Ennen lapsen syntymää en voinut käsittää, miksi joku lähtee matkalle makaamaan ja löhöämään. En ole koskaan varsinaisesti paheksunut muiden lomavalintoja - eiväthän ne ole minun valintoja, eivätkä vaikuta minun lomaani - mutta kummaksua kai saa silti. Jos on mahdollisuus tehdä ja nähdä jotain uutta, miksi jäädä makaamaan hotellin uima-altaalle? Tai - kauhistus - jättää matkustamatta ollenkaan.
Sitten meille tuli lapsi. Ensimmäisen kesäloman vietimme suht aktiivisesti, kun lapsi vielä matkusti kantokassissa ympäriinsä. Tissi silloin tällöin piti hänet ja vanhempansa tyytyväisenä. Sitten tuli syksy ja muutto uuteen kotiin. Kotiin, mikä täytyi rempata katosta lattiaan ja takaisin. Taisimme säästää vain wc-pöntön (joka olisi sekin kannattanut jälkiviisaana ajateltuna uusia). Koko syksynä emme ehtineet, saati jaksaneet ajatella matkoja.
Ja kuinkas kävikään. Vietimme joulun Kanarialla - maaten ja löhöten hotellin uima-altaalla. Vielä seuraavatkin matkat olivat enemmän tai vähemmän sitä itseään - makaamista ja löhöämistä. Kun itse päätyy makaamis-löhöämis-elämäntilanteeseen, kasvaa ymmärrys makaamis-löhöämis-lomakulttuuria kohtaan täysin toiselle tasolle. Näinhän sitä kuuluu lomailla. Ladata akkuja, nukkua univelat pois. Kuka nyt sademetsään vesiputoukselle jaksaa lähteä kiipeämään, jos voi maata uima-altaalla? ;D
Mutta hei. Tuo maataan-vaan-eikä-varmasti-poistuta-uima-allas-alueelta-moodi kesti (ainakin toistaiseksi) vain lapsen kaksi ensimmäistä vuotta. Nyt lapsi nukkuu jotakuinkin yöt illasta aamuun, syö (jotakuinkin) itse, pukee (jotakuinkin) itse, käy vessassa (jotakuinkin) itse, ja jos vain saisi, touhukkaana tyttönä laittaisi myös ruokansa itse ja ulkoilisi itse. Enää ei ole energiaa vain lapsella, vaan myös vanhemmilla. Olenkin suunnitellut tämän kesän tulevalle Karpathoksen reissullemme sellaisen ohjelman, että oksat pois. Katsotaan, minkälaisessa väsymystilassa palaamme takaisin. Onneksi lomaa on vielä jäljellä matkan jälkeenkin, ja aikaa vaikka vähän löhötäkin.
Ajattelin, että pienellä Karpathoksen saarella ei ole juuri mitään tekemistä, ja että viikossa ehdimme paremmin kuin hyvin koluta saarta vähän sieltä ja täältä. Voi, kun jälleen kerran olen ollut niin väärässä.
Saaren kuin saaren näkee parhaiten oman auton kyydistä. Voi suunnitella itse oman reittinsä, pysähtyä juuri silloin kun haluaa, olla pysähtymättä, jos ei joku paikka näytäkään pysähtymisen arvoiselta, tai jos lapsi sattuukin juuri nukkumaan päiväunia.
Ajattelin, että vuokraisimme auton heti alkuun ainakin pariksi päiväksi. Näin meille jäisi hieman pelivaraa loppuviikkoon, jos saarelta ilmenisi vielä jotain, mitä en ole huomannut ennakkoon. Sitten auton voisi vuokrata vielä uudelleenkin.
Kollegani esitteli minulle juuri kuvia Karpathokselta parin vuoden takaa. Voi niitä ihania kirkkaita vesiä ja kuvankauniita rantoja. Kollegani oli löytänyt paikallisten opastamana niin käsittämättömän hienoja poukamia, että niille on päästävä. Juuri niitä lähdemme metsästämään.
Piles, Stets, Othos ja Volada ovat kyliä, jotka sijaitsevat Karpathoksen viinialueella. Sinne matkaa hotelliltamme Alimounda Maresta on onneksi vain noin parikymmentä minuuttia. Vuokra-automme tulee ehdottomasti kaartamaan ainakin tänne seudulle. En googlettamalla oikein löytänyt viinitiloja, mutta josko joku paikallinen osaisi meille kertoa parhaat vinkit. Apollomatkojen retkivalikoimassa olisi viinitilavierailu, mutta pienen lapsen päiväuniaikataulujen vuoksi emme pysty osallistumaan valmiille retkelle. Toivottavasti pääsemme vierailemaan jossain omatoimisesti, tai sitten vähintäänkin käymme ihastelemassa upeita viiniarhamaisemia.
