Vietimme ystäväni kanssa heinäkuussa viikon Napolissa ja Amalfin rannikolla. Napoliin olimme varanneet kaksi päivää, mutta lopulta kiersimme kaupungin parhaimmiston yhdessä päivässä.

Napoli jakaa mielipiteet kahtia, ja olen kuullut ihmisten sekä vihaavan että rakastavan kaupunkia. Minä kuulun ehdottomasti rakastajiin, eikä Napolin rosoisuus tehnyt siitä lainkaan synkkää ja tunkkaista vaan päin vastoin varsin aidon ja viehättävän. Turisteja ei tungeksi Napolissa joka kadun kulmalla, eivätkä kaupungin taskuvarasverkostot näyttäneet naamojaan meille lainkaan. Pieniä kujia pitkin olisi voinut kuljeskella päiväkausia, ja Via Tribunalin pizzerioita koluta viikko tolkulla. Kuinka monen kaupungin ydinkeskustassa näkee edelleen pyykit liehuvan kapeiden kujien väleihin kiinnitetyillä pyykkinaruilla?

Bilbaon Guggenheimin bistrossa pääsee käsiksi Michelin-tason ruokaan edullisesti

Yhteistyössä: Bilbao Turismo

Lähdimme viime keväänä Bilbaoon ja Riojan seudulle puhtaasti ravintolat ja viinit mielessä. Toki halusimme vierailla myös Guggenheimissa, sen kerran kun Bilbaossa olimme. Se kävi varsin helposti, sillä agendallamme oli myös Guggenheimin yhteydessä sijaitseva, Michelin-tähtiravintola, Nerua sekä museon yhteydessä toimiva bistro. Olimme valinneet täten myös maijoituksen niin, että olisimme jo valmiina Guggenheimin huudeilla.

Ohjelmassamme oli illallistaa Neruassa lauantaina ja vierailla Guggenheimissa museon puolella sunnuntaina aamupäivästä. Suunnitelma oli täydellinen, sillä Neruassa ravintolan Michelin-kokki Josean Alija ehdotti lounasravintolaksi meille hänen museon yhteydessä toimivaa bistroa ja ystävällisesti teki meille pöytävarauksen. Voiko matka enää tämän kätevämmäksi muuttua?

Kolme kuukautta, viisi matkaa - miten taas sain aikaiseksi matkamaratonin?

Muistatteko viime syksyn matkamaratonini? Matkoja sateli puolivahingossa, ja minulle meinasi tulla jopa kiire matkustaa. Kävin parin-kolmen kuukauden sisällä Mäntässä syömässä Michelin-kokkien ruokaa, Portossa sadonkorjuussa ja polkemassa rypäleitä, Tukholmassa kouluttautumassa, Italiassa viinitilailemassa, Berliinissä cocktailmessuilla ja loppuhuipentumana risteilemässä Karibialla.

Tänä syksynä aion hikoilla tropiikissa ihan muun kuin auringon takia :)

Tällä erää vain yksi seuraavan kolmen kuukauden aikana tapahtuvista matkoista tuli takavasemmalta. Muut olen suunnitellut tai on suunniteltu huolella ennakkoon, mutta silti yllätin itseni, kun laskin, että seuraavan kolmen kuukauden aikana minulle on päässyt kertymään jo viisi matkaa.

Maailman parhaan pizzan jäljillä Napolissa ja sen lähettyvillä

Olen pitkään halunnut Napoliin ja siihen on ollut varsin yksinkertainen syy: pizza. Napolissa on tiettävästi keksitty pizza ja toki siellä pizzeria jos toinen valmistaa täydellisyyttä hipovia pizzojaan. Maailman parhaan pizzan metsästys oli meille varsin helppoa, sillä Liemessä-blogin Jenni kävi juuri meitä ennen Napolissa testaamassa useammankin pizzerian. Voiko matkaaminen olla tämän helpompaa! Kiitos siitä, Jenni! :)

Minulle uusi asia Napolin pizzerioista oli se, että suurin osa parhaista pizzerioista sijaitsee Via Tribunalilla. Luit oikein! Saman niminen ihana napolilainen pizzeria on myös Helsingissä. En vain ennen tiennyt pizzerian nimen olevan näin napolilainen.

Tekemistä lapsille Helsingissä - Mustasaari ja sen lampaat

Huomasin kesällä Veera Biancan Instagramissa ihanan videon, missä hän rapsutteli lampaita metsäisellä tiellä Mustasaaressa. Mustasaaressa? En ollut koskaan kuullutkaan koko saaresta. Googletin ja siinähän se nököttää, kotisaareni Lauttasaaren vieressä. Tuo täytyisi saada omankin kesän aikatauluun.

Kun vihdoin tuli aikaa Mustasaarelle, oli maanantai, eikä Mustasaari ole maanantaisin auki. Seuraava sunnuntaikin oli vapaana, ja silloin saaren ravintolassa tarjoiltaisiin myös brunssi. Sehän meille kelpaisi.

Hotellivinkki Napoliin - Hotel San Pietro

Saavuimme Napoliin ystäväni kanssa puolen yön aikoihin. Otimme lentokentältä taksin, joka kaahasi Napolin monttuisia teitä meidät alle vartissa Hotel San Pietron eteen. Jollei hotellin nimi olisi ollut kirjoitettuna kissan (ison kissan - ehkä tiikerin) kokoisin kirjaimin hotellin seinään, en olisi uskonut meidän olevan perillä neljän tähden hotellissa. Napolin kujat osaavat sitten olla pelottavan näköisiä yöllä ja väsyneen silmin katsottuna.

Ilmeeni kirkastui saman tien kun pääsimme hotellin ovelle. Ovi pidettiin öisin lukossa, ja pukuun sonnistautunut herrasmies tuli avaamaan meille oven. Hotelli varsin kimalteli sisäpuolelta. Tähän aikaan yöstä on niin ihanaa saapua siistiin, kauniiseen majoitukseen, ja sitä Hotel San Pietro oli.