sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Miami South Beachin ravintolat

Aina sitä kiittelee matkalla omaa aktiivisuuttaan, kun on ennen matkaa jaksanut googlettaa, selailla blogit ja Tripadvisorin hyvien ravintolalöydöksien toivossa. Miami South Beachiltä löytyi niin suuri valikoima hyviä vaihtoehtoja, että tiesin jo etukäteen ettemme millään ehdi jokaisessa syödä. Muutama suositus testattiin viime torstaina päättyneellä matkallamme, ja yksikään ravintola ei tuottanut pettymystä.

News Cafe

Ocean Drivella on vierivieressä ravintoloita, joista jokainen yrittää saada osansa ohikulkevista turisteista. News Cafen olin bongannut monien suositusten perusteella etukäteen, joten suuntasimme sinne.


Ei ollut ihme, että heidän terassinsa oli kaikkein täysin kaikista kadun ravintoloista. Ravintola oli hyvä! Suurin osa kadun ravintoloista mainostaa aamiaistarjoustaan, mutta tarjoushinnalla (4-6 dollarilla ravintolasta riippuen) saa joko munakokkelin, pekonia, hedelmiä tai muun YHDEN aamiaisvalinnan. News Cafella sen sijaan on aamiaispaketti, joka maksoin kympin verran, mutta siihen sisältyi koko aamiaissetti: munat, pekonit, hedelmät, mehu ja tee tai kahvi.


Aamiainen oli todella hyvä, ja sen lisäksi palvelu oli erinomaista!



Risteilyllelähtöaamua juhlistimme menun mukaan samppanjalla - eli kalifornialaisella kuohuviinillä :)

Burger & Beer Joint

Monessa blogissa ja ravintolalistassa Burger & Beer Jointin kerrottiin tarjoavan South Beachin parhaita burgereita. Sinne siis! Kävely perille South Beachin itärannalta oli melko pitkä ja matkakumppanini alkoivat jossain vaiheessa jo epäillä suuntavaistoani. Vielä korttelin päässä minua epäiltiin, kun kulmat eivät näyttäneet siltä, että sieltä löytyisi alueen paras burgeripaikka. Oli vain luotettava karttaan ja marssittava eteenpäin. Eikä turhaan. Perille löydettiin, enää oli jäljellä epäilys, että onko tarjolla South Beachin parhaat burgerit.


Vai että oliko? Ei vain South Beachin parhaat burgerit, vaan parhaat burgerit mitä kukaan meistä oli koskaan eteensä saanut!



Lista oli pitkä, mutta tarjoilija kertoi paikan suosituimmat burgerit, joista minä valitsin Hotel Californian. Nam!

Tongue & Cheek

Tähän ravintolaan eksyimme vahingossa. Olimme menossa paljon kehuttuun haitilaiseen Tap Tap -ravintolaan, mutta ravintola olikin joulutauolla. Olimme jo todella nälkäisiä, joten valitsimme lähistöltä kivannäköisen ravintolan, Tongue & Cheekin. Onni onnettomuudessa, Tongue & Cheek oli mieletön kokemus. Olimme paikalla ennen illalliskattausta, joten odottelimme baarissa aperitiivien kera.


Juomalistalta ei löytynyt Budweisereita ja Heinekeneitä - tämä jo lupaili hyvää!


Suomalaisina ruokailijoina olimme tietenkin ensimmäiset, mutta pian ravintola alkoi täyttyä. Alkuun tyhjässä ravintolasalissa saimmekin kaikkien tarjoilijoiden jakamattoman huomion :)

Ruuat olivat tarjoilijan kertoman mukaan leikkisän kokeilevasti tehtyjä, ja annoksiin on pyritty saamaan erikoisia, mutta erinomaisia yhdistelmiä. Kuulosti aina vaan paremmalta!



Me tilasimme alkuun samppanjan, eli kalifornialaisen kuohuviinin ;) sekä kaksi koko seurueen kesken jaettavaksi tarkoitettua alkuupalalautasta: äyriäislajitelman (simpukoita, rapuja ja ostereita) ja aasialaistyyppisen lihalautasen. Wau mitä makuja! Pääruokavalintani oli lammasta, ja viiniksi valitsimme kalifornialaisen Syrahin. Jälkkäriksi - vaikka olin jo aivan täysi - otin vielä porkkana-kurpitsakakkua ja lasillisen ice winea.

Lasku oli vain noin 85 euron luokkaa per ruokailija. Melko edullisella päästiin laatuun ja myös määrään nähden.

Big Pink

Vielä viimeisenä aamuna ennen lentokentälle lähtöä kävimme syömässä jenkkimatkamme viimeiset burgerit, tämäkin ennakkoon bongattu ravintola Pig Pink. Muutkin olivat tietoisia ravintolan olemassaolosta. Pöytiä oli valtava määrä, ravintola oli aivan täysi, ja jonoa oli noin kymmenen seurueen verran jatkuvasti. Vaihtuvuus oli kuitenkin nopeaa, joten kannatti jäädä jonottamaan.


Lista oli mieletön. Kaikkea teki mieli, mutta kun katseli naapuripöytiin, ei annoksia kannattanut tilata kuin yksi. Ei, vaikka oli jo kaksi viikkoa venyttänyt vatsalaukkua jenkkiburgereilla ja Karibian risteilyn ruokavalikoimalla.


Burgeri oli hyvä, mutta ei kuitenkaan Burger & Beer Jointin veroinen. Annokseni oli myös hieman eri mitä olin odottanut. Chili Burgeri oli Chili con Carne -täytteinen burgeri, ei tulinen chili-burgeri. Hyvä se siis oli, mutta jos odottaa jotain eikä sitä saa, tulee aina pienoinen pettymys. Jos olisin ennalta tiennyt, olisin ehkä tilannut jotain muuta. Vaihtoehtoja löytyi :)


perjantai 27. joulukuuta 2013

Luksusta jouluun @ Hilton Bentley, Miami Beach

Juuri päättyneen matkamme viimeisen yön, jouluyön, vietimme Miami Beachillä Hilton Bentley -hotellissa. Muuten ei varmaankaan oltaisi 300 euron sviittiä valittu, mutta meillä oli käyttämättä Hotels.comin parinsadan euron hotelliyö. Vajaa satanen Hiltonin sviitistä oli siis todella hyvä diili!

Palasimme Miami Beachille Keyseiltä jouluaattona aamutuimaan, pyörähdimme viime hetken jouluostoksilla Dolphin Mallissa ja makoilimme loppupäivän hotellin altailla. Hotellin taso näkyi mm. siinä, että kun luottokorttini ei toiminut allasbaarissa, soitin luottokuntaan ja kaikki oli kunnossa, ja kortti oli kuitenkin toiminut pari tuntia aiemmin, ei baarimikko viitsinyt kuluttaa aikaani yrittääkseen uudelleen kortin toimimista, vaan antoi ostokset meille joululahjaksi hotellilta. Aurinkorasvoja oli tarjolla altaalla hotellin puolesta, eikä matkalaukkuja tietenkään saanut itse kantaa huoneeseen.



Ihanan isoon sviittiin oli myös mahdollista leväyttää neljän matkaajan neljä isoa matkalaukkua ja pakata vaatteet paluumatkaa varten uudelleen.

Ainoa huono kokemus hotellissa oli se, että lisävuode piti tehdä itse. Hotellin henkilökunta toi lisävuoteen petivaatteet soitosta, mutta pyysivät meitä itse tekemään pedin. 300 eurosta luulisi, että peti olisi valmiiksi tehty. No, muuten palvelu oli niin erinomaista - ja eihän me varsinaisesti kolmeasataa maksettu - joten hotelli saakoon anteeksi.



Jouluateriaa ei sviitin keittiössä kokkailtu, vaikka keittiön välineistö olisi siihen taipunut erinomaisesti. Kerron myöhemmin joulun ravintolavalinnastamme, kuin myös muista Miami Beachin ravintoloista. Todella hyviä ravintoloita oli Miami Beachillä niin paljon, että ne todella ansaitsevat oman postauksensa.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Harrastuksena maapisteiden kerääminen

Jokunen vuosi takaperin – tai siis itse asiassa lähes kymmenen vuotta sitten – olin avoimen yliopiston espanjankurssilla. Samalla kurssilla oli myös vanhempi herrasmies, joka ensimmäisen tunnin esittelykierroksella kertoi vierailleensa yli 100 maassa. Wau! Minäkin haluan!

Ja tässä sitä ollaan, puolivälissä tavoitetta. Melkein.

Tripadvisorin cities I'v visited -karttani.


Jollain porukalla joskus määrittelimme, että mitkä kaikki maakäynnit lasketaan. Lentokentällä koneen vaihtoa ei lasketa, eihän maassa ole varsinaisesti silloin käynyt. Maan halki pikaisesti ajamistakaan emme huolineet. Mittariksi asettui oluen juonti. Jos maassa on viettää sen verran aikaa, että käy paikallisessa ravintolassa/baarissa/kuppilassa oluella (juu, lasi viiniä tai limpparikin käy), on maapiste ansaittu.

Muutamia pulmia on tämän lisäksi tullut ratkaistavaksi. St Maartenhan ei ole itsenäinen valtio. Toinen puoli siitä on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue. Toinen puoli taas on Ranskan merentakainen yhteisö. Onko se siis maa, jonka voi laskea käytyjen maiden listalle? Päätin, että minä sen ainakin maakäynteihini lasken mukaan.

Entä sitten Suomi? Itsenäinen valtio tämä nyt ainakin on, ja täällä olen matkaillut enemmän kuin missään muussa maassa. Olisi siis sääli jättää Suomi pois listalta. Nyt pohdinta on hyvin ajankohtaista, koska haluan tietää mikä on maa numero 50.

Jos – tai kun lasken St. Maartenin ja Suomen maihin mukaan, niin maassa numero 50 tulee käytyä hyvinkin pian.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Mini(ruoka)loma Riiassa

Riika on täydellinen kohde pitkän viikonlopun viettoon. Lennot sinne on todella edullisia ja lentoaikakin Helsingistä vain reilun tunnin. Kaupunki on lisäksi sen verran pieni, että kolme päivää tuntui olevan aivan riittävä aika vierailulle.

Riiassa kävimme viime helmikuussa ja nämä muistot ovat siltä matkalta. Koko pitkän viikonlopun keskityimme rentoon olemiseen ja hyvään ruokaan ja juomaan.

Bistro Vērmanītis (65 Elizabetes iela)

Lido-ketjun ravintolat olivat täydellisiä rennolle lounaalle tai tuopilliselle olutta. Bistro Vērmanītis sattui olemaan matkan varrella Skyline Bariin, joten pistäydyimme sinne lounaalle.


Kaikki ruuat on nähtävillä ja kokeilta voi pyytää lautaselleen omannäköisen ruokalajitelman. Tarjolla oli erilaisia lihoja, lisukkeita, keittoja, jälkkäreitä. Ja mikään ei maksanut juuri mitään. Minun lautaselleni pääsi kanavarras, joku makkara, lohkoperunoita ja tomaattinen kastike. Jälkkäreitä ei jättiannoksen jälkeen jaksanut kuin katsella.




Kiploku Krogs

Valkosipuliravintola Kiploku Krogs (Garlic Pub) oli myös hyvä ja edullinen, mutta myös erikoinen valinta. Kuten nimestäkin voi päätellä, lähestulkoon jokaisessa ruuassa heillä on valkosipulia. Annokset olivat jo tuttuun tapaan melkoisen tuhteja, mutta hyviä.



Olisi ollut hauska kokeilla myös valkosipulilla maustettua jälkkäriä, mutta tarjoilijamme alkoi olla siinä vaiheessa jo niin humalassa, että hän ei muistanut ehdottaa meille jälkiruokia. Katsoimme siinä vaiheessa paremmaksi päästää hänet viettämään iltaa.

Skyline Bar

Upeat näkymät Radisson Blu Hotel Latvijan ylimmässä, 26. kerroksessa.



Muutama tunti vierähti samppanjan ja cocktailien parissa maisemia ja auringonlaskua katsellen. Sisäänpääsymaksu on noin kolmen euron luokkaa.




KHL Sports Bar

Todella hienosti sisustettu sporttibaari, jossa eri screeneiltä näytettiin eri urheilua. Esillä oli myös jääkiekkoilijoiden nimmareilla varustettuja pelipaitoja ja kiekkoja. Tämäkin tuli vastaan matkalla Skyline Bariin.




Domini Canes

Emme mahtuneet tähän ravintolaan, koska meillä ei ollut ennakkoon tehtyä pöytävarausta. Edes seuraavalle päivälle ei enää pöytiä ollut vapaana. Olen kuullut paikasta kuitenkin usealta taholta positiivisia kommentteja, joten uskallan sitä suositella. Ja tietenkin täytyy paikka rustata itselle muistiin, jos vaikka seuraavalla Riikan visiitillä muistaisi ravintolan jo ennen matkaa.

Leipomot

Mmmjam miten ihania leipomoita lähes joka kadunkulmassa.


sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Vaatekaapin sisältö uusiksi Miamissa

Miamin ehdottomasti paras puoli on sen outletit, joissa saa uusittua koko vaatekaapin sisällön merkkivaatteilla puoli-ilmaiseksi. Ja koska olemme menossa Miamista Karibian risteilylle, on vaatekaapin sisältö uusittava ENNEN risteilyä. Jos vaatekaupoilla käy heti risteilyn jälkeen, tulee ostettua aivan liian isoja vaatteita risteilyllä kertyneiden lomakilojen vuoksi. Risteilykilojen hyvä puoli on nimittäin se, että ainakaan kaikki niistä ei jää pysyviksi kun palaa normaaliin ruokavalioon ja säännöllisen aktiiviseen elämään.

Emme ajatelleet shoppailla kuitenkaan ihan koko neljää päivää ennen risteilyä, joten teemme täsmäiskut kahteen outletiin

Dolphin Mall

Outlet sijaitsee Miamin lentokentän lähellä, ja sinne pääsee Miami Beachiltä auton lisäksi myös ostoskeskuksen järjestämällä kuljetuksella 20 dollarilla. Meitä kun on neljä, tulee auton vuokraaminen edullisemmaksi, emmekä ole sidottuja kyytien aikatauluihin.

Outletin sivustot kannattaa vilkaista ennen matkaa, koska siellä on listattuna tarjouskampanjat, ja nytkin bongasin sieltä Calvin Kleinin alennuskupongin. Kun säästämään lähdetään, niin säästetään kunnolla!

Sawgrass Mills

Tämä outlet on hieman kauempana, noin 45 minuutin ajomatkan päässä Miami Beachiltä, mutta ehdottomasti matkan arvoinen. Outlet on USA:n suurin ja siellä on yli 350 liikettä. Myös heidän sivuiltaan kannattaa tulostaa tarjouskuponkeja ennen ostoksille menoa.

Sawgrass Mills. Lähde: www.simon.com/mall/sawgrass-mills


Me yhdistämme tähän shoppailuretkeen NHL-matsin, koska jäähalli on ihan ostoskeskuksen lähellä.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Matkailijan aineettomat joululahjat

Mitä hankkisin joululahjaksi miehelleni? Mieleen tulee parikin hyvää ideaa, mutta jokaisen idean kohdalla muistan, ettei lahja voi olla mitään tavaraa. Ei ainakaan mitään suurta. Tai oikeastaan vain pikkiriikkiset esineet käyvät. Mehän olemme matkalla joulun, joten mieluiten hankkisin jotain aineetonta. Turha tavaraa kun emme kaappeihimme kaipaa, on se sitten suurta, pientä tai ihan pikkiriikkistä.