Suurimpaan osaan Karpathoksen monista vuoristokylistä pääsemme vuokra-automme kyydillä, mutta Olympoksesta en oikein ota selvää. Jossain puhutaan, että sinne pääsisi vain meriteitse, kartasta katsottuna tie veisi perille asti. Täytyy vielä kysyä viisaammilta, mutta Olympoksessa olisi hieno vierailla.
Tämä on se vuokra-auton ylivoimaisuus. Ei tarvitse yrittää näpsiä kuvia bussin ikkunasta, vaan voi huutaa etupenkille hep ja vähintäänkin toivoa, että auto pysähtyy. Aina näin ei tapahdu, mutta toivoa on enemmän kuin bussin kyydissä.
Olen googletellut Karpathoksen patikkareittejä, ja sellaisia näyttäisi löytyvän aika paljonkin. Millekään useiden kilometrien reiteille emme aio lähteä 2-vuotiaamme kanssa ottaen huomioon Karpathoksen kuumuuden ja vuoristoisen maaston. Karpathoksen maisemat kuitenkin niinnostaisivat myös autoilua hitaampaan tahtiin.
Varustaudumme matkalle sekä urheilurattailla että kantorepulla, joten vähintäänkin aiomme juosta aamulenkkejä rantamaisemassa.
Ja eihän sitä tiedä, jos minä otan hieman omaa aikaa ja lähden pyöräilemään Karpathokselle. Mieheni voisi vastaavasti käydä hieman purjehtimassa Kreikan saaristomaisemissa.
Sitten kun se auto on jätetty takaisin vuokra-firmaan, on aika nauttia viiden tähden antimista. Meitä sentään sitovat vielä lapsen päiväuniajat, jonka vuoksi meillä oikeastaan joka päivä on parin tunnin verran aikaa olla ja löhötä. Aiomme kuitenkin viettää altaalla aikaa muutenkin, sillä pieni neitimme nauttii uimisesta valtavan paljon. Uikkareita on puettu harjoituksen vuoksi päälle koko kevät. Ettei vaan pääse unohtumaan, kuinka se toimii ;)
Hotellillamme, Alimouonda Marella on myös oma ranta, joten takuuvarmasti tulemme tekemään monen monta hiekkakakkua.
Tämä ei onneksi vie aikaa muilta lomasuunnitelmilta, kun syödä täytyy joka tapauksessa. Yksi parhaista asioista Kreikan matkailussa onkin ehdottomasti ruoka. Kreikkalaisen ruuan perässä voisin matkustaa Kreikkaan vaikka joka vuosi - ja vaikka useampaan otteeseen.
Matkaohjelmaa suunnitellessa katson aina ensimmäisenä matkanjärjestäjän retkivalikoiman. Me useimmiten järjestämme retkemme itse. Näin etenkin tällä hetkellä, kun lapsen päiväuniaika rajoittaa aikatauluamme. Emme muutenkaan ole niitä ihmisiä, jotka haluavat olla sidottuina muiden aikatauluihin tai jotka mielellään kulkevat ryhmän mukana. Joskus tosin meilläkin valmiit retket vievät voiton. Saa nähdä, miten käy esimerkiksi Olympoksessa vierailun kohdalla.
Matkanjärjestäjien retkivalikoimasta saa joka tapauksessa kattavat vinkit kohteen aktiviteeteista ja näkemisen arvoisista paikoista. Tälläkin kertaa kolusin Apollomatkojen sivuilta Karpathoksen retket ja nähtävyydet ja poimin sieltä parhaat palat. Apollomatkojen retkivalikoima löytyy tästä linkistä.
Seuraavaksi siirryn täsmähakuihin Googleen, mikä ainakin ravintoloiden ja matkablogien osalta tuottaa usein hyvin tuloksia - niin myös tällä kertaa. Lisäksi saatan kurkata Tripadvisorin ja Lonely Planetin vinkit. Ne on vielä tältä erää koluamatta, mutta onneksi matkaan on vielä hetki aikaa.
