Vietimme viime elokuussa viikon Bulgarian Albenassa - turisteille rakennetussa lomakylässä, joka on täynnä hotelleja, tivoleita, rantoja, hevoskärryajeluita, lasten leikkipaikkoja ja myös vesipuisto. Albena onkin lasten unelmalomakohde, ja myös helppo vaihtoehto vanhemmille, koska lapset viihtyvät ilman minkäänlaista vaivaa siitä, että heille pitäisi keksiä tekemistä. Puuhaa Albenassa olisi riittänyt viikon jokaiselle päivälle.

Me aikuiset halusimme kuitenkin nähdä myös muuta Bulgariaa, joten teimme aamupäivän lounasretken Albenan naapurikylään Kranevoon. Matkaa sinne oli vain viitisen kilometriä, ja taksi maksoi pari kymppiä niin, että sovimme kuskin kanssa, että hän tulee myös hakemaan meidät sovittuna aikana.

Meille oli suositeltu sieltä ravintolaa ja ostoskatua. Suunnitelmissamme olikin kävellä ostoskatu päästä päähän ja syödä tuliaisostoksien päälle lounas. Päiväunille palaisimme Albenaan.

Paikallisten Kranevo

Heti Kranevoon saavuttuamme oli selvää, että Kranevo ei ole turistikylä. Myös sieltä ilmeisesti löytyy hyvä ranta ja muutamia hotelleja, mutta kylää ei ole rakennettu turisteille. Emme myöskään nähneet juuri muita turisteja meidän porukan lisäksi. Keskipäivän paahteisen auringonpaisteen aikaan myös paikalliset olivat sisätiloissa. Enkä yhtään ihmettele. Mekin piipahdimme jo parinkymmenen metrin jälkeen terassin varjoon kylmien juomien pariin.

Ostoskadun kuppilat olivat kaikki todella viihtyisästi sisustettuja. Yleinen katukuva ja ravintoloiden viihtyisyys eivät jotenkin osuneet yhteen. Ravintolat olivat kaikki todella kauniita, muu katukuva aution karua.

Tapani mukaan olisin halunnut ottaa Kranevosta kuvia blogiin. Turhaan sitä yrittää sanoin kuvailla, millaista jossain on, jos ei ole näyttää yhtään kuvaa. Paikalliset suhtautuivat kuvaamiseen kovin nihkeästi, ja ensimmäinen kaupunkikuvayrittämäni päätyi tällaiseksi. Katukuvasta ei oteta kuvia, jos tädin kauppa osuu mukaan. Syytä en kysynyt. Ehkä hänellä on jo riittävästi asiakkaita, eikä lisämainokselle ole tarvetta.

Kaupat ostoskadulla olivat pääasiassa perinteisiä turistikojuja leluineen, matkamuistoineen ja vaatteineen - sellaisia mistä itse en löytänyt mitään itselleni, mutta siskoni 5- ja 7-vuotiaat pojat olisivat voineet ostaa kaupat tyhjilleen. Löysin minäkin kummitytölle hienon Frozen-mekon muutamalla eurolla. Aitoudesta ei tässä kohtaa voi puhua, mutta vähintäänkin tuli kannatettua paikallista yrittäjää. Kummityttö ihmettelikin tuliaismekon saatuaan, miksi Elsalla ja Annalla on prinsessojen mekot päällä. Pukeutumisleikkejä?

Ostoskierooksen jälkeen menimme meille suositeltuun ravintola Izvoraan. Täytyy sanoa, että ravintola oli ehdottomasti tämän retken parasta antia. Ruoka oli ihan hyvää ja annokset oli itäeurooppalaiseen tyyliin tuhteja ja runsaita, mutta sitäkin parempaa oli paikan sisustus. Ravintola oli kuin puutarha, jossa sekä lapsille että aikuisille riitti tutkittavaa. Puutarha oli parhaan loistonsa jo nähnyt, mutta edelleen se oli todellakin ihastelun arvoinen.

Albenasta kannattaakin poistua vähintäänkin vierailulle Kranevoon saakka - vaikka vain syömään.  

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram

Makuuhuone lentokentällä! Mitä ihmettä?

Varnan lentokenttä elokuussa. Meidät tuodaan kentälle iltakymmeneltä tietäen, että lentomme tulee lähtemään aikaisintaan aamulla. Aikuisten kesken tämä ei olisi suuren suuri ongelma. Kunhan saisi nojata päänsä jotain seinää vasten, tai jopa kellahtaa kyljelle ja ummistaa silmänsä. Hyvät unenlahjat ovat yksi parhaista ominaisuuksistani. Lentoyhtiö kyllä korvaisi viivästyksen mukavalla lomaltapaluurahalla.

Mutta entä, kun matkassa on meidän neljän aikuisen lisäksi myös kolme alle kouluikäistä lasta. Lasta, joista nuorin vasta reilun vuoden ikäinen. Siinä vaiheessa tämä matkatoimiston säästöbudjetilla keksitty idea viedä bussilastillinen lentokentälle siitäkin huolimatta, että

A) lento ei lähtisi ennen aamua
B) Varnassa, lentokentän lähellä oli hotellihuoneita vapaana.

No, tämä on kokonaan toinen tarina. Nyt keskityn tarinan positiiviseen puoleen, ja koko yömme pelastukseen, eli lentokentällä olevaan lasten makuuhuoneeseen, jonka saimme kokonaisuudessaan itsellemme. En muista, koska olisin ollut oikeammassa paikassa oikeampaan aikaan, kuin tuona yönä Varnan lentokentällä.

Istuin lentokentän leikkipaikalla kahdestaan silloin juuri ja juuri 1,5-vuotiaan neitimme kanssa. Itä-Eurooppalainen äiti lapsensa kanssa lähti leikkipaikalta ilmeisesti koneeseennousua varten. Me jäimme kaksin. Katsoin infotaulua. Meidän lentoon olisi vielä ainakin kuusi tuntia aikaa, eli koko yö. Kosmetiikkaliikkeen myyjä seurasi liikkeitäni. Ihmettelin, mitä hän kyttää. Ei kauaakaan, kun hän tuli vai vihkaa vinkkaamaan minulle valkoisen, kyltittömän oven takana olevan lastenhoitohuone. Kannattaisi käydä katsomassa.

Kurkkasin ovesta. Mitä ihmettä? Voiko tämä olla mahdollista? Täysin tyhjä lasten makuuhuone kolmelle lapselle. Ja kuinkas monta lasta seurueessamme olikaan? No kolme. Kappas, miten kätevästi kävikään.

Söimme pikaisen iltapalan. Lentoyhtiön maksamia aterioita emme ehtineet saamaan, sillä niitä olisi pitänyt odottaa vielä kaksi tuntia. Kuka nyt iltapalaa iltayhdeltätoista haluaisikaan syödä, jos sen voi saada myös yhdeltä yöllä. Huh. No mutta, palataan positiivisuuteen. Tuolla hetkellä olin nimittäin hurjan tyytyväinen siihen, että olimme lähtöpäivän retkemme vuoksi koneellisestamme ensimmäisten joukossa lentokentällä. Ateriatarjoilukin aloitettiin vasta, kun muut olivat saapuneet, eli silloin yhdeltä yöllä.

Ja mitä me ateriatarjoilun aikana teimmekään? Me nukuimme - SÄNGYISSÄ!

Toki sängyt olivat reilun metrin mittaisia, ja niitä oli kolme. Yksi jokaiselle lapselle. Puolitoistavuotiasta ei kuitenkaan voi laidattomaan sänkyyn jättää yksin nukkumaan, joten minun oli uhrauduttava vaakatasoon. Siskoni teki saman uhrauksen ja nukkui kuopuksensa kanssa samassa sängyssä. Isäni (jolta olen unenlahjani perinyt) nukkui lasten leikkipaikalla lentokentän yleisellä puolella, äitini (jonka unigeenejä en onneksi ole saanut) ei tainnut nukkua ollenkaan. Yöunet eivät omalta kohdalta olleet parhaat mahdolliset (joskin unet kuitenkin), mutta noissa olosuhteissa kaikkein tärkeintä oli se, että lapset saivat nukkua. He nukkuivatkin lopulta vähintään 6-tuntiset yöunet.

Mitä luksusta! Tällaisessa tilanteessahan pahinta ei ole se, että itse on väsynyt. Vielä pahempaa on nimittäin se, että myös lapset on väsyneitä. Tai no, ehkä kaikkein pahin skenaario olisi kuitenkin ollut se, että olisin koko yön kulkenut ympäri lentokenttää yliväsynyt puolitoistavuotias kantorepussa huutaen. Sehän olisi ollut miellyttävää niin meille kuin kaikille muillekin väsyneille myöhästynyttä lentoaan odotteleville. Oli siis ehkä kaikkien onni, että nukuimme sikeästi pikkiriikkisissä sängyissämme ;)

Hoitohuoneessa oli sänkyjen pieni leikkinurkkaus pöytäryhmineen sekä syöttötuoleja. Aamulla herättyämme söimmekin yhdessä aamiaisen ja lähdimme muita virkeämpinä, kenellekään mitään salaisesta makuuhuoneestamme hiiskumatta, koneeseen ja kohti kotia.

Mitähän kaikkea lentokentät kätkevätkään sisuksiinsa? Oletko kokenut vastaavia salaisia paratiiseja lentokentällä ollessasi?

Pysy mukana matkassa:

Facebook // Instagram

Bulgarian kulttuuripääkaupunki Varna

Tiedätkö sen tunteen, kun ei odota päätyvänsä tiettyyn paikkaan, ei odota paikalta yhtään mitään, mutta kun olet paikan päällä, tajuat, että jos olisit tehnyt hieman ennakkoselvitystä, olisit melkein varmasti ihastunut paikkaan? No minä tiedän. Minulle nimittäin kävi juuri näin Bulgarian Varnassa, jossa meillä elokuun alussa oli melkein kokonainen päivä aikaa. En vain ollut ajellut asiaa yhtään ennakkoon, vaan olin täysin keskittynyt vesipetolomailuun Albenassa ja hotelli Flamingon altailla. Ennen Varnaan saapumista minulla ei ollut pienintäkään käsitystä, että viettäisimme päivän kaupungissa, jota kutsutaan Bulgarian kulttuuripääkaupungiksi. Heti saapuessamme sinne tiesin siellä olevan aivan varmasti paljonkin näkemistä.

Osallistuimme Tjäreborgin järjestämälle lähtöpäivän retkelle, jotta meidän ei tarvitsisi viettää viimeistä matkapäivää ilman hotellihuonetta paluulentoa odotellen. Hyvä idea, jos vain paluulento ei olisi ollut lähes yhdeksää tuntia myöhässä. Lennon myöhästyminen ja lasten kanssa lentokentällä nukkuminen ovat kuitenkin asia erikseen, joten keskitytäänpä vain ja ainoastaan siihen Varnaan. Varnaan, josta näimme vain näin pienen vilauksen.

Varna sijaitsee meren rannalla, mutta kaupungilla kävellessä ei todella tunnu siltä. Kaupunki, lähes 40 astetta lämmintä, eikä pienintäkään tuulenvirettä. Kuulostaako houkuttelevalta? Ei minustakaan. Yksi vaihtoehto olisi ollut viettää annettu aika Primorski-puistossa, jossa valtavat puut ja meren läheisyys olisivat tuoneet helpotusta helteiseen päivään. Aikaa meillä oli kuitenkin vain pari-kolme tuntia, ja mukana kolme alle kouluikäistä lasta. Vietimme ajan Theotokos-katedraalilta lähtevän kävelykadulla. Välillä istahdimme kahvilaan, välillä viilensimme itseämme myymälöiden ilmastoinnilla. Oli lauantai, eikä ihmisvilinästä ollut tietoakaan. Paikalliset ovat tainneet tietää kesähelteen ja kaupungin yhdistelmän epämukavuuden.

Keskustakierroksen jälkeen meidät vietiin jonkun kilometrin päähän ostoskeskukseen, jonka nimeä en edes muista. En ole kovin innostunut ostoskeskuksista, jos se tarkoittaa tavallisia kauppoja tavallisilla hinnoilla. Ylistystä tämä ostoskeskus ei siis minulta saa, eikä edes sen vertaa panostusta, että googlettaisin ostoskeskuksen nimen ;) Ei, vaikka (tai ehkä juuri siitä johtuen) meidät pakotettiin viettämään siellä lennon myöhästymisestä johtuen yli viisi tuntia, aina iltakymmeneen asti. Aikaa oli tutustua tähän melko pieneen ostoskeskukseen aika läpikotaisin. Ja ei, en ostanut mitään. Lähinnä vietin ajan yrittäen viihdyttää ja nukuttaa yliväsynyttä 1-vuotiasta, joka olisi halunnut omaan rauhaan, pupun ja tutin kanssa nukkumaan jo kahdeksalta.

Että tällainen Varnan reissu. Onkohan kenelläkään muulla positiivisempaa kokemusta Varnasta? Kaupunki nimittäin vaikutti siltä, että sillä olisi aika paljon enemmän annettavaa kuin tyhjä ja helteinen kävelykatu sekä tuikitavallinen ostoskeskus. Varna oli nimittäin todella kaunis, ja sen uumenista voisi löytyä vaikka mitä hienoa.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram

Bulgaria lasten kanssa

Bulgaria oli jo kymmenes maa, jossa olimme nyt vuoden ja neljän kuukauden ikäisen lapsemme kanssa. Bulgariassa olimme elokuun ensimmäisen viikon, Tjäreborgin valmismatkalla. Lasten kanssa matkustettaessa valmismatka on aina helppo vaihtoehto, ja suomenkielistä apua on tarjolla, jos ongelmia tulee vastaan.

Parasta Bulgariaan matkustettaessa lasten kanssa on se, että sinne on vain noin kahden ja puolen tunnin lentomatka. Lentomatkaan valmistautuminen on helppoa, eikä tarvitse keksiä viihdytystä lapsille juuri ruokailua enempää. Thomas Cookin lomalennolla menomatkalla pyöri Hevisaurus, jota katsellessa myös 5- ja 7-vuotiaiden poikien lentomatka kului hujauksessa. Tjäreborgin lomalennolla myös sylilapselle tarjoiltiin ruoka. Aika hieno ele! Ruokapussi sisälsi Muksu-purkkiruoan, banaanin, rusinoita ja Piltti-hedelmäsoseen. Sentään paluumatkalla hedelmäsose oli sokeroimaton mango. Menomatkalla hedelmäsose pääsi aikuisten suihin ollessa sokeroitu, joita harva antaa näin pienille lapsille. Tai en minä ainakaan :) Rusinatkin tarjoiltiin isommille lapsille.

Vaikka matkassa oli meidän tuolloin 1 v 3 kk ikäisen Islan lisäksi siskoni ja hänen 5- ja 7-vuotiaat poikansa, nämä huomiot ovat enemmän pikkulasten näkökulmasta. Siitä, miten Bulgarian Albena toimi ylipäätään lasten kanssa matkustettaessa, voi lukea aiemmista postauksistani:
- Lasten unelmalomakohde Bulgarian Albena
- Neljän tähden Hotelli Flamingo Bulgarian Albenassa
 

Tässä vinkkini matkalta Bulgarian Albenaan:

Vaipat
Bulgariassa vaipat olivat ihan törkeän kalliita. Albenan marketeissa Pampersin neloskoon teippivaippat maksoivat kappalehinnaltaan 50 senttiä. Albenan naapurikylässä Kranevossa vaippoja olisi saanut tästä puoleen hintaan (mikä sekin on mielestäni ihan liikaa), mutta vaippapaketin koko oli joku jättimaksi, eikä muutaman vaipan tarpeessa tällaista jättisäkkiä olisi ollut järkeä ostaa. Albenassa sentään joka marketissa oli myynnissä vaippoja, kun taas Kranevosta löysin vaippoja vain ja ainoastaan yhdestä supermarketista. Ovatkohan bulgarialaiset kenties kestovaippojen käyttäjiä, kun paikallisille suunnatuissa marketeissa ei myydä vaippoja?

Lastenruuat
Purkkiruokien helppouden vuoksi Isla sai lounaiksi vielä Bulgariassakin purkkiruokia, illallisen keräsin hänelle hotellin kattavasta illallisbuffasta. Minulla oli varmuuden vuoksi koko viikon purkkiruoat mukana, mutta Albenan valikoiman nähtyäni en olisi ottanut mukaani vararuokien lisäksi mitään. He möivät juuri niitä merkkejä, joita me kotonakin käytämme. Hippin valikoimista oli tarjolla todella montaa laatua niin ruuissa kuin hedelmäsosepusseissakin.

Muksun kaurapuurojauheen toin myös Suomesta mukana. Saman merkin bulgarialainen versio oli myös hyvin edustettuna Albenan kauppojen hyllyillä. Joskin uskon enemmän kauran voimaan. Nämä bulgarialaiset versiot taisivat olla pääosin riisipohjaisia.

Matkasyöttötuoli
En muista matkasyöttötuolin olleen kertaakaan Bulgarian matkalla käytössä. Meillä oli Tjäreborgilta varattuna matkalle vauvapaketti, joka sisälsi matkasängyn ja matkarattaiden lisäksi syöttötuolin hotellihuoneeseen. Illallisetkin söimme hotellin ravintolassa, jossa syöttötuoleja oli paljon tarjolla. Jos olisimme syöneet enemmän eri ravintoloissa, uskoisin matkasyöttötuolille tulevan Bulgariassa käyttöä. Me saimme kätevästi mukana kulkevan, pieneen tilaan mahtuvan matkasyötötuolin matkamuksu.com:lta.

Ilmastointi
Ilman ilmastointia en majoittuisi kesäisessä Bulgariassa. Voi, miten ihanaa oli tulla hikisenä auringosta hieman viileään huoneeseen. Etenkin pienten lasten kanssa, jotka posket punaisina olivat läkähtyä kuumuudesta. Öisin en pitänyt huoneen ilmastointia päällä, sillä ulkoilma viileni lähemmäs kahtakymmentä astetta, ja illalla viilennetty huone pysyi miellyttävänä siihen saakka, kunnes ulkoilma ei enää lämmittänyt huonetta.

Kantoreppu
Bulgarian Albenassa, Kranevossa ja Varnassa rattaiden kanssa liikkuminen oli erittäin helppoa. Kantoreppu pääsi käyttöön Albenassa, kun lähdimme Islan kanssa tutkimaan, minne hotellimme takaa lähtevä portaikko vie. Kolmenkympin helteessä sainkin ihan hyvän hikijumpan, kun pakersimme useita porrassettejä toteamaan portaiden olevan yhdyskäytäviä muilta hotelleilta Albenan keskustaan.

Albenan rannalla oli matkarattaiden mentävä reitti, mutta vain puolet hiekkarannan pituudesta. Me kannoimme rattaat eturivin aurinkotuoleille asti, mutta ilman näin monia apukäsiä matkassa kantoreppu olisi voinut olla helpompi vaihtoehto.

Lentokentällä toki kantoreppu oli käytännöllinen myös tällä reissulla.

Auringolta suojaavat asut
Rantaloman ehdottomuuksiin kuuluu hyvin auringolta suojaavat asut. En voi liikaa kehua meidän pientä 1-vuotiasta viime joulukuisesta Thaimaan lomasta saakka palvellutta Rip Curlin pitkähihaista ja lippahupullista uima-asua. Aurinkorasvaa tarvitsee Islalle lisätä vain jalkoihin ja naamaan. Lippa suojaa auringon häikäisyltä, kun aurinkolaseja neiti ei suostu pitämään päässä. Huppua hän ei heitä pois, vaikka kaikki aurinkohatut saavat kunnon kyydit.

Ekoaurinkorasvat
Aurinkorasvoista kannattaa ehdottomasti suosia ekoversioita. Omana suosikkinani on tällä hetkellä mm. Ruohonjuuressa myytävä Acorelle (SPF 50), joka levittyy hyvin ja on erittäin vedekestävä. Se jää ensin vaaleana iholle, jolloin sen näkee, mihin kohtaa lapselle on jo laitettu aurinkorasvaa, mutta levittyy lopulta näkymättömäksi. Itselläni käytän Acorellen ohella iherb.com:sta saatavaa Kiss My Face (SPF 30) -ekoaurinkorasvaa. Se on Acorellea kevyempi koostumukseltaan, joten käytän sitä sellaisissa kohdissa, jotka ovat pieniä uintireissuja lukuunottamatta vaatteilla tai varjolla suojattuna auringolta.

Hyttyskarkotteet
Jos olisimme olleet ulkona yhtään iltakahdeksaa pidempään, olisin käyttänyt hyttyskarkotteita. Auringon laskettua ja vielä aamuvarhaisellakin Albenassa oli pieniä mäkäräisiä, jotka salakavalasti kävivät puremassa ihoa. Päivän kunnolla valjettua mäkäräiset hävisivät, eikä niitä näkynyt ennen iltaa.


Yleisesti vauvan kanssa matkustamisesta lämpimään kohteeseen voi lukea aiemmasta postauksestani Thaimaahan vauvan kanssa - ota nämä huomioon ennen matkaa. Vaikka kaikki vinkit eivät olekaan verrannollisia Thaimaan ja Bulgarian välillä, on postauksessa paljon hyödyllistä ihan jokaiselle etelänmatkalle pienten lasten kanssa.



Unohdinko jotain oleellista? Haluatko kysyä vielä lisää vinkkejä? Kommenttikenttä on avoinna niin lisävinkeille kuin kysymyksillekin.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram

Neljän tähden Hotelli Flamingo Bulgarian Albenassa

Bulgarian Albena on täydellinen lapsiperheen rantalomakohde. Kuten aiemmin jo kirjoitin, on siellä aivan kaikessa ajateltu lapsiperheitä. Lapsiperheiden lisäksi Albenassa ei juuri muita matkustajia näykään. Hotelliksi valikoimme neljän tähden Hotelli Flamingon. Hotelli on yksi alueen parhaista ja se sijaitsee kätevästi aivan Albenan keskustassa, vain parin minuutin kävelymatkan päästä rannalta.

Vietimme Albenassa elokuun ensimmäisen viikon. Matkassa olimme Tjäreborgin valmismatkalla. Matkaseureeseemme kuului itseni ja 1-vuotiaan lapseni lisäksi siskoni, hänen 5- ja 7-vuotiaat pojat sekä vanhempani.

Majoituimme kahteen eri huoneeseen. Minä ja siskoni lapsinemme yhden makuuhuoneen huoneistoon, vanhempani studiohuoneistoon. Olin ajatuksissani olettanut kaksion olevan kahden makuuhuoneen huoneisto, kuten englanninkielessä ajateltaisiin kaksion olevan (two-bedroom-apartment), mutta harmikseni makuuhuoneita oli vain yksi. Saimme vuoteet ja lisävuoteet järjestettyä kuitenkin helposti niin, että minä ja Isla nukuimme olohuoneessa, siskoni lapsineen makuuhuoneessa. Valmismatkan huonona puolena oli se, että pinnasängystä piti maksaa lisämaksu. Lisämaksulliseen sänkyyn en siis ole törmännyt missään itse järjestetyllä matkalla, vaikka Bulgaria oli jo kymmenes maa, jossa 1-vuotias neitimme vieraili. Pinnasängyn lisämaksu kuitenkin muuttui positiiviseksi, sillä samalla kertaa pystyi varaamaan kokonaisen lapsipaketin, johon pinnasängyn lisäksi kuului syöttötuoli huoneistoon sekä matkarattaat. Koko paketin hinta oli 25 euroa. Mikä sen helpompaa kuin se, että matkarattaat odottavat suoraan huoneessa, eikä niitä tarvitse pakkailla lentokoneeseen, yhteysbusseihin ynnä muihin kulkuvälineisiin.

Wc:itä huoneistossamme oli kaksi. Isommassa kylpyhuoneessa oli sekä suihku että kylpyamme sekä kaksi käsienpesuallasta. Kaikki pesumahdollisuudet tuntuivat olevan koko matkan ajan jatkuvassa käytössä. Olihan meitä aika monta niitä käyttämässä.

Huone oli siis hyvä, ja niin oli näkymä parvekkeeltakin. Meri ei aivan näkynyt, vaikka suunta oli oikea ja olimme jopa kuudennessa kerroksessa.

Vaikkei rantaa näkynytkään, on se vain parinsadan metrin päässä hotellilta. Albenan lapsiystävällisyys jatkuu rantaan saakka. Vesi on matalaa pitkälle, eikä ristiaallokkoa tai voimakkaita pohjavirtauksia ollut. Vain yhtenä päivänä aallokko oli sellaista, että pysyttelimme Islan kanssa poissa vedestä. Pojat pääsivät kuitenkin testaamaan, miltä aaltojen pärske tuntuu. Hotelli Flamingolla on Albenan rannalla oma alue rantatuoleineen ja aurinkovarjoineen, ja hotellin asiakkaina saimme käyttää niitä veloituksetta koko loman ajan.

Rannan sijaan suurimman osan päivistä vietimme hotellin uima-altailla. Niissä oli niin paljon polskimista niin 1-vuotiaalle kuin juuri uimakoulunsa suorittaneille 5- ja 7-vuotiaille, ettei meidän tarvinnut edes harkita Albenan vesipuiston vierailua. Aloitimme päivän allaskierroksen lastenaltaasta, josta jatkoimme muutamasta sentistä hiljalleen syvenevään suureen altaaseen. Kierroksen päätimme baarin pieniin altaisiin ja uimahyppyharjoituksiin. Jossain vaiheessa viikkoa järjestys taisi muuttua, ja viimeiset päivät alkoivat uimahypyillä.

Meillä oli varattuna koko viikolle puolihoito, tarkoittaen, että ruokailimme hotellilla aamiaiset ja illalliset. Molemmat tarjoiltiin buffasta, eikä aamupuuron puuttumisen lisäksi valittamista löytynyt. Olin jälleen varautunut omilla pikapuuroilla, joten sain tarvittavan kuituannoksen hotellihuoneessa lounasaikaan :D Erityisen tyytyväinen olin illallisen salaattivalikoimaan ja siihen, miten hyvin eri lihat oli valmistettu. Kerrankin buffa, jonka lihat eivät olleet kuivatettu purukumeiksi. Valikoima myös vaihteli päivästä toiseen niin, ettei ruokiin ehtinyt kyllästyä. Lapsille mieluisin oli illallisen jäätelöbuffa. Aikuisille suunnattu jälkiruokavalikoima ei päässyt kasvattamaan lomakilojen määrää, mutta siinä taitaa olla yhtä paljon hyvää kuin huonoakin.

Hotellilla olisi ollut koko viikon tarjolla lapsille ohjattua ohjelmaa - suomenkielisenäkin kaikkina päivinä maanantaita ja keskiviikkoa lukuunottamatta. Meidän viikkomme täyttyi ilmankin, emmekä ehtineet nähdä Lolloa ja Bernietä sekä lasten vapaa-ajanohjaajia aamiaisvierailujen lisäksi lainkaan.

Kaiken kaikkiaan hotelli toimi lomallamme erinomaisesti. Uutta ja kiiltävää ei hotellilta kannata odottaa, mutta kuitenkin siistiä, ehjää ja toimivaa, täysin neljän tähden veroista. Yksi parhaita puolia oli ihana huonesiivoajamme, joka ymmärtäväisesti odotti joka päivä Islan päiväuniajan loppuun saakka, ennen kuin siivosi huoneemme. Jos matkustaisin Albenaan toistamiseen, valitsisin Flamingon ehdottomasti myös silloin hotelliksi.

Pysy mukana matkassa:

Facebook // Instagram

Lasten unelmalomakohde Bulgarian Albena

Haluatko viettää matkasi nähden lapsien ilon ja riemun? Niin, ettei lasten tekeminen varmasti lopu kesken? Niin, että siirtymisiin paikasta toiseen ei kulu turhaa aikaa, vaan koko lähiympäristö tuntuu olevan rakennettu juuri sinun perhettäsi varten? Niin, että itse voit ottaa rennosti ja lapsilla on aivan varmasti kivaa?

Jos vastasit kyllä, lähde Bulgarian Albenaan. 

Bulgarian Albena sijaitsee Mustanmeren rannalla, kymmenisen kilometriä Bulgarian kultarannikolta pohjoiseen. Albena on lapsiperheille rakennettu, aidattu ja vartioitu rantalomakohde. Lapsiperheet on siis huomioitu paremmin kuin missään, missä olen koskaan käynyt (ja olenhan käynyt yli 50 maassa, sadoissa eri kohteissa). Me olimme Albenassa elokuun ensimmäisellä viikolla Tjäreborgin valmismatkalla. Matkassa meitä oli mukana minun ja Islan (1v 4 kk) lisäksi siskoni ja hänen 5- ja 7-vuotiaat pojat sekä vanhempani.

Majoituimme neljän tähden hotelli Flamingossa, joka sijaitsee aivan Albenan keskustassa. (Hotellista lisää myöhemmin, sillä kukaan ei jaksaisi lukea koko postausta, jos kertoisin kaiken yhdellä kertaa.) Suoraan Flamingon porteilta lähtee kävelykatu, Albenan pääkatu, jonka varrelta löytyy kauppoja, kojuja, valokuvauspisteitä, pelikoneita, lelujenmyyjiä, lasten työpajoja, pallon-/tikanheittokisoja, hattaranmyyjiä. You name it. Täällä ei ole säästelty mielikuvituksen kanssa. Jo pelkästä tästä kadusta olin vaikuttunut - lasten silmin katsottuna tietenkin.

Mutta tylsähän tämä tarina olisi, jos kaikki olisi tässä. Eikä todella ollutkaan. Suurin osa lomailijoista, kuten myös me, viettivät päivän aurinkoiset tunnit uima-altailla ja rannalla. Vesipitoisen päivän jälkeen uima-altaat hiljenivät ja alue muuttui kuin yhdeksi suureksi tivoliksi. En tiedä kuinka monta pomppulinnaa ja karusellia, kolikoilla toimivaa junaa, ankkaa ja autoa, altaassa kulkevaa törmäilyvenettä ja ihmiskuulaa, trampoliinia ja possujunaa Albenassa on. Sen voin kuitenkin kertoa, että niitä on paljon. 

Ja mitä koko lomakylän kokoinen lapsiperheiden puuhapaikka olisi ilman aluetta kiertäviä turistijunaa ja hevoskärryjä? Turistijuna maksoi yhdensuuntaisella matkalla aikuisilta 1,5 euroa (3 lv), ja koko kierroksen pääsi kolmella eurolla (6 lv). Me kiersimme junalla koko kierroksen, mutta sekä alueen hotellien ja ravintoloiden työntekijät että kaukaisempien hotellien asukkaat käyttivät junaa julkisen liikenteen välineenä.

Hevoskärryistä käsin näimme myös aluetta oman hotellin läheisyyttä laajemmin, mutta pääasiallinen tarkoitus oli saada pieni 1-vuotias neiti hevosten kyytiin. Hän ihastui hevosiin heti ensimmäisenä matkapäivänämme, emmekä tietenkään voineet tuottaa hänelle pettymystä ja jättää hevosajelua välistä. Lauloihan hän koko matkan ihahaata ja hihkui koppoti-koppoti aina, kun hevoskärryt ajoivat ohi. Puolen tunnin hevosajelu maksoi 25 euroa (50 lv). Pidemmän kierroksen olisi saanut 35 eurolla (70 lv).

Albenan hintataso on myös erittäin miellyttävä. Itse en montaa lounasta Islan päiväunirytmin vuoksi matkalla syönyt, mutta sen kerran kun söin, maksoi se reilusti alle kympin. Esimerkiksi ison pitsan tai pastan sai viidellä eurolla. Oluen tai limun kahdella-kolmella eurolla. Toinen kahdesta lounasvierailustani oli tähän kuvien merirosvolaivaravintolaan. Ravintola sijaitsee rannalla, aivan Albenan pohjoisosassa, kilometrin verran hotelli Flmaingolta.

Me olimme matkassa vain viikon, emmekä ehtineet kokeilla kaikkea Albenan tarjonnasta. Väliin meiltä jäi ainakin minigolfrata, polkupyörien ja golfkärryjen vuokraus, ja niin moni leikkipaikka, possujuna ja kolikolla toimiva auto. Lapset olivat myös vielä liian pieniä rannan tarjoamiin veneen perässä kulkeviin liitovarjoihin. Alueen vesipuistossakaan emme käyneet, sillä lapsille oli aivan riittävästi hotellin omassa uima-altaassa sekä merenrannassa.

Jos Albenan matkalla jatkuva lapsiperhevilinä kyllästyttää, pääsee sitä pakoon ottamalla askeleen pohjoiseen. Aivan Albenan pohjoisrannan porttien ulkopuolella on kapeampi rantakaistale, jossa paikalliset perheet olivat viettämässä rantapäiväänsä. Jos Albenasta oluen sai kahdella eurolla, tällä puolella olut maksoi euron. Tunnelmakin oli jo täysin toinen.

Miten on? Soveltuisiko Albena sinun lomasi kohteeksi? Minä ainakin nautin Albenan helppoudesta ja kaikesta tarjonnasta täysillä.

PS. Jos Albena herätti kiinnostuken, pysy kuulolla, lisää juttua tulossa mm. Hotelli Flamingosta ja Albenan vieressä sijaitsevasta Kranevon kylästä.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram