoonsa nähden mielettömän monipuolinen ja uskomattoman hieno saari. Tuo luonnonpuisto pääsi yllättämään muuhun saareen nähden erilaisuudellaan, ja sen takia halusin siitä kirjoittaa oman postauksen, vaikka vain käväisimme siellä. On se nimittäin vaan niin outoa, että vehreiden paratiisirantojen keskellä yhtäkkiä on tuollainen noin karu osa. Oli vika otsikossa, Menorcassa tai karuudessa, olisin tuolle osalle Menorcaa suonut hieman enemmän lukijoita.



Toiseksi vähiten lukukertoja kerännyt postaus:
Lapin tunnelmaa @ Lapland Hotels Oulu

En minäkään ole kovin innoissani ollut Oulusta. Olen käynyt siellä satunnaisesti yön silloin toisen tällöin. Tällä kertaa Oulu näyttäytyi aiempaa paremmassa valossa, ja siitä kiitos kuuluu Lapland Hotels Oululle. Sen sijainti pakotti minut näkemään eri puolta kaupungista, kuin mitä yleensä olen talsinut. Oulu on sittenkin hieno, ja kyllä siitä kannattaisi kuulkaas teidän lukijoidenkin tietää.



Hännän huippu, vaikka ykkössijan tässä kisassa saakin:
Bulgaria lasten kanssa

Bulgarian muut postaukset olivat hurjan suosittuja. Bulgaria on siis selkeästi lapsiperhekohteena kiinnostava. Käytännön vinkkejä ei näköjään Bulgarian lomalle kaivata, kun postaus ei kiinnostanut kuin kourallista lukijoita. Jos suunnittelet Bulgarian matkaa lasten kanssa, niin käy lukemassa tämä. Muuten kyllä tuhlaat aikaasi :D



Pysy matkassa mukana:

Kun puolet matkatavaroista jää kotiin

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Kuinka paljon matkatavaroita voi unohtaa kotiin? Näköjään ihan todella paljon. Kuten aiemmin kirjoittelin, oli meidän viime viikkoisen Thaimaan matkamme lähtö hiuskarvan varassa korva- ja poskiontelontulehdusten takia. Pakkaamiselle ei ollut aikaa, eikä energiaa. Ei edes intoa, kun ei ollut tietoa siitä, pääsemmekö lähtemään matkaan vai emme. Jos matka peruuntuu, viimeinen asia, mitä siinä hetkessä haluaa tehdä, on bikineiden ja aurinkorasvojen asettelu takaisin kaappeihin - käyttämättöminä.

Yleensä aloitan pakkaamisen viikko-pari ennen matkaa. Varsinkin lapsen kanssa kaikkea matkaa helpottavaa on niin paljon, että kaikkea ei voi päivässä tai parissa muistaa. Ja se on nyt myös todistettu. Ei kertakaikkiaan voi.

Heti lentokenttätaksiin hypättyämme aloin luetella miehelleni tavaroita, jotka jäivät kotiin. Minulta jäi aurinkolasit ja hiuslakka, Islalta mekkojen alle/vaipan päälle puettavat pikkuhousut. Mieheni matkakirjan näin eteisen pöydällä, enkä enää taksiin päästyäni muistanut kysyä häneltä, olisiko kirja ollut tulossa mukaan. Olisi se ollut. Ei tullut.

Lista ei jäänyt tähän. Perille päästyämme muistin, ettei matkasyöttötuoli tullut mukaan. Ja juuri Thaimaassa sille olisi käyttöä, kun syöttötuolien sijaan siellä on tarjolla useimmiten vain lapsille tarkoitettuja korkeampia tuoleja, joista pieni kiipeilijä pääsee liian helposti nousemaan - huojumaan sen korkean tuolin päälle siis. Pienten mäkäräisten pistellessä ravintolan terassilla tajusin antihistamiinien jääneen kotiin. Hyttysmyrkky oli sentään mukana, joskin hotellihuoneessa. Aurinkohattuja Islalle tuli mukaan vain yksi (yhdellä reissulla niitä on hukattu jopa kolme, kun pieni neiti heittää hattuaan innokkaasti vanhempien huomaamatta rattaista yli laidan). Illalla ennen nukkumaanmenoa ei yöpaitaa löytynyt mistään. No ei tietenkään, jos sitä ei ole pakannut mukaan. Voi luoja! Mitä vielä!

No uiminen. Se vielä. Ilman uimavaippoja ei pienillä lapsilla ole asiaa uima-altaaseen. Tietenkään. Pakkasinkos niitä mukaan? No enpä tietenkään. Ja oliko niitä hotellin lähimarketissa? Lopussahan ne olivat. Valvoin ensimmäisenä yönä tuntikausia murehtien, etteikö pieni vesipetomme, (joka jo kotona kyseli, milloin hän pääsee uimaan) pääsisi edes käväisemään uima-altaassa. Vain ja ainoastaan sen takia, että hajamielinen äiti on unohtanut tärkeämpääkin tärkeämmät uimavaipat kotiin. Aamulla nappasimme taksin ja menimme isompaan markettiin, ja luojan kiitos, siellä hyllyt notkuivat täynnä uimavaippoja.

Loma pelastettu!




Pysy matkassa mukana:

Sairaudet sekoittamassa matkasuunnitelmia

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Lapsen kanssa matkustaminen on ollut meille tähän asti todella helppoa. Olemme välttyneet pahemmilta sairauksilta, eikä turistiripuleita tai muita matkatauteja ole tullut kenellekään meistä. Vain kerran olemme pyytäneet lääkärin hotellihuoneeseen, kun Islalla noin vuoden ikäisenä nousi reissussa kova kuume, ja toisen kerran vierailimme itse lääkäriasemalla korvatulehdusepäilyn takia, eikä sitäkään lopulta ollut. Mitään sen ihmeellisimpiä toimenpiteitä nämä ei tuottanut, eikä matkasuunnitelmat sen kummemmin sekoittuneet.

Mutta.

Tähän asti Isla olikin ollut kotihoidossa - ei päiväkodissa kaikkien mahdollisien tautien keskellä. Vaikka asian tiesin, en todella ajatellut, miten paljon nämä taudit voivat sekoittaa ihan kaiken.

Olen itse ollut flunssassa käytännössä kolme kuukautta. Siitä lähtien, kun Isla aloitti päiväkodissa. Flunssa on aina ollut juuri ja juuri parantumassa, kunnes Isla on tuonut uuden, ja minähän sen olen poiminut itsellenikin. Vastustuskyky on täysin nollassa, kun en ole kolmeen kuukauteen päässyt urheilemaan, enkä edes pyöräilemään töihin.

Viikko ennen matkaa kuin ihmeen kaupalla parannuin ikuisuusflunssastani. Sitä iloa kesti pari päivää, ja kolme päivää ennen matkaa sain lääkäriltä antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen. Eipä se riittänyt matkajumalattarille, vaan myös lapsemme sairastui korvatulehdukseen. Hänen antibioottikuurinsa haimme vain kaksi vuorokautta ennen matkaa.

Jatkoimme matkasuunnitelmia, ja sekaisin mielin pakkasin tavaroita laukkuun. Millainen olisi viimeinen yö ennen matkaa? Alkavatko antibiootit toimia, vai joudummeko uudelle lääkärireissulle ja perumaan matkan? Joutuisinko purkamaan tavarat takaisin kaappeihin heti seuraavana päivänä?

Voin saman tien vastata: Yö oli loistava! Isla nukkui kuin tukki, eikä korvat vaivanneet häntä lainkaan. Itse heräsin ensimmäistä kertaa koko viikkoon ihanaan tunteeseen, kun pää ei tuntunut siltä, että se olisi poksahtamaisillaan tukkoisuudesta. Lentomatka meni erinomaisesti. Vain minulla meinasi otsa räjähtää laskussa (tai siltä se ainakin tuntui), mutta Isla nukkui koko laskun. Mitä nyt pienet pahoinvointioksennukset tuli lentokenttäbussiin, mutta siitäkin selvittiin kosteuspyyhkeillä ja vaatteenvaihdolla. Islakin kailotti bussilastilliselle "ei haittaa". Eikä haitannutkaan.

Täällä me nyt sitten ollaan! Thaimaan auringon alla ja kaikki vähintäänkin melkein terveinä! Loma alkaa jo olla lopuillaan, ja pian nousemme koneeseen ja palaamme kotiin joulun viettoon. Tätä kauneutta katsellessa ja ihanaa kostean kuumaa ilmaa nuuhkiessa täytyy olla todella onnellinen, että pääsimme matkaan. Toivotaan, että loma toimii katkaisuhoitona ikiflunssalle, ja vuoden alusta pääsen taas normaaliin, aktiivisen urheilulliseen arkeen kiinni. Nyt kuitenkin vielä rentoudun, käyn ehkä joogassa, kenties myös jalkahoidossa. Ainakin lekottelen aurinkovarjon alla ja luen kirjan loppuun. Tämä on ollut parasta lääkettä!


Hotellimme X10 Khao Lakissa.

Hotellimme ranta.


Pysy matkassa mukana:

Koti vuokralle loman ajaksi

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Olen pari kertaa majoittunut Airbnb:n kautta muiden ihmisten kotona. Ensimmäisen kerran Kööpenhaminassa ja viime toukokuussa Lontoossa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, Lontoon "koti" taisi olla huoneisto, jossa kukaan ei asu, vaan se on jatkuvasti vuokralla matkaajille ja muille väliaikaista kotia tarvitseville. Oli miten oli, olen joskus pallotellut idealla, voisiko omankin kodin laittaa vuokralle matkan ajaksi. Aikaisemmin pohdintojeni tulos on ollut, että ei.

Lontoon vuokrakotimme parveke.


No miksi ei? No siksi ei, että olen aika tarkka. Tai otetaan se aika-sanakin välistä pois. Olen tarkka. Moni voisi kutsua todella tarkaksi. Jokaisella astialla on oma paikkansa keittiön kaapeissa. Samanlaiset lasit ovat omiensa joukossa, nätisti peräkkäin. Kosmetiikat, maustepurkit ynnä muut säilytän kaapeissaan etiketit eteenpäin, omilla paikoillaan tietysti. Lakanat ja pyyhkeet ovat viikattuina tietyllä tavalla kaappiin. Sillä tavalla, että jokainen pino näyttää kauniilta. Ajatusmaailmani kulkee niin, että jos ei sotke, ei tarvitse myöskään siivota. Jos tavarat on omilla paikoillaan, ei niiden etsimiseen tarvitse käyttää aikaa. Joku voi kutsua sitä tarkkuudeksi, joku toinen laiskuudeksi, kun en vaivaudu sotkemaan vain sen takia, että joutuisin sen jälkeen siivoamaan. Saati sitten etsimään desin mittaa joka ikinen aamu ja ilta puuroa keittäessäni. Taidan itseasiassa olla synnynnäinen konmarittaja.

Nyt varmasti joku jo ajattelee, että ei kai tarinassa kerrota niin, että aion vuokrata kotini ulkopuoliselle. Kotini, jossa ne kynätkin säilytetään pituusjärjestyksessä (ei nyt sentään, mutta melkein ;). Kotini, jonka järjestystä ja logiikkaa ulkopuolinen ei pysty eikä aio opetella ulkoa muutaman minuutin esittelykierroksen aikana. Niin tämä tarina kuitenkin etenee. Meidän kodissamme asui perhe viime kesänä kuukauden ajan. Perhe, joka ei (heidän omaksi onnekseen) tiennyt, kenen kotiin olivatkaan tulossa. Parempi, jos osasivat olla kuin kotonaan. Minun onnekseni en ollut kuukauden aikana näkemässä kotiani. Niitä väärin eri tavalla viikattuja pyyhkeitä, väärään eri kulmaan aseteltuja lautasia, väärin eri päin aseteltua hammastahnatuubia. Minun oli vain otettava rennosti ja murehdittava järjestyksiä loman jälkeen.

Uskallan myös väittää olevani tätä nykyä aavistuksen vähemmän tarkka. Eihän meidän koti muuten olisi ollut vuokralla.

Viimeisen vuoden aikana minun on täytynyt opetella ottamaan rennosti kaaoksen keskellä. Vaikken itse sotkisi, niin puolitoistavuotias saa vartissa aikamoisen sotkun aikaan. Mieheni on joskus kotiin tullessaan kysynyt, mitä olen oikein tehnyt, ja vastaus on silloin kuulunut, että en mitään. Jos en nimittäin ole tehnyt mitään, on koti kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Nukke siellä, nalle täällä, palikat siellä ja täällä. Yhtä ja samaa palapeliä on rakennettu niin sohvalla, eteisessä kuin ruokapöydän allakin. Taaperokärry voi olla työnnettynä nallelasteineen keittiöön. Vaatteita on hujan hajan, koska kaikkea, mihin pieni käsi vain ylettyy, täytyy yrittää pukea päälle. Ja sitten riisua. Ja hakea seuraava vaate, joka puetaan ja riisutaan. Toki raivaan kodin joka ilta, ettei aamulla tarvitse herätä kaaokseen. En kai nyt täysin ole itseäni lapsen myötä kadottanut :)

Kenties juuri tämän takia kotimme olikin kesän vuokrattuna. Kaaos ei ole enää niin suuri kaaos omassa päässäni. Tai ainakin kaaoksesta kuin kaaoksesta kuoriutuu aikanaan järjestys - no, ainakin viideksi kahdeksi minuutiksi.

Ja hyvinhän se meni. Mieheni meni kotiimme vuokralaisten lähdön jälkeen sillä välin, kun minä olin Bulgariassa. Mieheni ehti pestä lakanapyykin, eikä minulle jäänyt kuin ne kaappien järjestelemiset. Eihän kukaan oikeasti voi tietää, mikä minun logiikkani on lasien ja lautasten järjestyksessä. Mutta uskokaa pois, minä tiedän, eikä järjestyksen palauttamiseen mennyt kuin muutama minuutti.

Ehkä tätä voisi harkita toistekin. Jos joku vielä tämän luettuaan meille uskaltautuu :D

Oletko sinä vuokrannut kotiasi? Tai voisitko kuvitella tekeväsi niin?


Pysy matkassa mukana:

Paskan palvelun Globales Palmanova

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Päätimme Baleaarien lomamme Mallorcan Palmanovaan. Halusimme nähdä vielä Mallorcan suurimman turistirysän. Vietimmehän jo ensimmäiset pari viikkoa rauhallisemmassa ympäristössä. Hyvä valinta sinänsä. Emme olleet liikenteessä vielä pahimpaan sesonkiin, joten myös Palmanova oli suhteellisen rauhaisa.




Mutta hotelli. En muista, että koskaan missään olisin saanut kauttaaltaan näin huonoa palvelua. Yleensä huonoa palvelua saa yksittäisiltä henkilökunnan jäseniltä, mutta kuinka voi olla mahdollista, että usean kymmenen henkilön joukosta vain parilta saa edes hymyn?

Saavuimme Globales Palmanovaan hieman yli puolen yön perjantain ja lauantain välisenä yönä. Hotelli näytti siistiltä. Muutamia seurueita oli lähdössä illanviettoon. Meitä se ei häirinnyt, mutta bilettäjien vuoksi henkilökunnan korvista nousi savu. Sisäänkirjautuessamme alakerran ravintolasta marssi tarjoilija haukkumaan hotellin vieraat röyhkeiksi sottapytyiksi. Sitä sitten puitiin siinä sekä respan että ravintolahenkilökunnan voimin. Siinä suoraan edessämme. Ei tarjoilija kenties olettanut kenenkään ympärillä osaavan espanjaa, mutta eipä se nyt niin kovin harvinainen kieli ole. Ehkä ne muut asiakkaat voisi haukkua vaikkapa takahuoneessa.

Lapsemme sairastui hotellissa ollessamme emmekä voineet viedä pientä kuumepotilasta illalliselle mukanamme. Kun pyysin illallisella kuumaa vettä mukaani huoneeseen lapseni iltapuuroa varten, minulle ilmoitettiin, että vesi on vain all inclusive -asiakkaille ja että vettä minun pitäisi mennä jonottamaan sitä baarista. Itku nousi kurkkuuni, menin huoneeseen, ja mieheni sai hakea veden hänen illallisvuorollaan.

Eipä ollut respassa asioiminenkaan kovin ystävällistä. Jonotin vuoroani, eikä vapaana ollut asiakaspalvelija suostunut minua auttamaan, kun hänellä oli muuta tekemistä. Kappas vain, jälkeeni tiskille tullut pariskunta sai palvelua välittömästi - tältä rouvalta, jolla oli sitä minun palvelemistani tärkeämpää tekemistä. Huomauttaminen asiasta ei häntä kiinnostanut.

Lapsemme ruuan lämmittäminen ravintolassa oli joka kerta yhtä ylivoimaista, ja vasta keskimäärin kolmas henkilö suostui sen tekemään. Häidemme vuosipäivän aamuna aamiaisella kuohuviinilasillisten tilaaminenkin oli työn ja tuskan takana. Ei kuulemma kuulu heidän politiikkaansa myydä kuohuviiniä laseittain. Ei kai kukaan nyt kuohuviiniä aamiaiselle halua. Taas vasta kolmas suostui meille lasilliset myymään.

Hymyn sain tasan kahdelta työntekijältä - yhdeltä tarjoilijalta (no, sen hymyn sai kylläkin Isla, joskin ihan jokainen päivä), ja yhdeltä aamiaiskokilta (sen hymyn sain ihan itse, mutta vain kerran). Muiden naamat pysyivät peruslukemilla, tai jopa sen alle.

Mutta hei, muuten hotelli oli kyllä ihan hieno. Kiiltävä aula, täysin uusittu allasalue lasten leikkipaikkoineen. Hieno ja toimiva ravintola. Puolihoitoon kuuluva ruoka erinomaista. Ja ensi vuonna he aikovat vielä uusia kaikki huoneensakin. Mahtavatkohan uusia samalla henkilökunnan? Tai hotellin johdon, kenestä ongelma sitten henkilökunnan tyytymättömyyteen ikinä johtuukaan? Puitteet olivat kohdillaan, vain palvelu puuttuu.

Tässä vielä muutama kuva hotellista, jos jotain tämän avautumisen jälkeen vielä kiinnostaa :D










Pysy matkassa mukana:

Joulu maailmalla vai koti-Suomessa

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulu on joulu vain valkean hangen peittämässä koti-Suomessa. Kunnes vietät joulun jossain muualla ja toteat, että joulu se on sielläkin.

Onhan Suomen luminen joulu ihana. Pidän suomalaisista jouluruuista, ja tietysti myös joulutortuista ja piparkakkutaikinasta. Miksen myös piparkakkutalosta - varsinkin, jos sokerikuorrutetta on riittävästi. Joulupukki ja lahjatkin kuuluvat suosikkeihini. Muille lahjojen ostaminen ja paketoiminen on mahtavaa. Vielä mahtavampaa on nähdä kun lahjan saaja avaa paketin ja ilahtuu siitä. Yksi parhaista reaktioista on ollut se, kun siskoni poika sai parivuotiaana joululahjaksi kirjan. Voi sitä riemua! Hän piteli kirjaa pään päällä, hyppi sen päällä, heitteli ilmaan. Nauroi ja hihkui.

Joulukuusi ja lahjat kuuluvat monen maan jouluun.


Mutta lahjojen antamisen ja saamisen riemua voi kokea myös reissussa. Suomalaisia jouluruokia tropiikissa ei todennäköisesti saa, mutta jouluruokien kausi tunnetusti alkaakin jo marraskuun puolella. Jouluna voi jo hyvin syödä jotain muuta. Olemmepa usein myös joulumatkan päätteeksi hakeneet kaupan pakastealtaista tarjouslaatikot ja kinkut, ja rakentaneet joululounaan joulun päätteeksi. Jouluvaloja, -koristeita, joulupukkeja ja kaikkea muuta jouluun kuuluvaa härpäkettä on maailma pullollaan. Övereimmin koristellun talon joulun kunniaksi olenkin nähnyt Barbadoksella, en Suomessa.

Emmekä me suomalaiset ole ainoita, jotka haluavat päästä joulun tunnelmaan. Barbadoksella osallistuimme hyväntekeväisyysjoulukonserttiin, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja vähäosaisille lapsille. Lippu- ja ruokamyyntitulojen lisäksi paikalle oli mahdollista viedä lahja lapselle. Myös me ostimme ja paketoimme palapelin, jonka päälle kirjoitimme sen olevan noin 4-6-vuotiaalle tytölle.

Joulun hyväntekeväisyyskonsertti Barbadoksella.


Costa Rican jouluperinteisiin taas kuului tavallista paremman aterian lisäksi lahjojen antaminen vuoron perään. Kun lahja annettiin, saaja avasi paketin, jonka jälkeen kaikki taputimme lahjan avaajalle. Koko costaricalainen isäntäperheemme isovanhempineen oli tietysti koossa, niin kuin myös jättimäisten torakoiden lauma, jotka vilistivät mummolan seinillä juhlahumun mukana.

Jouluaatto Seychelleillä autiolla paratiisirannalla.


Seychelleillä vuonna 2012 vietimme jouluaaton vähemmän perinteisin menoin patikoimalla autiolle paratiisirannalle. Jouluateriaksi kävimme pitsalla. Vuoden 2014 joulun vietimme Miamissa, ja jouluaattoa juhlistimme pitkän kaavan osteriaterialla. Viime jouluna olimme joulun Kanariansaarilla, joka oli myös tyttäremme ensimmäinen joulu. Jouluja minun onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut vietettyä useammin ulkomailla kuin Suomessa. Onhan joulun ajan arkipyhät täydellinen keino loman pidentämiseen.

Pienen neidin ensimmäinen joulu.


Olen ääriäni myöten jouluihminen, mutta Suomi ei minulle tee joulua. Silti on aika kivaa vaihtelua, että tänä vuonna loppuvuoden reissumme ei osu jouluun, vaan olemme kuin olemmekin joulun Suomessa. Odotankin jo innolla, että pääsen muutaman vuoden tauon jälkeen äidin joulupöydän herkkujen ääreen.

Perunalaatikko-palapaistiähky - täältä tullaan :)

Pysy matkassa mukana:


Lapin tunnelmaa @ Lapland Hotels Oulu

tiistai 6. joulukuuta 2016

Olin pari viikkoa takaperin Oulussa työmatkalla yhden yön verran. Kerrankin ymmärsin tutkia Oulun hotellitarjontaa hieman Scandicia laajemmin. Siinä hotellissa olen nimittäin yöpynyt joka ikisen Oulussa koskaan viettämäni yön. Ei siinä, Scandic on varsin hyvä perushotelli ja vielä täysin keskeisellä paikalla. Tällä kertaa halusin kuitenkin jotain muuta. Vaihtelu virkistää, ja niin virkisti tälläkin kertaa.

Valikoin hotelliksi Scandicin kanssa samassa hinta- ja tähtiluokassa olevan Lapland Hotels Oulun. Jo pelkkä nimi houkutteli tutkimaan lisää. Tottahan minä Lapin tunnelmaan haluan, jos siihen vain on mahdollista. Hotellin lappihenkinen sisustus ja saunaosasto uima-altaineen riittivät päätöksentekoon. Sijainti vaatisi minulta muutaman korttelin lisäkävelymatkaa, mutta se pistettäköön hyötyliikunnan piiriin.

Ulospäin Lapland Hotels Oulu ei näyttänyt kummoiselta. Taksin kaartaessa pihaan katselin kaula pitkällä, olemmeko oikeasti jo perillä. Ei anneta kuitenkaan ulkokuoren hämätä. Jo sisäänkäynnille päästyäni huomasin hotellin panostavan oikeanlaiseen tunnelmaan. Jouluvalot ja kynttilät ulko-ovella toivat loskasäähän piristystä. Aulassa vastaanotti "takkatuli" ja porontaljat. Nyt tiesin olevani Lappihotellissa.



Huoneeni oli hotellin ylimmässä kerroksessa. Huone oli kompakti ja viihtyisä, teemaan sopivasti sisustettu. Ikkuna oli hotellin sisälle päin, joten näköalana oli toisia hotellihuoneita ja hotellin ravintola. Ravintola, johon en valitettavasti päässyt aikatauluni vuoksi illallistamaan. Ravintola aukesi vasta neljältä, jolloin minun piti olla toisaalla, ja seitsemän jälkeen kun olisin päässyt syömään, oli ravintola täyteen buukattu pikkujoululaisia. Vahinkoa ei kuitenkaan sattunut, sillä päädyinhän syömään elämäni parhaan currykana-annoksen keskustan thai-ravintolaan (ravintolasta voit lukea tästä linkistä).





Aamiaisella pääsin testaamaan hotellin ravintolaa. Valikoima oli juuri minunlaiseni - puuroa ja munakaspiste (plus kaikki muu perushärpäke, jonka jätän muiden syötäväksi). Enpä muista ennen nähneeni missään Suomen hotellissa munakaspistettä. Munakaspiste oli niin positiivinen yllätys, että edes se, etten ehtinyt saada kokonaista kupillista teetä (kun se loppui juuri minun kohdallani, eikä uutta tullut, ennen kuin minun täytyi jo lähteä lentokentälle), ei jäänyt harmittamaan. Teetähän sain lentokoneessa. Munakasta Finnair ei olisi tarjoillut :D



Valintakriteerieni toista osaa, sauna- ja uima-allasosastoa, ehdin käydä testaamassa illalla työrupeaman välissä. Saunassa oli hyvät löylyt, mutta uima-altaan vesi oli tällaiselle vilukissalle aivan liian kylmää. Allas oli kuitenkin sen kokoinen (riittävän suuri), että pakkohan sinne oli uskaltautua, ja uida muutama lenkki. Uimiseen allas ilmeisesti on tarkoitettukin, ei pelkkään lillutteluun. Pääsihän siitä suoraan saunan lauteille takaisin lämmittelemään.




On myös Lapland Hotels Oulun ansiota, että päädyin ihastelemaan Madetojan puistoon upeaa valotaidetta. Lumo Light Festival oli juuri starttaamassa Oulussa, ja nämä komeudet olivat jo sitä varten pystytetty puistoon ihmisten ihasteltavaksi. Kaunis klassinen musiikki tähän yhdistettynä olisi saanut minut viettämään puistossa vaikka koko illan, jollei työt olisi kutsuneet. Muuhun hotelliin kulkiessa puisto ei olisi ollut matkani varrella.




Näissä tunnelmissa on täydellistä toivottaa Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi! Olet sitten hieno matkailumaa.

Pysy matkassa mukana:


Lue myös tämä

Vuoden 2024 matkasuunnitelmat ja -unelmat

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan