Olen hehkuttanut blogissani Kreikan Karpathosta joka kulmasta. Postausten määrästä ja monipuolisuudesta voi varmasti päätellä, että nautin Karpathoksesta täysillä siitä sekunnista lähtien, kun jalkamme koskivat ensimmäisen kerran tämän mielettömän upean kreikkalaisen saaren maanpintaa. Matkassa olimme heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Matkassa meitä oli mieheni ja 2-vuotias tyttäremme.

Nyt on aika koota kaikki kokemuksemme Karpathoksesta yhteen. Tässä postauksessa onkin linkitettynä kaikki kirjoitukseni tästä saaresta, joka ällistytti tuon tuosta.

Me kiersimme Karpathoksen pari kertaa vuokra-autolla ympäri, kävimme muutamalla saaren upeista ja niin toisistaan erilaisista rannoista, vierailimme pienissä, söpöissä vuoristokylissä kuin myös pitkään eristyksissä olleessa Olympoksen vuoristokylässä.

Kokeilimme Apollomatkojen retkivalikoimista valmista viinitilaretkeä, nautimme upeasta, viiden tähden hotellistamme, Alimounda Maresta ja sen ihanasta infinity-altaasta ja omasta hiekkarannasta.

Söimme hyvin, kuten Kreikan matkalla asiaan kuuluu ja ravintolavinkkejä satuimme saamaan jopa paikalliselta perheeltä, johon törmäsimme hotellin uima-altaalla.

Tässä kaikki kokemuksemme Karpathokselta. Lue kaikki tai poimi ne, mitkä itseäsi kiinnostavat. Tällainen oli meidän loma:

• Rakastuin ensisilmäyksellä @Karpathos

• Karpathoksen parhaat ravintolat

• Euroopan kauneimmaksi rannaksi valittu Apella Beach
• Karpathoksen kauneimmat rannat

• Upea viiden tähden hotelli, Alimounda Mare

• Eristyksissä ollut vuoristokylä Olympos - onko kylä ansainnut hehkutuksensa?
• Pienet vuoristokylät Karpathoksen saarella

• Viinitilavierailulla Karpathoksen saarella

• Rauhaa ja kauneutta - Amoopin rantakylä Karpathoksen saarella

• Karpathoksen kaupunki, Pigadia, lomamme tukikohtana

• Karpathos - yhtä näköalaa koko saari

• Tämä minut yllätti Karpathoksen saarella

• Vinkit vuokra-autoiluun Karpathoksella

Oletko sinä käynyt Karpahtoksella tai suunnitteletko matkaa saarelle?

Matkustimme Karpathokselle yhteistyössä Apollomatkojen kanssa.

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram

Vuokra-autolla Lefkaksen saarella Kreikassa

Vuokra-auto on ihan ehdoton väline Lefkaksen saaren näkemiseen. Paikallisbussitkin kulkevat, mutta niitä käyttäen ei pääse näkemään saaren parhaita paloja. Ja uskokaa pois, ne parhaat palat on todellakin näkemisen arvoisia!

Pyöräily on myös suosittua Lefkaksella. MUTTA lämpötilan ollessa +35 ja maaston hyvin vuoristoista, on noin 100 kilometrin saaren ympärysmitta ihan liikaa. No, se olisi ihan liikaa viileämmässäkin ilmastossa yhden päivän rennolle pyöräretkelle. Jos siis haluaa nähdä Lefkaksen, vuokraa auto!

Otimme vuokra-auton luonnollisesti Lefkadan kaupungista, koska myös majoituimme kaupungissa. Saaren pohjoisosasta lähdimme kiertämään saarta vastapäivään, eli ensin tutkimme mitä saaren länsipuolelta löytyy.

Heti Lefkadan jälkeen tie nousi vuorelle, joten saman tien pääsimme nautiskelemaan mahtavista maisemista ja vihlaisuista vatsanpohjassa, kun tie kulki korkealla ja ajoittain aivan meren vierellä.

Välillä tie meni vuoristossa, välillä se kiemurteli pienien kylien läpi. Välillä ajoimme mieheni sanojen mukaan v***tu-täs-oo-mitään-järkee -tietä. Ylä- ja alamäet olivat aika-ajoin todella jyrkkiä, eikä välillä kaksisuuntaiselle tielle mahtunut kuin yksi auto kerrallaan.

Pieni kylä jossain vuoristossa matkanvarrella.

Jossain "ei missään" matkan varrella.

Kathisma Beach
Ensimmäinen pysähdyksemme oli maailman kauneimpien rantojen joukkoon valittu Kathisma.

Rannan kauneuden oli huomannut muutama muukin. Ranta oli heti aamupäivästä täynnä ihmisiä. Tälle rannalle pääsi helposti, sillä sinne pystyi ajamaan suoraan autolla parin metrin päähän hiekkarannasta. Ravintoloita oli useampia.

Egremni Beach

Toinen pysähdyspaikkamme oli Egremni Beach. Alunperin meidän piti ajaa melkein saaren eteläkärkeen Porto Katsiki -rannalle (tämäkin maailman kauneimpia rantoja), mutta koska auton bensamittari alkoi huveta odotettua nopeammin, valitsimme toiseksi länsirannan pysähdyspaikaksi hieman lähempänä sijaitsevan Egremnin.

Tälle rannalle ei olekaan niin helppo päästä, mikä teki siitä edellistä rantaa houkuttelevamman. Rannalle pääsemiseen pitää kivuta 350 porrasta. Ennen kipuamista tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rannalla ei ole ravintoloita eikä wc:itä.

Juuri ennen portaiden alkua oli kuitenkin pieni kuppila, jonka wc:tä sai ei-asiakkaatkin käyttää 50 sentin maksua vastaan. En tosin voisi kuvitella viettäväni koko päivää rannalla, jos jokaikistä wc-käyntiä varten pitäisi kivuta 350 porrasta ylös ja myös laskeutua ne takaisin alas (tietäen, että pois lähtiessä ne tulisi taas kivuta ylös).

Ranta oli todella upea, ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Koko saaren parhaimmistoa.

Lefkas Earth -viinitila
Saaren eteläkärjessä sijaitsevan Vasiliki-nimisen kaupungin jälkeen aloimme tarkkailla Lefkas Earth -viinitilan kylttejä. Jostain luimme, että se sijaitsisi tien vasemmalla puolella muutamien kilometrien päässä kaupungista. Ja niin se sijaitsikin. Kaarsimme pihaan, astuimme ovesta sisään ja saman tien pienessä viinibaarissa viinitilan työntekijä alkoi kertoa meille minne olemme tulleet ja että seuraava viinikierros alkaa 10 minuutin päästä.

Viinikierros kesti noin vartin verran, ja se oli selkeästi suunnattu perus Kreikka-turistille. Ei siis mitään uutta ja ihmeellistä, mutta ei tarvinnut ollakaan. Näimme viinitarhoja, viinitynnyreitä, suodatuslaitteet ja pienen pullotuslinjan. Viinikierros oli maksuton ja sen jälkeen sai veloituksetta maistaa tilan viinejä. Mukavaa rentoa lomatekemistä.

Tila tuottaa 80 000 pulloa vuodessa ja on saaren suurin viinintuottaja. Viinit olivat yllättävän hyviä. Ostimme yhden kesäisen mansikkaisen roseen hotellin altaalle myöhemmin nautittavaksi. Feta-tomaatti-pasta oli sille täydellinen kumppani :)

Dimosari-vesiputoukset
Viinitilalta jatkoimme matkaa Nidriin, jossa ajattelimme käydä lounaalla. Nidri oli kuitenkin pettymys. Turistikahvilaa ja -ravintolaa toinen toisensa vieressä. Ei muuta. Onneksi meillä oli jo seuraava suunta ajateltuna - Nidrin lähellä sijaitsevat Dimosari-vesiputoukset.

Nidri

Matka Nidristä ei ollut pitkä, mutta sen verran kuitenkin, että löysimme vielä pienen tavernan noin kilometrin ennen putouksia. Saimme maukkaat lihapullat lounaaksi ennen putouksille kävelyä.

Vesiputouksille asti ei ole autolla ajettavaa tietä, vaan viimeiset parikymmentä minuuttia tulee matkata kävellen. Kesällä putouksissa on vettä hyvin vähän, mutta pulahtamaan pääsee viileään veteen niin halutessaan.

Kuvia oli haastava ottaa niin, ettei muita turisteja osunut kuviin, mutta niinhän se on useimpien turistinähtävyyksien kohdalla.

Jos joku miettii, mitä Lefkaksella kannattaa nähdä, niin tässä ainakin omien löydöksieni mukaan parhaat palat päiväkierrokselle. Kävimme myös lähisaarilla, asuimme leijasurffirannan vieressä ja testasimme yhtä saaren kävelyreiteistä. Niistä myöhemmin lisää.

Kohta paistutaan Lefkaksen saarella

Ja taas me lähdetään. Tällä kertaa Kreikkaan, Lefkaksen saarelle.

Kuva: apollomatkat.fi

Mieheni kyllästyi pari viikkoa sitten Suomen viileään kesäsäähän ja päätti että varaamme lennot Kreikkaan. Mikäs siinä sitten. Ei siinä muu auttanut, lennothan sitä oli varattava, kun kerta päätöskin oli jo tehty.

Matkan odotusaika meni nopeaan, ja nyt jo odottelemme lentokenttätaksia. Muutaman tunnin päästä olemmekin sitten perillä. Aika ihanaa :)

Kuva: apollomatkat.fi

Jos lämpö oli se, mikä Lefkaksella kiinnosti, niin sitä tulemme saamaan varmasti riittämiin. Lämpötila ei ilmeisesti laske montaakaan astetta kolmenkymmenen alle edes öisin. Sääkartat eivät näytä pientäkään pilveä auringon edessä koko viikkoon.

Majoituksemme on lähellä leijasurffirantaa, joten tuultakin pitäisi olla. Jos se pienentäisi hieman paistumisastetta.

Kuva: apollomatkat.fi

Kuvat poimin Apollomatkojen sivuilta. Heidän kauttaan hankimme lomalennot Prevezaan, Lefkaksen lähimmälle lentokentälle. Hotellin varasimme Booking.com-sivustolta. Meitä on matkassa kolme aikuista, joten kahden makuuhuoneen huoneisto oli meille paras vaihtoehto.

Tarkoituksena on ainakin rentoutua ja nauttia auringosta, hyvästä ruuasta ja viineistä. Mieheni ottaa myös leijasurffivermeet mukaan, ja me kaksi muuta menemme kenties kokeilemaan purjelautailua. Lisäksi vuokrasimme auton, jotta pääsemme kiertämään saarta hieman tarkemmin. Paikallisbussejakin pitäisi hyvin mennä, mutta ne eivät vie ihan joka paikkaan. Kenties käymme myös jollain viereisellä saarella. Tekemistä ja suunnitelmia riittää, se jää nähtäväksi mitä kaikkea haluamme/viitsimme/jaksamme toteuttaa.

Ulcinj – vielä tuntematon Montenegron rantakohteista

Halusin löytää leijasurffirannan Balkanilta, muualta kuin Kroatiasta. Ja googlettamallahan se löytyi – Ulcinj ja 13 kilometriä pitkä hiekkaranta, jonka varrella sijaitsee useampikin leijasurffikeskus. Eikä edes riitä, että Ulcinjissa sijaitsee Euroopan pisin hiekkaranta, vaan siellä myös tuulee lähestulkoon aina. Vuoriston läheisyys mahdollistaa leijasurffauksen siis myös kesän helteillä.

Velika Plaza, Ulcinj - pituutta rannalla 13 km.

Itse en ollut koskaan kuullut Ulcinjista, eikä ilmeisesti vielä kovinkaan moni muukaan pohjoiseurooppalainen, koska postissa, turisti-infossa, kaupassa ja vaikka missä ihmeteltiin ja iloittiin siitä, että me suomalaisetkin tiedämme Ulcinjin ja olemme matkanneet sinne asti. Paikalliset ja naapurimaiden turistit jo löytäneet sen, mutta hintataso ei ole vielä lähellekään Euroopan turistihintoja.

Miami Beach @ Velika Plaza, Ulcinj ;)

Parasta, mutta myös outoa Ulcinjista oli se, että sen 13-kilometristä hiekkarantaa ja sen ympäristöä ei ole vielä rakennettu juurikaan. Paikka on maaseutua. Rannan ensimmäiset kilometrit kaupungista päin oli jo hotellien valloittamana, mutta mitä pidemmälle kulki, sen autiompaa maisema oli. Epäilenpä, että näin ei tule olemaan kauaa. Rantojen nimet jaksoivat huvittaa. Miami Beachille näköjään pääsee Suomesta suoralla lennolla ilman suurta aikaeroa :)

Muutama kilometri Velika Plazan päätietä eteenpäin. Päätieltä lähtevät sivutiet olivat jo täysin maaseutumallia.

Erinomainen ravintolaelämys

Tämän alustuksen perusteella kukaan ei varmasti odota, että juurikin Ulcinjissa koimme parhaan ravintolaelämyksen aikoihin. Löysin Tripadvisorista jo ennen matkaamme ravintolan nimeltä Restoran Misko, joka oli kerännyt useampia ylistäviä kommentteja. Sinne siis.

Restoran Misko, Ada Bojana, Ulcinj

Ylistyssanat pitivät paikkansa. Päivän saaliskalat tuotiin meille kokonaisena näytille pöytään, valitsimme kalan ja valmistustavan. Valmista kalaa pöytään tuodessaan tarjoilija vielä tarjoutui ottamaan ruodot pois. Wau. Ota ihmeessä. Ei tällaista palvelua saa missään.

Tarjoilija ottamassa ruotoja pois valmiista kala-annoksistamme.

Alkupalaksi otimme kalakeittoa, joka tarjoiltiin ihanasta kuparipannusta. Keittoa olisi saanut lisää, mutta ilman santsikierrostakin todella hyvää keittoa tuli syötyä liikaa.

Lasku kahdelta hengeltä: 30 euroa ja risat. Suosittelen!

Ruoka myös marketeissa ja hedelmäkojuissa oli ihan puoli-ilmaista näin suomalaisen näkökulmasta. Meillä oli huoneistohotelli, joten ostimme viikon aamiaistarvikkeet ja parin lounaan vermeet kaupasta. Monta kassia ruokaa, vettä, olutta maksoi alle 40 euroa.

Joka kadun kulmasta löytyi herkullinen hedelmäkoju. Monta pussillista erilaisia hedelmiä irtosi muutamalla eurolla.

Jos etsii luksusta tai aidoilla rajattua all inclusive -aluetta, ei Ulcinj ole oikea kohde. Jos taas etsii kaunista luontoa, ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, edullista hintatasoa, niin sitten kannattaa suunnata Ulcinjiin.

Listaan pian tuntemattoman matkakohteen huonoja puoliakin, joten kannattaa lukaista nekin jos Ulcinj sai mielenkiinnon heräämään. Juttua on tulossa myös leijasurffaajan näkökulmasta majoitusvinkkeineen.

Edullisesti Karibialle risteillen

Karibian risteily on ihan mahtava ja myös edullinen tapa tutustua moneen upeaan kohteeseen yhdellä kertaa. Itse pääsen tämän vuoden lopulla kolmannelle Karibian risteilylleni. Mutta miksi uudelleen, kun olen jo kahdella risteilyllä ollut? Annapas kun selitän.

Edullinen tapa matkustaa
Tämänkertainen 6-päiväinen risteilymme maksaa 420 euroa per pää ja se sisältää alkoholijuomia lukuun ottamatta kaiken: majoituksen hotellihuoneen kokoisessa hytissä, ruuat todella monista eri teeman ravintoloista, siirtymiset kohteisiin, kuten tietenkin myös laivan oheisohjelmat – allasalue, kuntosali, ohjatut tunnit, minigolf, koripallokenttä, juoksurata, stand up -showt, livebändit jne. Tämänkertaisella risteilijällä Carnival Breezellä näyttäisi olevan myös köysirata ”meren päällä”. Carnivalin laivan esittelyvideo kertoo lähes kaiken laivan tarjonnasta:

Ikkunattoman hytin olisi saanut noin satasen edullisemmalla ja parvekkeellisen hytin noin satasen kalliimmalla. Parveke kun ei ennenkään ollut risteilyllä käytössä vaikka sellainen hytistä löytyi, päätimme säästää satasemme Miamin outleteihin.

Ei se risteily, vaan ne kohteet
Pääasia itselläni ei ole kuitenkaan se risteily, vaan laiva toimii erinomaisena välineenä nähdä kaikki upeat Karibian saaret ilman että saarelta toiselle siirtymisessä tarvitsee pakata laukut ja siirtyä seuraavaan majoitukseen. Reittimatkojakaan meriteitse ei saarelta toiselle juurikaan ole, joten lentäen pitäisi muuten järjestää siirtymiset.

Tämänkertainen matkamme kulkee reitin Miami – Fun Day at Sea – Grand Turk – Ocho Rios, Jamaika – Fun Day at Sea – Nassau, Bahamasaaret – Miami.

Costa Maya, Meksiko

Aiemmin olen risteillyt reitit: Miami – Caymansaaret – Cozumel, Meksiko – Costa Maya, Meksiko – Isla Roatan, Honduras – Miami ja Puerto Rico – Neitsytsaaret – Barbados – St. Lucia – St. Kitts – St. Maarten – Puerto Rico.

Kuten Carnivalin Karibian kohteiden kartasta näkyy, aika monta kohdetta on vielä minullakin kiertämättä, joten kenties seuraava risteily ei tule olemaan vielä viimeinen.

Osa saarista, kuten Barbados ja St. Kitts, ovat olleet niin upeita, että niihin tulemme varmasti palaamaan ajan kanssa. Osa saarista on taas niin pieniä, että yhdessä päivässä ehtii nähdä kaiken mahdollisen (tai ainakin mielenkiintoisen). Näistä esimerkkeinä. St. Maarten ja Caymansaaret.  

Ei vain eläkeläisille ja häämatkalaisille
Monella on mielikuva, että Karibian risteilyt on täynnä vain ja ainoastaan eläkeläisiä ja häämatkalaisia. Ei pidä paikkaansa. Laivayhtiön valinnalla voi vaikuttaa jonkin verran muiden kanssaristeilijöiden laatuun, joskin muutaman tuhannen matkustajan sekaan mahtuu matkailijoita aivan varmasti joka lähtöön laivalla kuin laivalla.

• Carnival Cruise Lines on edullisin laivayhtiöistä, ja minun valintani jo kolmannen kerran.

• Royal Caribbeania suositellaan perheille, joilla on vanhempia lapsia.

• Disney Cruise Line soveltuu perheille, joilla on pieniä lapsia.

• Romanttiselle lomalle voi lähteä Princess Cruisesin matkassa.

• Sinkuille suositellaan Norwegian Cruise Linea.

Eikä tässä tosiaan kaikki yhtiöt. Niitä kyllä riittää. Risteilymatkustamiseen tutustumisen olen itse aloittanut Cruise Critic -sivustolta, josta nuokin vinkit olen löytänyt.

Itse suosin Carnivalia, kun itse risteilyyn en halua tuhlata koko matkakassaani. Laivat ovat upeita ja vievät tasan samoihin kohteisiin kuin muutkin risteilijät.

Innostuitko? Toivottavasti. Laitan pian myös vinkkejä siitä, miten risteilyn suunnittelussa pääsee vauhtiin.

Ei kuitenkaan mikään täydellinen El Gouna

Listasin aiemmin tällä viikolla viime kevään Egyptin matkamme parhaat palat - tässä ne huonoimmat.

1. Jos haluaa ajassa 10 vuotta taaksepäin, tervetuloa paratiisiin! Hotellin iltashowt, musiikkitarjonta, yleinen ilmapiiri, ihan kaikki oli täysin samanlaista kuin mitä 10 tai jopa 15 vuotta sitten. Miten voi olla mahdollista, että mikään ei ole muuttunut?

2. Egyptiläiset ovat todella raivostuttavia kauppamiehiä. Kauppaan tai kojuun päin ei voi edes vilkaista, jos haluaa välttyä riippakiveksi muodostuvalta myyjältä. Tämä olikin jo tiedossa ja erittäin hyvässä muistissa lapsuuden matkalta Marokkoon. Silti myyjien aggressiivisuus ärsytti.

3. Kaikki ruoka maistui täysin samalta. Hyödynsimme all inclusive -alennusta myös hotellin italialaisessa á la carte -ravintolassa. Pitsa maistui samalta kuin buffan pöperöt, mutta egyptiläinen luomuviini pääsi yllättämään positiivisesti! Ruoka ei siis missään tapauksessa ollut pahaa. Kaikki vain maistui samalta, ja muutama päivä saman makuista ruokaa aamiaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi on vähän liikaa. Dine Around –ohjelma on siis todella suositeltava vaihtoehto ainakin parille aterialle.

Matkalla törmäsi myös matkaajiin, jotka ottivat all inclusive -matkailun hieman liian tosissaan. Kuvan pöydässä istunut seurue oli jo lopettanut ruokailunsa. Vaikka ruoka on ilmaista, onko sitä pakko hamstrata pöydän täydeltä suoraan roskiin?!

4. Viileät illat. En muista koska viimeksi aurinkolomalla olisi tarvinnut pukea pitkät housut, pitkähihainen paita, sukat ja umpinaiset kengät jotta tarkeni olla ilta-aikaan ulkona. Näin syksyn pimeydessä ja viimassa tämä kuulostaa typerältä – tämä ei siis ole valittamista, vaan asia, joka kannattaa huomioida kotona pakkausvaiheessa.

5. Tylsää, tylsää ja tylsää. Leijasurffauksen ja opinnäytteen tekemisen lisäksi tyhjästä rakennetussa lomaparatiisissa ei ole juuri muuta tekemistä kuin maata aurinkotuolissa. Matkamme leijasurffaajakin oli matkan hetkellä käsi kantositeessä, joten pääasiallinen ohjelma oli opinnäytteeni. Tiedetään, tiedetään, El Gounassa akvaario, sieltä on helppo lähteä snorklaamaan, sukeltamaan, tai tehdä vaikka päiväretki Kairoon ja pyramideille. Ilman ennakkosuunnittelua ei siis tännekään kannata lähteä, jos haluaa muun kuin aurinkotuolin olevan matkaohjelmassa. Me emme halunneet muuta – haluatko sinä?

Mikä siinä pakettimatkailussa viehättää - kohteena El Gouna

Ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen päädyin kuin päädyinkin pakettimatkalle, kohteena El Gouna Egyptissä. Oli turistilennot, kentällä vastassa olevat suomalaiset oppaat, hotellin tervetulotilaisuudet, tutustumiskierrokset hotellin alueeseen ja palveluihin sekä kansiollinen retkiä mihin olisi saanut osallistua – ihan siis ihka oikea pakettimatka ja vielä all inclusivena!

Tämän matkan teimme tämän vuoden huhtikuussa, jolloin pakettimatka oli paikallaan, kun täyspäivätyön ohella opinnäytteen tekeminen kävi hieman työlääksi. Ei tarvinnut kuin mennä Finnmatkojen sivuille, maksaa matka, pakata laukut ja lähteä. Mistä päästäänkin tämän matkan parhaisiin puoliin:  

1. Nopeaa ja vaivatonta.
Tosin normaalisti matkani itse järjestävänä minun oli kuitenkin pakko vertailla josko aurinkoon olisi päässyt paremmin ja edullisemmin ottamalla reittilennot ja hotellin erikseen. Löysin halvatlennot.fi -sivustolta erinomaisen palvelun, joka näytti haluamalleni ajankohdalle edullisimmat kohteet. Ihan täydellisesti palvelu ei toiminut, mutta antoi kuitenkin suuntaviivaa mitä kohteita voisi lähteä haarukoimaan. Egyptin all inclusive -paketti kuitenkin vei tällä kertaa voiton hinnalla sekä takuuvarmalla auringolla ja lämmöllä.

2. Helppoa kuin heinänteko.
Matkalle valmistauduttiin pakkaamalla muutama ranta-asu, parit bikinit ja ilta-asu sekä lenkkivaattet ja tietenkin tulostamalla lentoliput. Emme vaihtaneet rahaa etukäteen, emme tutustuneet ennen matkaa millään lailla kohteeseen, emmekä edes jo paikanpäällä ollessamme muistaneet minkä hotellin olimmekaan valinneet. Ja se onkin pakettimatkan tarkoitus – joku muu tekee kaiken puolestasi!

3. Aaah, mitkä korallit!
Olen snorklannut monissa paikoissa, mutta täytyy sanoa että tämä oli yksi parhaista. Retken teimme katamaraanilla purjehtien, mikä näin merisairaan matkaajan näkökulmasta oli erinomainen valinta. Matkassa meitä oli vain kymmenen, joten veneessä riitti tilaa todella hyvin. Lisäksi retkellä opas kiersi meidän kanssa parhaat snorklauspaikat. Itse korallien keskelle ei varmaan olisi niin rohkeasti tullut mentyä, kun osa koralleista oli niin pinnassa, ettei niiden yli olisi voinut snorklata. Valitsimme palveluntarjoajan silkkaa laiskuuttamme, koska heidän myyjä sattui tulemaan aurinkotuoleillemme myymään meille kyseistä retkeä. Myös delfiinejä pongasimme tällä retkellä.

4. Omassa rauhassa tai huoletta lapsiperheiden seassa.
Hotellimme Rihana Resort huomioi kaikenlaiset matkaajat. Buffet-ravintoloista pystyi valitsemaan joko perheravintolan tai rauhallisen ravintolan. Uima-altaita löytyi kolme: yksi perheille, yksi aikuisille sekä kolmas, jossa järjestettiin vesijumpat ym. meluavat ohjelmanumerot. Siellä saa siis halutessaan olla rauhassa kiljuvilta lapsilta, tai päinvastoin olla huoletta vaikka ne omat lapset kiljuisivat kuinka paljon.

5. Ei kuitenkaan samaa ruokaa koko viikkoa.
El Gounassa on Dine Around -ohjelma all inclusive -matkalaisille, johon moni alueen hotelleista kuuluu. Riippuen oman hotellin tähtiluokituksesta, saa hyvityksen muiden hotellien ravintolalaskusta. Tai esimerkiksi saman tähtiluokan hotellin buffaan voi mennä ilmaiseksi syömään.

6. Aurinkoa!
Haastatteluiden analysointi oli melkoisen miellyttävää altaan reunalla aurinkovarjon alla. Toinen vaihtoehto viettää viikko olisi ollut kotona keväisessä vesisateessa. Varmasti opinnäyte olisi edistynyt vieläkin paremmin, mutta lomailuksi sitä ei olisi voinut kutsua.

Rennon aktiiviset Seychellit

Viime vuoden vaihteessa matkasimme mieheni kanssa Seychelleille. Kumpikaan meistä ei jaksa maata aurinkotuolissa päiväkausia, mutta aurinko ja lämpö ovat kylmän talven keskellä tervetulleita. Aurinkoloma ei meillä siis tarkoita löhölomaa. Ei pidä käsittää, että kiertäisimme rannat ja uima-altaat kaukaa. Kyllä rantatuolejakin kulutetaan tasaisesti. Todellisen rentoutuneen lomafiiliksen salaisuus on kuitenkin se, että saa itsensä liikkeelle muutenkin kuin moottorin avustuksella.

Seychellien saarista me ehdimme parin viikon matkallamme valloittaa kolme pääsaarta: Mahe, Praslin ja La Digue, sekä pari pienempää saarta: Île Cocos ja Fèlicité. 

Tässä parhaat palat lomamme aktiviteeteista:

1. Haikkaus syrjäiselle Anse Mayor -rannalle

Jouluaaton kunniaksi pakkasimme vesipullot ja pähkinäpussit reppuun ja lähdimme kävelemään Anse Mayor -nimiselle rannalle. Rannalle pääsee vain veneellä tai kävellen polkua pitkin, joka mutkittelee vuoroin kallioilla meren vierellä, vuoroin Morne Seychellois -kansallispuiston metsän siimeksessä. Me valitsimme kävelyn – onneksi! Välillä tuntui kuin olisi ollut Liisa Ihmemaassa. Maisemat ja kiemurteleva polku olivat todella niin uskomattoman kauniita!

Tällä retkellä matka rannalle oli vähintäänkin yhtä hieno kuin itse päämäärä.

Matka oli tosin myös rankka. Lämpö, kosteus, kivistä ja pitkospuista rakennettu polku ylä- ja alamäkineen pisti hien virtaamaan. Polku oli noin 2,5 km pitkä ja kävelyyn vierähti aikaa tunnin verran. Me tosin kävelimme myös neljän kilometrin matkan hotellilta polun päähän. Paluumatkalla tämän osan matkasta teimme paikallisbussin kyydillä.

Rannalla saimme olla hetken kahdestaan. Myöhemmin rannalle tuli yksi pariskunta ja paluumatkalla vastaan tuli kaksi muuta seuruetta.

Rannan taksitoimisto oli jouluaattona suljettu.

2. Leijasurffituulien odottelua Beau Vallon -rannalla

Yksi monista Seychellien leijasurffirannoista on Beau Vallon Mahen saaren pohjoisosassa. Tiesimme kyllä etukäteen, että tuulet eivät vuodenvaihteessa ole kaikkein suotuisimmat leijasurffaukselle. Mahdollisuus leijatuulille kuitenkin oli, joten mieheni otti varmuudeksi surffikamat matkaan mukaan. Beau Vallon -rannalla vietimme ensimmäiset viisi yötä, mutta leijasurffaamiselle suotuisaa tuulta ei sinä aikana siellä ollut. Parempi onni ei ollut loppulomankaan aikana.

Pelkän leijasurffauksen perässä Seychelleille matkaavien kannattaa valita ajankohdaksi touko-syyskuu.

3. Vuokrapyörät alle ja coco de mer -kookospalmuja ihmettelemään

Praslinin saaren erikoisuus on Vallée de Mai –kansallispuisto ja siellä kasvavat coco de mer -kookospähkinät. Saari on toinen maailman kahdesta saaresta, jolla tämä palmu luonnonmukaisesti kasvaa. Me otimme vuokrapyörät alle ja suuntasimme saaren keskiosaan kohti kookospuistoa. 

Ensimmäiset viisi kilometriä olivat tasaista, mutta viimeiset kolme kilometriä todella jyrkkää nousua. En tiedä kumpi oli vaikeampaa, ylös vai alaspäin polkeminen. Ylöspäin matka oli tietenkin todella rankka, varsinkin kun ei yhtään tiennyt kuinka pitkään oli ylämäkeä vielä jäljellä. Alaspäin reitti oli taas pelottava huteralla vuokrapyörällä, suhteellisen kapealla mutkikkaalla autotiellä, joka oli vielä hieman kostea aamun vesisateiden jäljiltä. Suosittelisin silti pyöräilyä kookospuistoon, kun vain tiedostaa etukäteen, että sinne ei noin vain polkaista.

4. Snorklausretki île Cocos ja Fèlicité -saarille

Useat tekevät Seychelleille laitesukellusmatkoja. Kumpikaan meistä ei laitesukellusta ole vielä kokeillut, mutta halusimme silti nähdä miltä Seychellit näyttävät pinnan alla. 

Molemmat saaret sijaitsevat kansallispuiston alueella, joten paikalla oli kansallispuiston henkilökuntaa veneellä keräämässä kansallispuistomaksun kaikilta saarilla vierailijoilta. île Cocos -saaren edustalla snorklaaminen oli miellyttävämpää pohjan ja kalojen kirjon vuoksi, mutta Fèlicitén saaren edustalla kilpikonna kävi ilahduttamassa olemassaolollaan. 

Tällä retkellä näin ensimmäistä kertaa myös lentokaloja. Ihan uskomatonta miten pitkän matkaa ne pystyvät oikeasti lentämään!

5. Pyöräillen pienellä La Diguen saarella 

La Diguen saarella kävimme vain päiväseltään. Saarella ei ole kuin muutama auto, ja koska koko saari on vain muutaman kilometrin pituinen, parhaat tavat liikkua ovat polkupyörä, härkävankkuri tai kävellen. 

Me vuorasimme satamasta pyörät, joten ehdimme kierrellä useammallakin saaren kuvankauniista rannoista.