Miten sinä matkustat? Maaten ja löhöten vai aktiivisemmin? Entä mistä löydät parhaat vinkit aktiviteetteihin lomillesi?
Matkustamme Karpathokselle yhteistyössä Apollomatkojen kanssa.
Sitten meille tuli lapsi. Ensimmäisen kesäloman vietimme suht aktiivisesti, kun lapsi vielä matkusti kantokassissa ympäriinsä. Tissi silloin tällöin piti hänet ja vanhempansa tyytyväisenä. Sitten tuli syksy ja muutto uuteen kotiin. Kotiin, mikä täytyi rempata katosta lattiaan ja takaisin. Taisimme säästää vain wc-pöntön (joka olisi sekin kannattanut jälkiviisaana ajateltuna uusia). Koko syksynä emme ehtineet, saati jaksaneet ajatella matkoja.
Ja kuinkas kävikään. Vietimme joulun Kanarialla - maaten ja löhöten hotellin uima-altaalla. Vielä seuraavatkin matkat olivat enemmän tai vähemmän sitä itseään - makaamista ja löhöämistä. Kun itse päätyy makaamis-löhöämis-elämäntilanteeseen, kasvaa ymmärrys makaamis-löhöämis-lomakulttuuria kohtaan täysin toiselle tasolle. Näinhän sitä kuuluu lomailla. Ladata akkuja, nukkua univelat pois. Kuka nyt sademetsään vesiputoukselle jaksaa lähteä kiipeämään, jos voi maata uima-altaalla? ;D
Tulevan loman hotellimme Alimounda Mare Karpathoksella. Kuva: Apollomatkat.fi |
Mutta hei. Tuo maataan-vaan-eikä-varmasti-poistuta-uima-allas-alueelta-moodi kesti (ainakin toistaiseksi) vain lapsen kaksi ensimmäistä vuotta. Nyt lapsi nukkuu jotakuinkin yöt illasta aamuun, syö (jotakuinkin) itse, pukee (jotakuinkin) itse, käy vessassa (jotakuinkin) itse, ja jos vain saisi, touhukkaana tyttönä laittaisi myös ruokansa itse ja ulkoilisi itse. Enää ei ole energiaa vain lapsella, vaan myös vanhemmilla. Olenkin suunnitellut tämän kesän tulevalle Karpathoksen reissullemme sellaisen ohjelman, että oksat pois. Katsotaan, minkälaisessa väsymystilassa palaamme takaisin. Onneksi lomaa on vielä jäljellä matkan jälkeenkin, ja aikaa vaikka vähän löhötäkin.
Ajattelin, että pienellä Karpathoksen saarella ei ole juuri mitään tekemistä, ja että viikossa ehdimme paremmin kuin hyvin koluta saarta vähän sieltä ja täältä. Voi, kun jälleen kerran olen ollut niin väärässä.
Tämän kaiken me yritämme ehtiä tehdä yhden viikon aikana:
Vuokrata auto ja kierrellä pitkin saarta
Saaren kuin saaren näkee parhaiten oman auton kyydistä. Voi suunnitella itse oman reittinsä, pysähtyä juuri silloin kun haluaa, olla pysähtymättä, jos ei joku paikka näytäkään pysähtymisen arvoiselta, tai jos lapsi sattuukin juuri nukkumaan päiväunia.
Ajattelin, että vuokraisimme auton heti alkuun ainakin pariksi päiväksi. Näin meille jäisi hieman pelivaraa loppuviikkoon, jos saarelta ilmenisi vielä jotain, mitä en ole huomannut ennakkoon. Sitten auton voisi vuokrata vielä uudelleenkin.
Koluta saaren kauneimmat rannat
Kollegani esitteli minulle juuri kuvia Karpathokselta parin vuoden takaa. Voi niitä ihania kirkkaita vesiä ja kuvankauniita rantoja. Kollegani oli löytänyt paikallisten opastamana niin käsittämättömän hienoja poukamia, että niille on päästävä. Juuri niitä lähdemme metsästämään.
Kuva: Apollomatkat.fi |
Vierailla viinitilalla
Käydä pienissä vuoristokylissä
Suurimpaan osaan Karpathoksen monista vuoristokylistä pääsemme vuokra-automme kyydillä, mutta Olympoksesta en oikein ota selvää. Jossain puhutaan, että sinne pääsisi vain meriteitse, kartasta katsottuna tie veisi perille asti. Täytyy vielä kysyä viisaammilta, mutta Olympoksessa olisi hieno vierailla.
Olympos. Kuva: Apollomatkat.fi |
Ihailla näkymiä saaren parhailta näköalapaikoilta
Tämä on se vuokra-auton ylivoimaisuus. Ei tarvitse yrittää näpsiä kuvia bussin ikkunasta, vaan voi huutaa etupenkille hep ja vähintäänkin toivoa, että auto pysähtyy. Aina näin ei tapahdu, mutta toivoa on enemmän kuin bussin kyydissä.
Patikoida ja lenkkeillä
Olen googletellut Karpathoksen patikkareittejä, ja sellaisia näyttäisi löytyvän aika paljonkin. Millekään useiden kilometrien reiteille emme aio lähteä 2-vuotiaamme kanssa ottaen huomioon Karpathoksen kuumuuden ja vuoristoisen maaston. Karpathoksen maisemat kuitenkin niinnostaisivat myös autoilua hitaampaan tahtiin.
Varustaudumme matkalle sekä urheilurattailla että kantorepulla, joten vähintäänkin aiomme juosta aamulenkkejä rantamaisemassa.
Ja eihän sitä tiedä, jos minä otan hieman omaa aikaa ja lähden pyöräilemään Karpathokselle. Mieheni voisi vastaavasti käydä hieman purjehtimassa Kreikan saaristomaisemissa.
Kuva: apollomatkat.fi |
Nauttia viiden tähden hotellista
Sitten kun se auto on jätetty takaisin vuokra-firmaan, on aika nauttia viiden tähden antimista. Meitä sentään sitovat vielä lapsen päiväuniajat, jonka vuoksi meillä oikeastaan joka päivä on parin tunnin verran aikaa olla ja löhötä. Aiomme kuitenkin viettää altaalla aikaa muutenkin, sillä pieni neitimme nauttii uimisesta valtavan paljon. Uikkareita on puettu harjoituksen vuoksi päälle koko kevät. Ettei vaan pääse unohtumaan, kuinka se toimii ;)
Hotellillamme, Alimouonda Marella on myös oma ranta, joten takuuvarmasti tulemme tekemään monen monta hiekkakakkua.
Hotellimme Alimounda Mare. Kuva: Apollomatkat.fi |
Syödä hyvin
Tämä ei onneksi vie aikaa muilta lomasuunnitelmilta, kun syödä täytyy joka tapauksessa. Yksi parhaista asioista Kreikan matkailussa onkin ehdottomasti ruoka. Kreikkalaisen ruuan perässä voisin matkustaa Kreikkaan vaikka joka vuosi - ja vaikka useampaan otteeseen.
Mistä vinkit aktiviteetteihin?
Matkaohjelmaa suunnitellessa katson aina ensimmäisenä matkanjärjestäjän retkivalikoiman. Me useimmiten järjestämme retkemme itse. Näin etenkin tällä hetkellä, kun lapsen päiväuniaika rajoittaa aikatauluamme. Emme muutenkaan ole niitä ihmisiä, jotka haluavat olla sidottuina muiden aikatauluihin tai jotka mielellään kulkevat ryhmän mukana. Joskus tosin meilläkin valmiit retket vievät voiton. Saa nähdä, miten käy esimerkiksi Olympoksessa vierailun kohdalla.
Matkanjärjestäjien retkivalikoimasta saa joka tapauksessa kattavat vinkit kohteen aktiviteeteista ja näkemisen arvoisista paikoista. Tälläkin kertaa kolusin Apollomatkojen sivuilta Karpathoksen retket ja nähtävyydet ja poimin sieltä parhaat palat. Apollomatkojen retkivalikoima löytyy tästä linkistä.
Seuraavaksi siirryn täsmähakuihin Googleen, mikä ainakin ravintoloiden ja matkablogien osalta tuottaa usein hyvin tuloksia - niin myös tällä kertaa. Lisäksi saatan kurkata Tripadvisorin ja Lonely Planetin vinkit. Ne on vielä tältä erää koluamatta, mutta onneksi matkaan on vielä hetki aikaa.
Miten sinä matkustat? Maaten ja löhöten vai aktiivisemmin? Entä mistä löydät parhaat vinkit aktiviteetteihin lomillesi?
Matkustamme Karpathokselle yhteistyössä Apollomatkojen kanssa.
Pysy matkassa mukana: