Olen muutaman kerran tullut ylennetyksi business-luokkaan lennolla. Aina aikaisemmin nämä ovat olleet lyhyillä Euroopan sisäisillä lennoilla. Mitä hyötyä? Ei mitään. Istut ehkä pari penkkiriviä muita edellä ja saat lasin samppanjaa. Jippii. En ymmärrä sitä, miksi jotkut tästä "ilosta" maksavat niin paljon ekstraa. Eikö ole edullisempaa maksaa kymppi siitä samppanjalasillisesta? Minun itsetuntoni ei ainakaan kohoa siitä, että saan istua rivillä kolme rivin neljä sijaan. Toki kukin tyylillään.
Mutta Seycellien matkallapa saimmekin kokea ihan uskomattomat kaksi ylennystä, toinen hotellissa, toinen lennolla - piiiitkällä yölennolla :)
Tuplaylennys Coco de Mer -hotellissa
Otimme uudenvuoden kunniaksi muutamaksi yöksi hieman - no okei, paljon - kalliimman hotellin. Hotelli oli sen verran tyyris, että valitsimme standard-tasoisen huoneen. Huone olisi rannalla, uima-altaan läheisyydessä. Ihanaa!
Kun pääsimme perille, meille iloksemme kerrottiin, että meitä ei ole vain ylennetty standard-huoneesta superior-huoneeseen, vaan meidät on tuplaylennetty junior sviittiin. Wau! Kuulosti jo siinä vaiheessa hyvältä.
Ylennys alkoi heti tuntua ylennykseltä. Golf-kärry ajoi respan eteen ja meidät kyyditettiin huoneeseemme. Matkalaukut tuotaisiin myös perässä. Olihan matkaa ainakin 100 metriä ;)
Alue oli muutaman sviitin yksityinen, K-18 alue, jossa meillä oli kauneushoitola, baari ja uima-allas jaettuna vain näiden alle kymmenen huoneen kesken.
Huone oli 70 neliön suuruinen, eli aika paljon isompi kuin mitä edes oma kotimme on. Parveke oli suoraan meren päällä. Sängyn takana oli kylpyamme.
Niin. Oli meillä myös oma ranta.
Kyllä kelpasi :)
Etihad Airwaysin businessluokka
Etihad Airways on yksi hienoimmista lentoyhtiöistä, jolla minä olen lentänyt. Oli mukavaa tietää, että pisin lento Seychelleiltä takaisinpäin oli juurikin Etihadin kyydillä. Emme voineet uskoa korviamme, kun meille portilla kerrottiin, että meidät on ylennetty business-luokkaan. Siinä vaiheessa ajattelin hieman leveämpää penkkiä jalkatuella, mutta kun lentoemäntä koneeseen saavuttuamme alkoi hyppiä tasajalkaa ja hihkua onnesta puolestamme, tiesin, että tiedossa on jotain parempaa.
Meillä oli omat loosit. Ei vain hieman leveämpää tuolia jalkatuella, vaan hierova tuoli, josta sai ihan oikean sängyn. Ihan oikeat peitot ja tyynyt. Minun piti nousta seisomaan, jotta näin mieheni. Lennolla sai olla ihan kaikessa rauhassa. Ja vielä yölento. Aaah.
Kun heräsin maukkaiden yöunien jälkeen, stuertti tuli kysymään haluanko jo aamiaista. Vastasin kyllä, tuo vaan. Väärä vastaus. Sain menun, josta sain valita useiden vaihtoehtojen joukosta, mitä haluan tilata aamiaiseksi. Oi niitä kaikkia herkkuja. Tilasin ruokien lisäksi kahta erilaista teetä. Arjen, tai tässä tapauksessa loman pientä luksusta :)
Viinilista oli myös uskomattoman tasokas. Lento ei kuitenkaan ollut niin pitkä, että olisimme ehtineet nauttia ihan kaikista mukavuuksista ja eduista, kultakellojen ja -korujen kilistessä viereisten matkustajien ranteissa ;)
Tämä on se, mistä business-luokassa maksetaan!
Kotiin saavuttuamme laitoimme loton vetämään. Onnemme ei yltänyt kotiin saakka.
Mutta Seycellien matkallapa saimmekin kokea ihan uskomattomat kaksi ylennystä, toinen hotellissa, toinen lennolla - piiiitkällä yölennolla :)
Tuplaylennys Coco de Mer -hotellissa
Otimme uudenvuoden kunniaksi muutamaksi yöksi hieman - no okei, paljon - kalliimman hotellin. Hotelli oli sen verran tyyris, että valitsimme standard-tasoisen huoneen. Huone olisi rannalla, uima-altaan läheisyydessä. Ihanaa!
Kun pääsimme perille, meille iloksemme kerrottiin, että meitä ei ole vain ylennetty standard-huoneesta superior-huoneeseen, vaan meidät on tuplaylennetty junior sviittiin. Wau! Kuulosti jo siinä vaiheessa hyvältä.
Ylennys alkoi heti tuntua ylennykseltä. Golf-kärry ajoi respan eteen ja meidät kyyditettiin huoneeseemme. Matkalaukut tuotaisiin myös perässä. Olihan matkaa ainakin 100 metriä ;)
Alue oli muutaman sviitin yksityinen, K-18 alue, jossa meillä oli kauneushoitola, baari ja uima-allas jaettuna vain näiden alle kymmenen huoneen kesken.
Huone oli 70 neliön suuruinen, eli aika paljon isompi kuin mitä edes oma kotimme on. Parveke oli suoraan meren päällä. Sängyn takana oli kylpyamme.
Niin. Oli meillä myös oma ranta.
Kyllä kelpasi :)
Etihad Airwaysin businessluokka
Etihad Airways on yksi hienoimmista lentoyhtiöistä, jolla minä olen lentänyt. Oli mukavaa tietää, että pisin lento Seychelleiltä takaisinpäin oli juurikin Etihadin kyydillä. Emme voineet uskoa korviamme, kun meille portilla kerrottiin, että meidät on ylennetty business-luokkaan. Siinä vaiheessa ajattelin hieman leveämpää penkkiä jalkatuella, mutta kun lentoemäntä koneeseen saavuttuamme alkoi hyppiä tasajalkaa ja hihkua onnesta puolestamme, tiesin, että tiedossa on jotain parempaa.
Meillä oli omat loosit. Ei vain hieman leveämpää tuolia jalkatuella, vaan hierova tuoli, josta sai ihan oikean sängyn. Ihan oikeat peitot ja tyynyt. Minun piti nousta seisomaan, jotta näin mieheni. Lennolla sai olla ihan kaikessa rauhassa. Ja vielä yölento. Aaah.
Kuva: www.flyinbusinessfirst.com |
Kun heräsin maukkaiden yöunien jälkeen, stuertti tuli kysymään haluanko jo aamiaista. Vastasin kyllä, tuo vaan. Väärä vastaus. Sain menun, josta sain valita useiden vaihtoehtojen joukosta, mitä haluan tilata aamiaiseksi. Oi niitä kaikkia herkkuja. Tilasin ruokien lisäksi kahta erilaista teetä. Arjen, tai tässä tapauksessa loman pientä luksusta :)
Viinilista oli myös uskomattoman tasokas. Lento ei kuitenkaan ollut niin pitkä, että olisimme ehtineet nauttia ihan kaikista mukavuuksista ja eduista, kultakellojen ja -korujen kilistessä viereisten matkustajien ranteissa ;)
Tämä on se, mistä business-luokassa maksetaan!
Kotiin saavuttuamme laitoimme loton vetämään. Onnemme ei yltänyt kotiin saakka.