Ilahduin kun huomasin, että Kepa on kerännyt sivustolleen toimijoita, joiden kautta voi ostaa kestävää kehitystä ja maailman köyhiä tukevia joululahjoja. Lahjoja löytyy ihan joka lähtöön. Kapua Shop ja Karma Shop olivat sellaisia mitkä täytyy muistaa myös muuten kuin joululahjojen osalta.

Joululahjat löysin listan sivustoilta vanhemmilleni, siskolleni ja siskoni miehelle. En kuitenkaan voi vielä paljastaa, mitä he tulevat saamaan. Jos vaikka sattuvat lukemaan tämän. Yllätyksiä ei saa pilata :)

Joulukortit hankin Käymäläseura Huussi Ry:ltä, joka tukee ympäristöystävällistä sanitaatiota. Jospa siis joku vaikka Afrikassa saisi ympäristöystävällisen käymälän meidän ansiostamme. Joskus muinoin askartelin joka vuosi joulukortit itse, mutta jälleen kerran aika loppui kesken. Onneksi löysin Huussi Ry:n kortit.



Miehelleni en kuitenkaan löytänyt mitään sopivaa Kepan listaamilta sivuilta. Viime jouluna hän sai minulta lennot Riikaan, tämän vuoden syntymäpäivälahjaksi lennot Dubrovnikiin. Kolmannen kerran peräkkäin matka lahjaksi tuntuu jo tylsältä. Jotain muuta olisi keksittävä.

torstai 5. joulukuuta 2013

Kesäinen Helsingin saaristo

Näin vuoden pimeimpänä aikana on ihana muistella kesäistä Suomen saaristoa.

Lähdimme ystäväpariskuntamme mukaan veneilemään Ormholmenin saarelle, joka on Porkkalan edustalla, vain 45 minuutin moottorivenematkan päästä Helsingistä. Päivä oli sunnuntai elokuun lopulla. Se oli niitä täydellisiä loppukesän päiviä, joita ei enää kuvitellut olevan enää siinä vaiheessa kesää. Ai miten rentouttavaa olikaan! Grillasimme, saunoimme ja uimme erinomaisessa seurassa.

Vain HSK:n jäsenet saavat rantautua saareen.




tiistai 3. joulukuuta 2013

Mitä mukaan Karibian risteilylle?

Pakkaaminen. Mitä tuskaa. Jos voisin jättää yhden osan matkailusta pois, se olisi ehdottomasti pakkaaminen. Paljon mieluummin matkustan matkakohteeseen 20 tuntia vaihtaen konetta pariin otteeseen kuin pakkaan. Pakkaaminen ei ole mukavaa.

Jotta pakkaaminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, teen yleensä listan tarvittavista tavaroista jo hyvissä ajoin, jotta itse pakkaamistilanteessa ei tarvitse kuin nostella listan tavarat laukkuun.

Mitä erityistä Karibian risteily vaatii mukaan?


75 cl viinipullo jokaista matkaajaa kohden
Risteilylle ei saa viedä omia juomia. Yhden viinipullon per täysi-ikäinen matkustaja saa kuitenkin ottaa mukaan. Sen saa nauttia joko omassa hytissä veloituksetta, tai pientä korkkirahaa vastaan laivan à la carte -ravintolassa. Kuvan Campo Viejo Reserva* ei ole tulossa Suomesta asti mukaan. Jos satumme käymään Miamissa ruokakaupassa ja löydämme jotain hyviä viinejä, niin sitten varmasti pullolliset löytyy myös meidän risteilytavaroidemme joukosta.

Risteilyn kohteista voi ostaa tuliaispulloja, mutta ne tulee jättää ”narikkaan” loppuristeilyn ajaksi, ja ne saa sieltä risteilyn viimeisenä päivänä. Ei siis tarvitse pelätä, ettei tislaamokierroksella saisi risteilyn vuoksi ostaa tuliaisrommipulloa.

Ekologista aurinkorasvaa
Jos aikoo mennä risteilyn aikana uimaan esimerkiksi delfiinien kanssa, on todella suositeltavaa olla luonnonmukaista aurinkorasvaa, jotta eläimet eivät joudu uimaan turistien aurinkorasvamyrkkyvedessä. Ovathan ne muutenkin parempi valinta kuin normiversiot.

Paremmat illallisvetimet
Karibian risteilyillä on aina risteilyn pituudesta riippuen ainakin yksi tai kaksi muodollisempaa illallista (formal night). Iltapukuja, smokkeja, cocktailmekkoja, kravaatteja. Silloin à la carte –illallistakaan ei saa mennä nauttimaan ihan missä tahansa vaatteissa (tosin tavallisenakaan iltana lipilapeissa ja rantashortseissa on turha à la carte -illalliselle yrittää). Jos ei halua pukeutua, voi hyvin käydä syömässä buffet-ravintolassa. Minä en tätä kuitenkaan välistä jättäisi. Aurinkopäivän jälkeen on ihana laittaa cocktailmekko päälle ja vähän muutenkin laittautua. Yleensä näinä iltoina à la carte -listalta löytyy hummeria, joten senkin takia pieni vaivannäkö on suositeltavaa.

Kaikkein korkeimpia korkkareita en kuitenkaan pakkaa mukaan. Välimatkat, etenkin hyttikäytävät, Karibian risteilijöillä ovat niille aivan liian pitkiä.

Salmiakkia
Salmiakki on parasta pahoinvointilääkettä ikinä. Vaikka olen erittäin herkkä matkapahoinvoinnille, en ole vielä koskaan voinut pahoin Karibian risteilijällä. Mutta ei sitä koskaan tiedä.Vähintääkin se on tekohyvä syy ottaa salmiakkia matkalle mukaan ;)

Teippiä
Ennen risteilyä pitää tulostaa erinäisiä matkadokumentteja, joiden mukana on myös matkalaukkulaput hyttinumeroineen. Laput pitää teipata matkalaukkuun ennen risteilyä, laukut jätetään lähtöselvitykseen, ja ne toimitetaan hytille matkalaukkulappusen mukaisesti.

Tekninen pyyhe
Risteilyllä on tarjolla erikseen myös rantapyyhkeet, mutta kuka jaksaa kantaa isoa rantapyyhettä koko päivän kohteissa mukana? En minä ainakaan. Pieneen tilaan mahtuva ja nopeasti kuivuva tekninen pyyhe helpottaa kummasti.

*Campo Viejo Reserva valikoitui kuvaan työnantajani, Pernod Ricard Finlandin, tuotevalikoiman perusteella.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Dubrovnik - helmi vai ei?

Dubrovnikia kutsutaan Adrianmeren helmeksi. Lisäksi irlantilainen näytelmäkirjailija Bernard Shaw on sanonut: "Niiden, jotka etsivät taivasta maan päällä, täytyy tulla Dubrovnikiin".

Veikkaisin, että nämä lauseet on keksitty silloin kun jättimäiset turistilaumat eivät olleet vielä vallanneet kaupunkia. Dubrovnikin vanhakaupunki on hieno – kaukaa katsottuna. Kun heinäkuun helteessä ahtautuu vanhankaupungin porteista sisään tuhansien muiden turistien käsipuolessa, ei olo todellakaan ole kuin Bernard Shawin sanojen mukaan taivaassa. Ei matka kaupunkiin hukkaan mene. Kyllä se on hyvä kerran nähdä (niin kuin kaikki muutkin maailman paikat). Toinen kerta ei ole välttämätön.


En olisi pari vuotta sitten uskonutkaan, että palaan kaupunkiin näin pian. Niin kuitenkin kävi, että viime kesänä lennettiin juurikin Dubrovnikiin. No, ei siinä kaupungissa mikään muu vetänyt puoleensa kuin halvat suorat lennot ja lyhyt matka Montenegroon. Paluulento oli aamulla, jonka vuoksi vietimme matkan viimeisen päivän ja yön Dubrovnikissa.

Kaikkien näiden haukkujen jälkeen tässä yksi todella hieno löydös kaupungin uudemmalta puolelta: Cave Bar More.



Tämäkin menee turistinähtävyyden puolelle, mutta kallion sisälle rakennettu baari oli todella hieno ja sen aivan veden äärellä olevalla terassilla oli erittäin mukavaa nautiskella päivästä.


Ilman sisäänheittäjää emme kenties oltaisi edes baaria löytäneet, kun rantakujalta ei näe baarin terassia jos ei kurkkaa kalliolta alas oikealla kohdalla.


torstai 28. marraskuuta 2013

Postikorttimaisemaa koko Montenegron rannikko

Vaikka pääosan Balkanin matkastamme viime kesänä vietimmekin Ulcinjissa, kävimme myös katsastamassa muita Montenegron rannikkokaupunkeja. Bar tuli nähtyä vain ohi ajamalla, Budvassa pistäydyimme rantakuppilassa ja Tivatissa lounaalla. Pisimpään viihdyimme Kotorinlahdella, jossa piipahdimme Kotorin vanhassakaupungissa sekä yhdellä lukuisista pienistä uimarannoista.

Koko Montenegron rannikko on todella kaunis. En malttanut laittaa kameraa laukkuun ollenkaan.

Rannikkomaisemaa jossain päin Montenegroa.
Lisää Montenegron upeaa rannikkomaisemaa.

Tie kulkee Montenegron rannikon päästä päähän lähes koko ajan aivan rannan tuntumassa.

Kotorinlahden jylhät vuoristomaisemat.

Kotorin vanhakaupunki.

Yksi lukuisista pienistä rannoista Kotorinlahdella.

Uimaan pääsi muualtakin kuin hiekkarannoilta.

Autolautalla pääsee hyvin oikaisemaan niin, ettei tarvitse kiertää koko lahtea.

Budvan uimaranta.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Joulumielelle Finlandia-talolle Finnairin siivin

Kerrankin Finnairin pisteistä oli hyötyä. Ei. Emme lentäneet minnekään. Tämänkertainen matka oli todella lähelle, Finlandia-talolle. Käytimme pisteet tämäniltaiseen Lastenklinikoiden Kummien Joulu Mielelle -konserttiin. Näin eivät Finnairin pisteet jääneet käyttämättä (kun ei minun pistemääristäni lentoja varatessa ole mitään hyötyä), vaan päin vastoin menivät hyvään tarkoitukseen!


Illan ehdoton suosikki oli Club for Five. Heitä voisi kuunnella vaikka kokonaisen konsertin verran. Myös Flute of Shame sai joulufiiliksen heräämään. Konsertti esitetään Maikkarilla 22.12.2013 klo 19:30. Jos aikoo katsoa konsertin televisioversion, kannattaa malttaa katsoa loppupuolelle asti. Siellä tulee ne parhaat esitykset.

Lahjoituksia pienten potilaiden hyväksi voi tehdä esimerkiksi Kummien nettisivun lahjoituslomakkeella.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Ulcinjin tuntemattomuus toi haastetta matkaan

Montenegrossa ja Ulcinjissa oli mukava käydä, ja hyvin voin kuvitella että tulemme käymään siellä joskus toistekin. Ei nyt ehkä ihan lähivuosina, mutta sitä voi pitää helppona ja edullisena kohteena, jonne myös pääsee nopeasti ja edullisesti.

Velika Plaza -biitsin aivan eteläisin osa.

Ihan helpoimmasta päästä ei kuitenkaan ole matkustaa kohteeseen, mistä ei ollut ennakkotietoa tutuilta - eikä edes netistä. Löysin paljonkin sivustoja Ulcinjista, mutta en juurikaan englanniksi. Se onkin tämän listani ensimmäinen haaste.

1. Englannilla pärjää, mutta huonosti
Englanti ei ole käytetty kieli Ulcinjissa. Näytti siltä, että vain alle 25-vuotiaat ovat opiskelleet kieltä. Ravintoloissakaan ei ollut aina saatavilla englanninkielistä listaa. Saksa ja venäjä tosin löytyivät ravintolan kuin ravintolan menuvalikoimasta. Onneksi osaamme edes hieman saksaa, niin ei tullut ihan sokkona tilattua annoksia.

Ainoa hankala tilanne kielen kanssa tuli, kun emme meinanneet löytää majoitustamme. Soitin majapaikkaan, he eivät puhuneet englantia, ja minä en niin paljon saksaa että osaisin ottaa vastaan ajo-ohjeita. Onneksi omistajan tytär osasi ja ymmärsin itse omistajan puheista sen verran, että tytär soittaa minulle viiden minuutin päästä takaisin. Perille päästiin ja vastaanotto oli ystävällinen. Kasvokkainhan pystyy keskustelemaan käsiä käyttäen.

2. Majoituksen löytäminen ennen matkaa
Ei voi olla totta! Eikö 13-kilometrisen hiekkarannan lähellä ole kuin pari majoitusvaihtoehtoa? Ei voi pitää paikkaansa. Eikä pitänytkään. Majoituksen tarjoajia oli ihan joka kadun kulmassa, joissain useampikin. He eivät vaan vielä ole nettiin asti päätyneet. Kylttiä pitelevä mummu on se heidän markkinointikanavansa.

Kävin vaikka ja mitä sivustoja läpi. Trivagoa mainostettiin tuolloin paljon, joten ajattelin, että sehän listaa useamman sivuston tarjonnan. Mutta eihän se listaakaan sivustojen KAIKKIA majoitusvaihtoehtoja. Onneksi päädyin Booking.comin omille sivuille, koska siellä oli lopulta paljon enemmän vaihtoehtoja, mitä Trivago antoi ymmärtää. Ja enemmän vaihtoehtoja kuin muilla sivustoilla. Useammilla ei ollut Velika Plazan (eli sen pitkän hiekkarannan) alueella majoitusvaihtoehtoja ollenkaan. Eri vaihtoehtojen vertaaminenkin oli toivotonta puuhaa, kun ei juuri kukaan ollut jättänyt majoituksista arvioita.

Majoitusvalintamme kerroin edellisessä postauksessani.

Tämä suihku ei onneksi kuulunut meidän majoituspakettiin.

3. Suunnistaminen ilman tienviittoja
Oli virhe yrittää suunnistaa majoituspaikkaamme osoitteen perusteella. Olimme maaseudulla. Ei siellä käytetä teiden nimiä. Paikalliset eivät tienneet edes viereisten teiden nimiä ja niiden sijainteja. Muuten olisivat kyllä auttaneet mielellään. Majoitukset löytyvät parhaiten etsimällä majapaikan kyltin päätien varrelta.


4. Paluu tulevaisuuteen -leffan kuvauksissa?
Paikka ei siis ole vielä kovinkaan rakennettu. Osittain se on, mutta jos haukuin Egyptiä, että siellä kaikki on pysähtynyt 15 vuoden takaiseen maailmaan, niin Ulcinj on sitäkin kauempana. Jopa huvittavan kaukana.

Velika Plazan tivolissa.

Velika Plazan alueen tivolit oli pakko käydä katsastamassa. Tuntui, kuin olisimme olleet 50-luvulla tai vaihtoehtoisesti Paluu tulevaisuuteen -leffan kuvauksissa. Tivolin laitteet olivat sen näköisiä, että en olisi itse niihin uskaltautunut, saati sitten laittanut lasta niiden kyytiin. Hymy nousee huulille kun tivoleita muistelee. Olivat ne kyllä melkoisen sööttejä :)

Ehkä vähän liian hutera karuselli minun makuuni.