Yleinen mielikuva Dubaista on pilvenpiirtäjiä, kiiltoa ja hohtoa. Sitä mekin lähdimme Dubaihin ihmettelemään. Halusimme kuitenkin vierailla myös kaupungin täysin toisenlaisessa ympäristössä. Jos Dubain pilvenpiirtäjien värimaailma on hillityn harmaata ja ruskean eri sävyjä, on Deiran kaupunginosa täynnä väriloistoa.
Deira taitaa olla myös monen muun turistin vierailukohde, sillä meitä osattiin odottaa. Matkustimme metrolla Palm Deiran asemalle, josta kävelimme Deiran pienille kujille lähelle Gold Soakin aluetta. Aluetta, joka on täynnä kultaliikkeitä. Salamana mieheni ympärillä hääri viisi korukauppiasta kellorivistöt ranteissaan. Osta hyvä kello, myymälässä on lisää vaihtoehtoja, lähtekää mukaan katsomaan. Myyjien harmiksi emme olleet heidän kohderyhmäänsä. Mieheni pitää kyllä miesten tavoin kelloista, mutta ei turistikojukelloista. Myyjät jäivät nuolemaan näppejään.
Minä kyllä jaksoin ihastella tätä Deiran väriloistoa niin näissä upeissa koriste-esineissä, mausteissa kuin huiveissakin. En ostanut mitään, sillä en yleensäkään osta mitään mitä en oikeasti tiedä tarvitsevani. Ja tavanomaisen skandinaavisesti sisustetussa kodissamme nuo väriläiskät eivät edes näyttäisi yhtä hienoilta kuin mitä ne Deiran kujilla, juuri oikeassa ympäristössään ovat. Tuliaisiksi tuodut mausteet taas jäävät harmittavan usein odottamaan kaapin pohjalle parasta ennen -päiväyksen ylittymistä ja biojätteen sekaan päätymistä.
Deiran huivit muistuttivat minua Thaimaan huiviepisodistamme. Näimme siellä kauniita huiveja katumyyjällä, ja ajattelimme valikoida mieleisemme paluumatkalla. Myyjäpä oli ehtinyt kerätä huivinsa, emmekä löytäneet huiveja enää ahkerasta etsimisestä huolimatta, vaikka matkaa oli vielä lähes kaksi viikkoa jäljellä. Lopulta päädyimme ostamaan huivit triplahintaan Bangkokin lentokentältä. Voi kun olisin tuolloin tiennyt, että tulen olemaan seuraavalla viikolla Dubaissa kauniiden huivien äärellä. Olisi jäänyt nuo lentokentän huivit ostamatta. Muistinpa jälleen hyvän säännön, joka pätee matkailussa ihan kaikkeen. Älä jätä mitään myöhemmäksi. Toista mahdollisuutta ei välttämättä enää tule.
Deira taitaa olla myös monen muun turistin vierailukohde, sillä meitä osattiin odottaa. Matkustimme metrolla Palm Deiran asemalle, josta kävelimme Deiran pienille kujille lähelle Gold Soakin aluetta. Aluetta, joka on täynnä kultaliikkeitä. Salamana mieheni ympärillä hääri viisi korukauppiasta kellorivistöt ranteissaan. Osta hyvä kello, myymälässä on lisää vaihtoehtoja, lähtekää mukaan katsomaan. Myyjien harmiksi emme olleet heidän kohderyhmäänsä. Mieheni pitää kyllä miesten tavoin kelloista, mutta ei turistikojukelloista. Myyjät jäivät nuolemaan näppejään.
Minä kyllä jaksoin ihastella tätä Deiran väriloistoa niin näissä upeissa koriste-esineissä, mausteissa kuin huiveissakin. En ostanut mitään, sillä en yleensäkään osta mitään mitä en oikeasti tiedä tarvitsevani. Ja tavanomaisen skandinaavisesti sisustetussa kodissamme nuo väriläiskät eivät edes näyttäisi yhtä hienoilta kuin mitä ne Deiran kujilla, juuri oikeassa ympäristössään ovat. Tuliaisiksi tuodut mausteet taas jäävät harmittavan usein odottamaan kaapin pohjalle parasta ennen -päiväyksen ylittymistä ja biojätteen sekaan päätymistä.
Deiran huivit muistuttivat minua Thaimaan huiviepisodistamme. Näimme siellä kauniita huiveja katumyyjällä, ja ajattelimme valikoida mieleisemme paluumatkalla. Myyjäpä oli ehtinyt kerätä huivinsa, emmekä löytäneet huiveja enää ahkerasta etsimisestä huolimatta, vaikka matkaa oli vielä lähes kaksi viikkoa jäljellä. Lopulta päädyimme ostamaan huivit triplahintaan Bangkokin lentokentältä. Voi kun olisin tuolloin tiennyt, että tulen olemaan seuraavalla viikolla Dubaissa kauniiden huivien äärellä. Olisi jäänyt nuo lentokentän huivit ostamatta. Muistinpa jälleen hyvän säännön, joka pätee matkailussa ihan kaikkeen. Älä jätä mitään myöhemmäksi. Toista mahdollisuutta ei välttämättä enää tule.
Deiran kaupunginosa ei kuitenkaan ole pelkästään kultaa, mausteita ja huiveja. Deiraa ympäröi Dubai Creek -joki, jossa seilaa näitä kuvan mahtavan sympaattisia kauppalaivoja, mutta myös turisteja kyydittämään tarkoitettuja veneitä. Me emme hypänneet turistiveneiden kyytiin, vaan tyydyimme ihastelemaan jokimaisemaa rannasta käsin. Deirassa vierailu toi kuitenkin miellyttävää vastapainoa Dubain kimallukselle.
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi.
Pysy mukana matkassa: