Kaupallinen yhteistyö: Elämys Cruises

Olen jo vuosikausia ollut suuri risteilyfani. Olen käynyt neljä kertaa Karibian risteilyllä, ja viime viikolla olimme tyttäreni kanssa ensimmäistä kertaa Välimeren risteilyllä. Laivana meillä oli Välimerellä Royal Caribbeanin Harmony of the Seas ja reittimme oli Barcelona – Palma de Mallorca – meripäivä – La Spezia – Rooma – Napoli – meripäivä – Barcelona.

Risteilyn parhaita puolia ovat ehdottomasti sen helppous, kun ei tarvitse kuin astua laivaan ja kaikki palvelut ovat saman katon alla. Hotellihuone seuraa perässä, kun maisema vaihtuu ja näin pääsee käytännössä ilman mitään vaivaa tutustumaan uusiin satamiin. Royal Caribbeanin suurimmilla laivoilla parasta on lisäksi se, että niillä on niin paljon aivan uskomattoman hyvin toteutettua tekemistä ja kokemista, ettei viikko laivassa meinaa riittää mihinkään. 

Tällä risteilyllä meille itseasiassa kävi niin, ettemme poistuneet laivasta yhdessäkään satamassa, emmekä silti olisi halunneet jättää laivaa viikon risteilyn jälkeen. Olisimme heittämällä voineet risteillä toisenkin viikon putkeen. Tekeminen kun ei kertakaikkisesti lopu kesken näin suurilla laivoilla. Wau-elämykset ja kylmät väreet ovat taattuja.

Ihana Italia Silja Linen laivoilla

Yhteistyössä: TallinkSilja

Palasin tiistaina Malediiveilta. Arkeen paluu osaa välillä olla ankeaa, mutta ei tällä kertaa. Takana oli ihana rento viikko omassa parhaassa seurassa, satumaisen kauniiden maisemien äärellä. Suomessa oli vastassa täysi kevät, auringonpaistetta ja lähes kymmenen astetta lämmintä. Tietkin oli puhdistettu hiekasta, ja sain saman tien aloittaa pyöräilykauden. Eikä siinä kaikki.

Heti ensimmäisenä loman jälkeisenä päivänä pääsin Silja Symphonylle lounastamaan todella herkullisen italialaisen lounaan, rennossa italialaisen trattorian tunnelmissa. Oli ihanaa jatkaa lomatunnelmaa, nauraa vedet silmissä, maistella hyviä viinejä ja etenkin tätä uutta, Ella Kannisen kanssa suunniteltua italialaista menua. Tallink Sija on todella osannut luoda ravintolaansa täydellisen italialaisen tunnelman. Suunnittelenkin jo, että vien tyttäreni kevään aikana "Italiaan" eli päivä Tukholmassa -risteilylle. Ai, miten kätevää!

Michelin-ravintolan edullinen lounas pelasti ruuhkautuneella Amalfin rannikolla

Onni onnettomuudessa. Kun ei saa autoa parkkiin minnekään Amalfin rannikolla, ja "joutuu" lounastamaan Michelin-ravintolaan erinomaisen, mutta silti suhteellisen edullisen lounaan ja vielä aivan jäätävän kauniissa maisemissa ei voi kuin ihmetellä, miten hyvää tuuria voi epäonnesta seuratakaan.

Kuinka usein ravintolan pöydästä saa katsella tällaista maisemaa?

Tuolla hetkellä olin enemmän kuin tyytyväinen matkamme takaiskuun ja Amalfin rannikon parkkipaikkojen vähyyteen. Ties missä ylikalliissa riviravintolassa olisimmekaan lounastaneet tungoksessa muiden turistien kanssa, jos olisimme saaneet auton parkkiin Amalfin, Minorin tai Maiorin kyliin.

Sorrento - siellä vesi on turkoosia ja kaupunki rannalla, korkeiden kallioiden päällä

Sorrento. Se ei ollut pääasiallisella matkalistallamme ollenkaan kun ystäväni kanssa kesällä kurvasimme Napoliin metsästämään maailman parasta pitsaa ja Amalfin rannikolle maailman kauneimpia maisemia.

Ajattelimme kuitenkin, että haluamme käydä Sorrentossa sen kerran, kun olemme kulmilla. Ja hyvä, että kävimme. Sorrento oli matkan yllättäjiä. Napolistahan jo ennakkoon tiesimme saavamme maailman parasta pitsaa ja Amalfin rannikon tiesimme tarjoavan henkeäsalpaavia maisemia. Mutta Sorrento. Se tuli kyllä täysin yllättäen samalle viivalle muiden matkan kohteiden kanssa.

Majoitus, joka ylitti jo valmiiksi korkeat odotukset - Hotel Torre Barbara, Amalfin rannikon lähellä

Ai että kun rakastan paikkoja, jotka saavat aikaan välittömät ooh-huokaukset. Kun tietää tulevansa hienoon paikkaan, mutta et silti ihan kokonaan ole käsittänyt, mitä tuleman pitää. Yksi tällaisista paikoista oli hotellimme Torre Barbara viime kesän Amalfin rannikon road tripillä.

Ehkä odotuksiani laski tieto, ettemme valinneet majoitusta aivan Amalfin rannikolta, vaan päädyimme majoitukseen, jonka maisemat katselisivat kohti Vesuviuksen tulivuorta. Näin jälkikäteen tuntuu hassulta, ettei Vesuvius-näkymästä ollut samanlaisia ennakko-odotuksia kuin Amalfin rannikon maisemista. Korkeat odotukset toki, mutta eivät yhtä korkeat kuin Amalfin rannikon odotukset. Toisaalta ymmärrän itsenäi täysin. Amalfin rannikkoa on hehkutettu ja syystä. Keskityin matkaa suunniteltaessa kokonaan Amalfin rannikkoon, enkä odottanut myös sen lähiympäristössä olevan aivan yhtä kaunista.

Ihanaa olla väärässä!

Napoli yhdessä päivässä

Vietimme ystäväni kanssa heinäkuussa viikon Napolissa ja Amalfin rannikolla. Napoliin olimme varanneet kaksi päivää, mutta lopulta kiersimme kaupungin parhaimmiston yhdessä päivässä.

Napoli jakaa mielipiteet kahtia, ja olen kuullut ihmisten sekä vihaavan että rakastavan kaupunkia. Minä kuulun ehdottomasti rakastajiin, eikä Napolin rosoisuus tehnyt siitä lainkaan synkkää ja tunkkaista vaan päin vastoin varsin aidon ja viehättävän. Turisteja ei tungeksi Napolissa joka kadun kulmalla, eivätkä kaupungin taskuvarasverkostot näyttäneet naamojaan meille lainkaan. Pieniä kujia pitkin olisi voinut kuljeskella päiväkausia, ja Via Tribunalin pizzerioita koluta viikko tolkulla. Kuinka monen kaupungin ydinkeskustassa näkee edelleen pyykit liehuvan kapeiden kujien väleihin kiinnitetyillä pyykkinaruilla?

Maailman parhaan pizzan jäljillä Napolissa ja sen lähettyvillä

Olen pitkään halunnut Napoliin ja siihen on ollut varsin yksinkertainen syy: pizza. Napolissa on tiettävästi keksitty pizza ja toki siellä pizzeria jos toinen valmistaa täydellisyyttä hipovia pizzojaan. Maailman parhaan pizzan metsästys oli meille varsin helppoa, sillä Liemessä-blogin Jenni kävi juuri meitä ennen Napolissa testaamassa useammankin pizzerian. Voiko matkaaminen olla tämän helpompaa! Kiitos siitä, Jenni! :)

Minulle uusi asia Napolin pizzerioista oli se, että suurin osa parhaista pizzerioista sijaitsee Via Tribunalilla. Luit oikein! Saman niminen ihana napolilainen pizzeria on myös Helsingissä. En vain ennen tiennyt pizzerian nimen olevan näin napolilainen.

Hotellivinkki Napoliin - Hotel San Pietro

Saavuimme Napoliin ystäväni kanssa puolen yön aikoihin. Otimme lentokentältä taksin, joka kaahasi Napolin monttuisia teitä meidät alle vartissa Hotel San Pietron eteen. Jollei hotellin nimi olisi ollut kirjoitettuna kissan (ison kissan - ehkä tiikerin) kokoisin kirjaimin hotellin seinään, en olisi uskonut meidän olevan perillä neljän tähden hotellissa. Napolin kujat osaavat sitten olla pelottavan näköisiä yöllä ja väsyneen silmin katsottuna.

Ilmeeni kirkastui saman tien kun pääsimme hotellin ovelle. Ovi pidettiin öisin lukossa, ja pukuun sonnistautunut herrasmies tuli avaamaan meille oven. Hotelli varsin kimalteli sisäpuolelta. Tähän aikaan yöstä on niin ihanaa saapua siistiin, kauniiseen majoitukseen, ja sitä Hotel San Pietro oli.

Vuokra-autolla Amalfin rannikolla - vinkit matkalle

Palasimme viikko sitten ystäväni kanssa Napolista ja Amalfin rannikolta. Meillä oli ennen matkaa katsottuna Napolin parhaat pitzzeriat sekä varattuna hotellit ja vuokra-auto. Jos maailman parhaan pizzan metsästys oli se nautinnollisin osa matkaa, jännittävin osuus oli ehdottomasti ajaminen Amalfin rannikolla.

Olimme ensin kaksi yötä Napolissa, ja tähän osuuteen emme ottaneet autoa - onneksi! En tiedä kuka hullu siellä ajelee. Liikenteessä ei ollut mitään tolkkua ja tiet olivat järjettömän huonossa kunnossa. Olisimme varmasti selvinneet, mutta parempi oli, ettei selviytymisestä tarvinnut ottaa selvää. Kätevyyden nimissä palasimme kahden ensimmäisen matkapäivän jälkeen Napolin lentokentälle ja otimme vuokra-automme sieltä. Näin pystyimme lähtöpäivänä ajamaan suoraan kentälle, eikä siinä vaiheessa enää tarvinnut jättää varoaikaa keskustasta kentälle ehtimiseen.

Jos asuisin maalla, asuisin Italian Maremmassa

Jos asuisin maalla, asuisin Maremmassa. Tarkemmin sanottuna asuisin Rocca di Montemassin viinitilalla. Tilan mahtipontisen upean päärakennuksen yläkerrassa. Samaisessa neljän makuuhuoneen huoneistossa, jossa muutama viikko takaperin majoituimme yhden viikonlopun verran.

Heräisin joka aamu kukonlauluun, ihastellen ikkunoista aukeavaan viinitarhojen ympäröimää järvimaisemaa. Aukaisisin ranskalaisen parvekkeen ovet. Ovet, jotka ovat tuplasti minun korkuiset (joskaan se ei totta puhuen paljon vaadi), ja nuuhkisin maalaisilmaa pohtien, millainen aamu tänään alkaisi.

Pujahtaisin makuuhuoneessa olevaan omaan kylpyhuoneeseen, ja jatkaisin hampaita harjatessa viinitarhamaiseman ihastelua. Aamulenkin voisin toteuttaa juoksentelemalla viinitarhojen välejä sikin sokin.

Lenkin jälkeen siirtyisin söpömpääkin söpömpään keittiöön ja kiehauttaisin kaasuliedelläni teetä ja puuroa. Ruokapöydän vaihtaisin isompaan. Sellaiseen, jonka ympärille mahtuisi vähintäänkin kymmenen ihmistä yhtä aikaa ruokailemaan. Täytyisiän kaikille Suomesta sankoin joukoin vierailemaan tuleville ystäville ja sukulaisille olla paikka pöydässä. Makuuhuoneita ainakin riittäisi ja niin riittäisi puutarhan antimiakin, Rocca di Montemassin viineistä puhumattakaan.

Rocca di Montemassin viinitilalla asuu ympärivuotisesti tilan muutamia työntekijöitä, kuten esimerkiksi vierailumme isäntä ja kokki, joka loihti meillekin upean neljän ruokalajin lounaan käyttäen tilalla ja sen lähellä kasvatettuja kasviksia ja lähiseudun riistaa.

Turistisesonki ja sadonkorjuu olivat jo ohi meidän vierailumme aikana, ja elo viinitilalla vaikutti ihanan leppoisalta. Aamun sarastaessa olimme ainoita hereillä olevia, iltapäivällä näimme porukan kokoontuneen puutarhaan kahville ja jutustelemaan. Koira juoksi ympäriinsä ja kävi tervehtimässä myös meitä aina mennessämme ja tullessamme. Kaikilla vaikutti olevan hyvä olla.

Maremma ympäristönä on myös uskomattoman täydellinen. Maalaismaiseman ja viinitarhojen lisäksi lähietäisyydellä on keskiaikaisia pieniä, todella kauniita vuoristokyliä, erinomaisia ja edullisia ravintoloita, hieman isompi Grosseton kaupunki sekä rannikko satamakylineen ja hiekkarantoineen.

En ole koskaan haaveillut maalla asumisesta. Pidän siitä, että naapurit ja palvelut ovat kävelyetäisyyden päässä, ja arvostan yli kaiken pyöräilymatkaa töihin. Kiireisen syksyn keskeltä tänne Maremman täydelliseen ympäristöön ja ihanaan rauhaan saapuminen oli kuitenkin todella tervetullutta vaihtelua. Rauha ja hiljaisuus teki hyvää.

Harvemmin sitä ihastuu matkakohteeseen niin, että haaveilee muuttavansa sinne. Näin kuitenkin kävi Maremman kohdalla. Täysin tosissani en ole haaveiluni kanssa, mutta kuten sanotaan, haaveilu ei maksa mitään. Eli:

Jos asuisin maalla, asuisin Maremmassa.

PS. Jos Maremma herätti kiinnostuksesi, lue myös aiemmat kirjoitukseni:

• Rocca di Montemassi - viinitilavierailulla lähellä Rooma
• Täydellinen lomakohde, Italian Maremma 

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram

Rooma petti tällä(kin) kertaa

Rooma ei vakuuttanut viime kerralla, eikä tehnyt sitä tälläkään matkalla. Ehkä Rooma kaipaa kolmannen kerran tehdäkseen minuun vaikutuksen. Tai sitten kaupunki ei vain kertakaikkisesti ole minua varten.

Kenties kontrasti oli liian suuri. Olimmehan juuri viettäneet kaksi päivää Maremman kuvankauniissa viinitarha- ja merenrantamaisemissa, jonne turistit eivät ole vielä löytäneet. Majoituimme viinitilalla ja heräsimme kukonlauluun, auringon ensisäteiden hohtaessa viiniköynnöksiä vasten. Rakastuin Maremman rauhaan ja kiireettömyyteen. En ehkä ollut valmis Roomalle ja miljoonapäiselle turistijoukolle (tosin jaksan epäillä, olisinko koskaan - mutta en koskaan sano en koskaan;).

En silti usko kontrastin olevan koko totuus. Rooma oli kamala. Ai miksikö? No minäpä kerron.

Joka ikinen taso täppösen täynnä, vieri vieressään turisteja.

Turisteja on PALJON

Voi luoja. Lokakuussa!

Me emme ole nähtävyyksien kiertelijöitä, mutta Roomassa joka kulma näyttää nähtävyydeltä ainakin turistien paljouden perusteella. Kiertelimme ristiin-rastiin ja askeleita päivän aikana kertyi parisenkymmentätuhatta. Emme kierrelleet edellisellä kerralla käymiämme alueita, eli kiertelimme paljon, emmekä silti päätyneet turistittomalle alueelle. Muistinko jo mainita: Lokakuussa!

Ei tunnelmaa

Roomassa ei ole suurkaupungin sykettä, muttei myöskään pikkukaupungin tunnelmaa. Rooma on täynnä pieniä ihania kujia, mutta kun yhtälöön lisää ne joka puolella tungeksivat turistit, niin ei. Ei. Ei.

Vähintäänkin ne pienet kujat saisivat olla täppösen täynnä toinen toistaan ihanampia ravintoloita. Mutta ei. Ei sitäkään.

Kuja ilman muita turisteja bongattu.
Ei sitten viitsitty kuitenkaan jäädä tälle kujalle hengaamaan koko päiväksi.

Hyvää ruokaa on harvinaisen hankala saada

Kaikki, kaikki, sanovat tätä samaa. Yritin kyllä olla huolellinen ennakkoon ja etsiä meille hyvät ravintolat vierailullemme. Mutta pieleen meni.

Tämä näytti hyvältä paikalta - kunpa se olisi vain tullut vastaan oikeaan aikaan.

Ainoa Rooma-päivämme oli sunnuntai, jolloin suurin osa hyvistä ravintoloista on kiinni. Ne, jotka ovat auki, sulkivat ovensa nenämme edestä. Tiedän, että olimme liikenteessä väärään aikaan. Mutta silti. Ravintoloita oli auki kymmenittäin, mutta ei yhtä ainoaa hyvää ravintolaa. Edes niiden hyvien ravintoloiden työntekijät eivät osanneet kertoa yhtä ainoaa avoinna olevaa hyvää ravintolaa. Ei yhtä ainoaa. Häpeissään he ohjasivat meidät Fiorin aukiolle. Ainoana vaihtoehtona meillä olivatkin sitten ne iki-ihanat turistiravintolat, joiden hinnat on pilvissä ja laatu - no, sitä ei ole.

Istut siinä sitten tungoksessa, miljoonien turistien keskellä, edessäsi keitinvedessä uiva pasta-annos, lasissa viiniä - ei hyvää viiniä, mutta sentään viiniä - ja ihmettelet, mitä ihmettä niiden ihmisten päissä oikein liikkuu, jotka tuntevat olevansa täällä kuin kolmannessa taivaassa!

Keitinvesi ei ole ehkä sittenkään se suosikkipastakastikkeeni...

Sentään saimme ravintolavarauksen erinomaiseen ravintolaan samalle illalle, eikä meidän tarvinnut tuhlata ruokailuja huonon ruuan parissa toista kertaa. Illallisravintolaamme ehdinkin jo hehkuttaa aiemmin. Jos olet menossa Roomaan, käy ihmeessä lukemassa ravintolasta tästä linkistä.

PS. Jos olet vahingossa osunut hyvään ravintolaan Roomassa, käy äkkiä lottoamassa. Varma voitto!

Pidätkö sinä Roomasta? Jos pidät, niin miksi ihmeessä?

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram

Mikseivät turistit ole vielä löytäneet täydellistä italialaista matkakohdetta, Toscanan Maremmaa?

Toscana on miljoonien turistien unelmakohde. Ihmisvirrat täyttävät Chianti Classicon viinialueen, Firenzen museot ja nähtävyydet, Sienan ravintolat ja kadut. Toscanan rannikolla, aivan maakunnan eteläosassa sijaitsee Maremman alue, jossa on kaikkea sitä, mitä muualtakin Toscanasta löytyy, ja lisäksi paljon muuta. Silti turistit eivät ole löytäneet Maremmaa. Miksi?

Me vietimme syyskuun viimeisenä viikonloppuna pari päivää Maremmassa Rocca di Montemassin viinitilalla ja ihastuimme sekä viinitilaan että alueeseen ikihyviksi. Arvata saattaa, pari päivää alueella oli aivan liian vähän, emmekä ehtineet nähdä kuin pintaraapaisun kaikesta tästä täydellisyydestä. Näkemättä jäi niin paljon, että voisin varata vaikka tältä istumalta uuden matkan Maremmaan. Seuraavalla kerralla tosin vietän Maremmassa vähintään viikon. Ehkä kaksi. Jos aikaa olisi käytettävissä äärettömästi, vielä pidempäänkin.

Saanko esitellä täydellisen italialaisen lomakohteen, Maremman!

Lyhyt matka Roomasta

Mikä onkaan täydellisempää kuin se, että lentokentältä on lyhyt matka varsinaiseen kohteeseen. Vielä sellaiselta lentokentältä, jonne on tarjolla huippuedullisia lentoja jatkuvalla syötöllä. Me vuokrasimme auton suoraan Fiumicinon lentokentältä ja olimme parissa tunnissa perillä Maremmassa. Ei Rooman keskustan ruuhkia, ei sekoiluja kehäteillä. Hyväkuntoinen, kaksikaistainen moottoritie suoraan perille saakka.

Vaikka tällä kertaa olimmekin aikuisten kesken matkassa, ajattelen silti kohteita aina myös lapsiperhenäkökulmasta. Tällä matkalla lapsetkaan eivät ehtisi kyllästyä autossa istumiseen. Ja toisaalta, eipä sitä itsekään viitsi pelkän pitkän viikonlopun aikana tuhlata tunteja siirtymisiin.

Kaunista maalais-, viinitarha- ja merenrantamaisemaa

Kauneus saa minus aina innostumaan, ja Maremmasta sitä löytyy! Luulin päätyväni laakealle ja tasaiselle, kenties hieman tylsälle Maremman alueelle, mutta mitä vielä. Meitä olikin vastassa kaunista maalaismaisemaa - kyllä, tasaistakin - jossa suora, mäetön tie saattoi kestää kymmenisen kilometriä. Välillä ohitimme tomaattiviljelmiä ja oliivipuita, välillä ajelimme keskellä viinitarhoja, osaa viljelmistä emme edes tunnistaneet.

Maalaismaiseman lisäksi ajelimme pieniä serpentiiniteitä ylös vuorten rinteille pieniin keskiaikaisiin kyliin, ihastelimme kukkulalta merenrantamaisemaa ja kipusimme alas tepastelemaan hiekkarannalle ja sieltä kalastajien satamaan terassille.

Ihastelimme auringonlaskua Montemassin kylän rinteiltä ja heräsimme auringonnousuun keskellä viinitarhoja.

Minne ikinä katsoimmekaan, oli kaunista ja erittäin siistiä ja hyvin hoidettua. Kuin koko maiseman jokainen yksityiskohta olisi suunniteltu ja rakennettu oikealle paikalleen.

Näimme useamman joukon pyöräilijöitä näillä Maremman tasaisilla pätkillä.

Tomaatteja :)

Pienet keskiaikaiset vuoristokylät

Maremman maiseman yksi parhaita puolia ovat ehdottomasti korkealle vuorten rinteille rakennetut keskiaikaiset kylät. Ne ovat kuin pieniä nukkekotiryppäitä niin kaukaa kuin itse kylästäkin käsin katsottuna. Illalla kylät vasta upeita ovatkin valaistuina täydessä pimeydessä.

Jos muuten Maremman alueella saakin ajella kilometrejä ja kilometrejä pitkiä, suoria teitä, näihin kyliin ajaessa pääsee myös serpentiiniteiden tuntumaan. Pää on pyörällä ja korvat lukossa, mutta on se sen arvoista. Vasta näistä kylistä käsin pääsee nauttimaan täysillä Maremman koko maisemasta.

Me kävimme Montemassin ja Vetulonian kylissä. Käymättä jäivät ainakin Montemassin lähettyvillä olevat pienet, rauhalliset Roccatederighin ja Roccastradan kylät sekä Massa Marittima, joka on alueen tärkein keskiaikainen keskittymä täynnä museoita ja taidetta.

Montemassi

Vetulonia

Vetulonia

Maremman maisemaa Vetuloniasta kuvattuna.

Vetulonia

Hyvää ruokaa lähes joka ravintolassa

Jos Roomassa on lottovoitto päätyä hyvään ravintolaan ilman ennakkoselvitystä, on Maremman ravintolat tasaisesti hyviä. Voisin kuvitella eron johtuvan siitä, että Maremmassa ruokaa tehdään paikallisille asiakkaille, eikä kerran ravintolassa vieraileville turisteille.

Tässä muutama ravintolavinkki, jotka saimme Rocca di Montemassin viinitilalta. Me testasimme osan, mutta kaikkiin emme ehtineet. Siinä onkin erinomainen syy palata alueelle :)

Montemassin kylä
- Ristorante Il Guidoriccio

Roccastradan kylä
- La Bettola
- Rosmarino

Valpiana
- La Novella

Castiglione della Pescaia
- Osteria del Mare
- Posto Pubblico

Grosseto
- Wineria

Il Guidoriccio Montemassin kylässä.

Il Guidoriccio Montemassin kylässä.

Alkupaloja Wineriassa Grosseton kaupungissa.

Isomman kaupungin vilinää Grossetossa

Maremmassa ei tarvitse olla aivan täysin maalaistunnelmissa, vaikka se onkin aika ihanaa. Grosseto on alueen isoin kaupunki ja sieltä löytyy kaupat shoppailuun, ravintolatarjontaa ja baareja yöelämää hakeville. Kaupungin kapeat kujat olivat täynnä toinen toistaan söpömpiä viinibaareja. Nähtävyyksien etsijöille Grossetossa on vaikka kuinka paljon kirkkoja ja palateseja sekä aukioita patsaineen. Vanhaakaupunkia ympäröi lisäksi erittäin hyvin säilynyt kaupunginmuuri.

Me kävimme Grossetossa vain ilta-aikaan syömässä ja lasillisilla. Ravintola Wineria - tämäkin - oli ihana! Päädyimme syömään vain alkupalalajitelman, koska olimme juuri syöneet koko iltapäivän kestävän neljän ruokalajin lounaan.

Kaupungissa sattui olemaan samaan aikaan tempoajokisat, jonka vuoksi emme päässeet ajamaan muurien sisäpuolelle autolla. Onni onnettomuudessa, sillä oli paljon helpompaa jättää auto muurien ulkopuolelle ja tutustua kaupunkiin jalkaisin. En haluaisi edes tietää, miten meille olisi käynyt, jos olisimme lähteneet ajelemaan pienille sivukujille.

Upeita (luomu)viinejä suoraan tilalta

Maremman alue ei ole Toscanasta se tunnetuin viinialue. Useimmat ovat varmaan kuulleet Chiantista, Chianti Classicosta tai Montepulcianosta. Maremman viinit ovat kuitenkin viime aikoina nostaneet päätään ja alueelta löytyy useampikin iso viinitalo. Me majoituimme ja vierailimme Rocca di Montemassilla, jota suosittelen vierailukohteeksi ihan kaikille.

Lisää voit lukea Rocca di Montemassin vierailustamme tästä linkistä.

Hiekkarannat ja satamakylät kivenheiton päässä

Kivenheiton päässä tai tukikohtana. Maremman alue ulottuu rantaan saakka, joten Maremmaan voi hyvin lähteä rantalomalle. Me majoituimme Rocca di Montemassin viinitilalla, joten meidän majoituksestamme rannalle oli reilun parinkymmenen minuutin ajomatka.

Me vierailimme yhdessä merenrantakylässä ja valitsimme viinitilalta saadun suosituksen perusteella Castiglione della Pescaian. Me ajoimme ensimmäisenä kylän kukkulan huipulle ihastelemaan maisemaa. Luonnonpuisto, linna meren rannassa, hiekkaranta, satama. Wau.

Löysimme myös lauantaimarkkinat, ihanan kahvilan satamassa ja lokakuun alun vuoksi lähes tyhjän hiekkarannan. Mieletön paikka!

Museoita ja taidetta

Me harvoin kiertelemme museoita matkoillamme, mutta koska ne ovat niin monen muun matkojen ohjelmassa, on ehdottoman mainitsemisen arvoista, että Maremman alueelta löytyy paljon museoita ja taidetta.

Päiväretkietäisyydellä muut Toscanan kohteet

Jos tässä kaikessa ei riitä täytettä matkallesi riittämiin, ovat kaikki Toscanan muut kohteet päiväretkietäisyydellä. Tukikohtana Maremma on kuitenkin täydellinen juurikin sen sijainnin vuoksi. Sekä ranta että Rooman lentokenttä ovat molemmat lähellä.

Maremmassa on siis aivan kaikki palaset kohdillaan, mitä minä ikinä voisin lomakohteeltani toivoa. Voiko näin täydellistä ollakaan?

Oletko sinä käynyt Maremmassa? Tai edes kuullut alueesta?

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram