Surffilomasta ainakin itselleni tulee mielikuva dormimajoituksesta hostellissa tai kenties asuntoautosta rannalla, selässä rinkka, hiukset pörröllä. Vaatteet auringon haalistamat, ruuaksi sitä mitä edullisimmillaan saa - itse kokattuna.

Jos tuntuu, että nämä ajat ovat jo auttamattomasti eletty tai muuten vaan kaipaa upgreidausta lomaan, ja toiveissa on hiekaton hotellihuone puhtaine lakanoineen, pehmeine peittoineen ja ilmastointeineen. Hotelli uima-altaineen, vastassa pukuun pukeutunut herrasmies tarjoutumassa kantamaan kassit suoraan huoneeseen sekä pöytiin tarjoiltu herkullinen aamiainen aamuauringon noustessa, niin kyllä sekin onnistuu. Voin kertoa, ei heikennä lomanautintoa yhtään ;)

Neljän tähden Silver Point -hotelli
Barbadoksen Silver Sands -surffirannalla sijaitseva Silver Point on alueensa paras hotelli. Hotellilla on neljä tähteä, mutta valitettavasti se on jo parhaat päivänsä nähnyt ja kaipaisi pientä korjausta sieltä täältä. Ei hotelli silti huono ollut. Kyllä, sieltä löytyi niin ne puhtaat hiekattomat lakanat pehmeine peittoineen, ilmastointi, aina toimiva suihku, uima-allas, ravintola meren ääreltä sekä se pukuun pukeutunut herrasmies, joka kantoi tavaramme huoneeseen :) Paljonkin luksusta surffilomaan.

Silver Sands alueena
Myös hotellin sijainti oli loistava. No, leijasurffaajalle tietenkin täydellinen, kun suoraan hotellin terassilta pääsee surffaamaan. Mutta myös muuten. Reggae-bussit kulkivat parinsadan metrin päästä hotellilta. Niiden reitti kulki Oistinsin kautta Bridgetowniin, ja niistä molemmista matkaa sai jatkettua julkisilla pidemmälle saarta, vaikka länsirannan pohjoisosiin asti.

Reggae-bussin pysähdyspaikalla oli myös kauppa, josta sai kaiken tarvittavan. Myös hotellilla oli pieni mini-marketti, mutta sen tarjonta oli lähinnä limut ja pähkinät sekä pienet matkamuistot ja perus kosmetiikka.

Alue ei todellakaan ole mitään luksusaluetta. Rikkaat paikalliset asuvat saaren länsirannalla. Silver Sandsin alue näytti tavallisten barbadoslaisten asuinalueelta. Osa taloista näytti kovin kodikkailta, osa taas oli rakennettu pelleistä, seiniä myöden. Yhden bussinkin näimme, joka oli muutettu asunnoksi. Mitenkään turvattoman oloinen alue ei kuitenkaan ollut.

Ravintoloita ei hotellin ravintolan lisäksi kävelymatkan etäisyydellä illallistamiseen ollut, mutta Oistinsiin pääsi reggae-bussilla muutamissa minuuteissa. Sieltä sitten tarjontaa löytyi enemmän. Eikä taksikaan maksanut kuin 10 jenkkidollaria, mutta suhteutettuna 1 dollarin reggae-bussimatkaan, ei niitä takseja silloin tule käytettyä. Matka-aika kun on kuitenkin melkein sama - ja tunnelma tietenkin reggae-bussissa parempi.

Ainakin yksi baari lähistöllä oli. Matkan babymoon-osion takia se jäi testaamatta ilta-aikaan.

Vielä vinkkinä, että jos hotellin omistaminen Barbadoksella kiinnostaa, niin ainakin vielä jouluna Silver Point oli myynnissä ;)

Paras aika babymoonille

Onneksi raskaus ei tarkoita matkustuskieltoa. Se vain hiukan rajoittaa sitä. Tylsää tietenkin sekin, mutta voin kertoa, että ensimmäisten pahaolokuukausien aikana ei kiinnosta, onko matkoja tulossa vai ei. Myös viimeisen kolmanneksen koittaessa useamman tunnin lentomatka ei kuulosta houkuttelevalta. Ei, vaikka mitä olisi matkan toisessa päässä odottamassa.

Milloin sitten on paras aika matkustaa?

Raskauden ensimmäinen kolmannes
Ensimmäiset kolme kuukautta raskaudesta on niitä "riskikuukausia". Silloin ei ainakaan ensimmäisen raskauden aikana huvita kovin eksoottisiin kohteisiin matkata. Silloin vasta mietitään: ollako vaiko eikö olla? Alkiosta on vasta tulossa sikiö. Kaikki on uutta ja ihmeellistä. Päiviä lasketaan, että se 12 viikkoa tulisi täyteen. Jotta ensimmäinen virstanpylväs olisi saavutettu.

Mutta vaikka ei jännittäisikään tulevan lapsen kehitys (kovin turvassahan alkio masun pohjassa vielä on), niin se paha olo. Se vie kaiken matkaenergian. Itse en oksentanut, mutta illat menivät seinää tuijottaessa. Jos minä en saa edes matkaa varattua, niin pahan olon on oltava ylitsepääsemätön. Ja niin se oli. Toki jokaisen raskaus on yksilöllinen, ja ilmeisesti jokainen raskaus myös. Ei ilmeisesti voi tuudittautua sillä, että ei minulla aikaisemmissakaan raskauksissa ollut paha olo. Minäkin itseasiassa luulin, että ei kai minulle paha olo tulekaan, kun sitä ei alkanut kuulua. Mutta sieltä se tuli. Ryminällä. Onnekas toki olin, kun se loppui ensimmäisen kolmanneksen myötä. Olen niitäkin tapauksia kuullut, kun paha olo loppuu kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Huh.

Käytiin me Tukholmassa minun pahaolokautenani. Ei se ihan maailman kamalinta ollut, mutta olisin minä matkasta enemmän nauttinut jos pahaa oloa ei olisi ollut. Tämä olisi ollut siis paljon parempi aika, kuin taas viimeinen kolmannes. Jos matka jonnekin pidemmälle olisi ollut varattuna, olisin ehdottomasti lähtenyt matkaan.

Raskauden toinen kolmannes - tämä on se paras matkustusaika!
Tämä on se hetki, kun kannattaa matkustaa jos raskauden aikana niin aikoo tehdä. Olo on mitä parhain. Ainakin minulla. Ja niin ilmeisesti yleisimmin. Vatsa ei ole vielä tiellä, eikä muutkaan loppuraskauden vaivat ole vielä häiritsemässä. Pidempi lentomatkakaan ei ollut sen pahempi kuin normaalitilassa. Olen myös lukenut ohjeistuksista, jotka kertovat että viikkojen 18 ja 24 välillä olisi turvallisin aika matkustaa.

Itse matkalla jaksoin olla, tehdä ja nauttia. Toki eniten olin ja nautin, vähiten tein. Mutta pienet valvomiset eivät haitanneet, eikä heti yhdeksältä tarvinnut olla menossa nukkumaan (joskin pitkän päivän jälkeen usein olimme:).

Olen toki kuullut, että jotkut alkavat käyttää selän väsymisen vuoksi tukivyötä jo hyvin varhaisessa vaiheessa raskautta. Mutta tätäkin voi ennakoida ja aloittaa selkä- ym. tukilihasten vahvistaminen hyvissä ajoin. Ja voihan sen tukivyön pukea myös lentokoneeseen, ja nousta jumppaamaan ja venyttelemään entistä tiheämmin.

Raskauden viimeinen kolmannes
Tämä minulla vasta jokunen viikko sitten alkoi. Ja sen huomaa. Olen turvonnut kuin pieni porsas. Sormuksia en edes haaveile saavani sormiini. Aamulla niin kasvot, kädet kuin jalat on huuhdeltava jääkylmällä vedellä - heti sen jälkeen kun olen saanut verryteltyä sormeni siihen kuntoon, että ne suoristuvat ja taipuvat sen verran että saan hanan auki. Nukkuminen on tylsää, kun siihen on vain kaksi asentoa, ja molemmissa lonkat puutuvat. Joskin voisin nukkua joka yö 10 tuntia ja vielä parin tunnin päikkärit päälle. Käveleminenkin on niin hidasta, että itseäkin häiritsee.

Ei sillä, että kokisin raskauden kamalana asiana. Olenhan päässyt vielä hiihtämään, uimaan, lihaskuntojumppiin. Mieli on virkeä, ja jos liian kauan makoilen sohvalla, niin tylsäähän siitä tulee. Tekemistä on keksittävä. Niin, no, vähäksi aikaa, ennen kuin tekee taas mieli käydä hetkeksi makuuasentoon. Mutta vaivat ovat mitä ovat, eikä mieli halaja pitkälle ja lämpimään. Lähempänä on mukavampaa.

En siis kovin mieluusti paria tuntia pidemmälle lentomatkalle lähtisi. Turpoan lennoilla jo ilman raskauttakin. Entä nyt kun olen jo valmiiksi kuin vesi-ilmapallo? Lisäksi ylimääräiset valvomiset pistävät pään sekaisin pariksi päiväksi, ja supersuuri unentarve veisi matka-ajasta puolet.

Vaikka katson mitä upeimpia aurinkoisia rantakuvia, ei kunnon matkakuume herää. Toki haaveilen jo raskauden jälkeisistä matkoista. Nyt ei kuitenkaan ole pitkien matkojen aika. Nautin tästä hetkestä, täällä Koto-Suomessa :)

Lapsirakas Barbados

Kuka oli lomalla, minä vai syntymätön lapsemme?

Jos minulta kysytään, olin itse rentoutumassa. Jos barbadoslaisilta kysytään, minua ei ollut olemassakaan. Hotellin henkilökunta toivotti hyvät huomenet ja kysyi mitä vauvalle kuuluu, rannan kauppias tiedusteli päivittäin ohi kulkiessaan miten vauva tänään jakselee, ravintoloiden tarjoilijat ehdottivat oluen ja rommin sijaan alkoholittomia juomia, joista vauva varmasti pitää. Niin naiset kuin miehetkin, kaikki olivat kiinnostuneita vauvan hyvinvoinnista. Entä minä, minne minä katosin? Täytyy varmaan tottua. Kuulemani mukaan asia ei helpotu sen jälkeen kun lapsi syntyy. Sitten vasta näkymättömissä itse ollaankin.

Totta kai muiden minulle suoma huomio oli hyvästä. Bussiin astuessa sain saman tien istumapaikan, vaikka bussi oli aivan täysi. Muuten seisominen bussissa ei olisi ollut hankalaa, mutta tungoksessa kuskin kaasutellessa kuoppaisella ja mutkaisella tiellä olisi voinut olla jopa vaarallista. Kuski piti nimittäin myös itse kiinni ikkunan reunasta painaessaan kaasua mutkissa. Jos ei kuski pysy penkissä omassa vauhdissaan, niin miten sitten voisi käydä niille, jotka seisovat tavaroineen tungoksessa käytävällä?

Myös mieheni sai hyvin paljon huomiota. Miehet onnittelivat häntä ja muistuttivat häntä pitämään hyvää huolta tulevasta lapsestaan. Kalakauppiaat heittivät yläfemmoja ja kyselivät hymyissä suin, onko hän saanut vatsani aikaan. Moni arvuutteli vauvan sukupuolta. Yksi oli varma lapsen olevan poika, ja pyysi kertomaan lapselle lapsen synnyttyä hänen tietäneen asian, jos lapsi ennakkotiedoista poiketen kuitenkin tulee olemaan poika. Kaikki olivat aidosti onnellisia ja iloisia puolestamme.

Emme olisi voineet paremmin valita babymoon-kohdettamme! Meillä kaikilla kolmella oli oikein mukavaa - vaikkakin yksi vei huomion yli muiden :)

Minne matkustaa raskaana?

Babymoon oli minulle täysin uusi termi vielä syksyllä. Jenkeille kaikki kunnia siitä, että he ainakin osaavat keksiä erinomaisia tekosyitä matkusteluun. Babymoon - jotta vanhemmat vielä kerran pääsevät kahdestaan nauttimaan lomasta ja rentoutumaan raskauden keskellä. Erinomainen ajatus. Me like :)

Mutta minne kannattaa matkustaa, vai onko koko maailma vapaata riistaa? Ei ole, valitettavasti. Ei ollut ainakaan minulle.

Malaria ja hygienia
Ensimmäisenä kannattaa sulkea pois malaria-alueet. Ja kun googlettaa malaria-kartan, niin huhhuh! Suuri osa maapallosta on malarian riskialuetta. Malarian estolääkitystä ei voi raskaana syödä, ja sama lääkehän on silloin kyseessä, jos sattuu malarian saamaan. Ainakin minä ruksin kaikki nämä maat listalta heti pois.

Kuva: facts-about-malaria.webnode.com

Karibialla on jo vuoden verran riehunut chikungunya-kuume. Hyttysten pistoja vältellen pystyy siltäkin taudilta välttymään, mutta malariaan verrattuna kuume on pois sairastettavaa mallia, eikä siihen ole siis lääkkeitä, joita raskaana ei kuitenkaan saisi syödä. Tauti olisi vaarallinen raskausaikana, jos synnyttäisi samalla, kun synnyttäjällä olisi kuume. Tällöin lapsi voisi saada kuumeen synnytyksen yhteydessä.

Hygieniataso muutenkin on oltava kohteessa kunnossa. Kukaan ei varmaan halua lähteä matkaan pakaten kahden viikon eväät matkalaukkuun. Totta kai ruokailu on rajoitettua raskaana ollessa, mutta niin se on Suomessakin. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Itse jätin matkalla pois raanaveden ja jääpalat, sekä kaiken kypsentämättömän juuston, raa'at lihat ja kalat. Mukana minulla oli pikakaurapuuroja niin lennoille kuin välipalaksi itse matkalle. Koneeseen kun en jaksanut raskausruokavaliota erikseen tilata, ja paikanpäällä oli hyvä että minulle oli helppoa välipalaa, kun kuitenkin söin useammin kuin mieheni. Lisäkuidutkaan eivät olleet pahitteeksi.

Miten kauas sitten viitsii lähteä?
Minähän olin lähdössä Tahitille ja Bora Boralle. Katselin ihan tosissani tarjousta, jossa olisi saanut viisi yötä ilmaiseksi Tikehaun saarella. Kuva varmasti kertoo kaiken.

Kuva: SPM Hotels, jolla tämä hieno tarjouskin olisi ollut.

Saari on pieni sirppi keskellä ei mitään. Lääkärikin pääsisi paikalle kenties helikopterilla. Ja kukahan sen sitten maksaisi? Hmm.. jätettiin niin Tikehau kuin Bora Borakin raskausmatkasuunnitelmista pois. Niisk.

Mitä jää jäljelle?
Kesällähän koko Eurooppa olisi valloitettavissa, mutta talvella aurinkoon pääsy vaatii pidempää lentämistä. Melkein koko Karibia on malaria-vapaata aluetta ja useaan kohteeseen pääsee yhdellä vaihdolla. Lentomatkalla tietenkin tulee muistaa juoda paljon vettä, venytellä ja nousta kävelemään aina kun mahdollista, ja tukisukat kannattaa kiskoa jalkaan jo lähtöpäivän aamuna. Mutta niinhän minä aina muutenkin teen.

Uima-allas ja ilmastointi!!!
Jos Babymoon-kohde on kovin kuuma, kannattaa panostaa majoitukseen sen verran, että voi varmistaa pääsevänsä veteen päivän aikana. Merikin käy, mutta entä jos ranta ei olekaan hyvä jatkuvaan meressälillumiseen? Plussaa siis on, jos on meren ja uima-altaan yhdistelmä käytössä.

Kuuman päivän päätteeksi, tai välipaussiksi, hotellihuoneen ilmastointi on myös taivaallista. Päivän aikana turvonneet jalat olivat taas kuin uudet viileässä nukutun yön jälkeen.

Vakuutukset kuntoon ja menoksi
Raskaana matkustavan vakuutuksista kirjoittelin jo aiemmin. Myös syntymättömälle lapselle kannattaa nimittäin ottaa matkustajavakuutus. Just in case.

Ylpeitä vedestään

Mikset juo meidän vettä? Meillä on maailman puhtain vesi. Miksi se ei kelpaa? Mitä? Ilman jäitä? Mutta tämä on lämmintä.

Joka kerta sain selitellä samaa asiaa, kun en juonut raanavettä ravintolassa, kun ostin pullovettä kaupasta, kun pyysin virvokkeeni ilman jäitä. Jäitä, jotka on tehty raanavedestä. Siitä maailman puhtaimmasta Barbadoksen vedestä. Selittely oli jatkuvaa, ja myös noloa. Loukkasinhan barbadoslaisia, kun heidän vetensä ei minulle kelvannut. Hotellin ravintolassa oli loppujen lopuksi helpointa ottaa lasillinen raanavettä ja jättää se juomatta. Tarjoilijat kyllä ymmärsivät, että en halua lasiini jäitä. He lorottivat vesikannusta vettä lasiini niin, että jäät jäivät vesikannuun. Se ei ihan ollut ajatukseni. Helpompi oli antaa olla.

Kätilön suosituksesta pullovettä
Ennen Barbadoksen matkaa tein päätöksen kätilön suosituksesta, että juon matkalla vain pullovettä. On vesi miten puhdasta tahansa, on se erilaista kuin mihin olen tottunut. Ei sillä että pieni turistiripuli sikiötä tappaisi, mutta voisi se minut viedä huonoonkin kuntoon. En halunnut ottaa sitä riskiä, että makaisin hotellihuoneessa voimattomana päivän tai pari, tai jotain vielä pahempaa.

Maailman puhtainta vettä
Ymmärsin kyllä, että barbadoslaiset olivat ylpeitä vedestään. Ja ihan syystä. Onhan se heidän vetensä harvinaista maailmassa. Siksi pyrinkin selittämään hienovaraisesti, että haluan raskausaikana olla hyvin tarkka kaikesta, olkoon se sitten turhan tarkkaa tai ei. Ainakin minulla oli asiasta parempi mieli. Se riitti minulle. Jos jotain olisi sattunut ja olisin juonut loman ajan raanavettä, en varmasti koskaan olisi antanut itselleni anteeksi ja lopettanut pohtimista, olisiko tilanne toisin jos olisin juonut pullotettua vettä. Totta kai mistä tahansa muustakin bakteereita voi saada, mutta ainakin tiedän minimoineeni riskit omalla käytökselläni.

Minä en juonut vettä, enkä saanut vatsanpuruja enkä muutakaan koko matkan aikana. Mieheni joi raanavettä koko matkan ajan ja myös hän selvisi ilman mitään ylimääräisiä turistivaivoja. En kuitenkaan koe jääneeni mistään paitsi, etten juonut Barbadoksen vettä. Kenties loukkasin muutamaa vedestään ylpeää, mutta eivätköhän he minut ole jo unohtaneet ;) 

Raskaana matkustavan matkavakuutukset

Ennen kuin edes varaa matkoja, on sitten raskaana tai ei, kannattaa ehdottomasti tarkistaa, että matkavakuutukset on kunnossa. Ja kun on raskaana, niin matkavakuutuksen pykälät täytyisi tukea raskaanaolemista. En itseasiassa tiennyt, voiko se olla mahdollistakaan. Onneksi on!

Minulla on liiton kautta matkustajavakuutus Turvassa, joten soitin heille ensimmäisenä, josko olemassaoleva matkavakuutukseni korvaa matkan peruuntumisen raskaudesta johtuvien sairauksien vuoksi. Turvan matkustajavakuutus korvaa raskaudesta johtuvat matkan peruutukset raskausviikolle 22 asti. Tietenkään siis itse raskaus ei ole aihe matkan peruuttamiseen, joten jos matka on ollut varattuna ennen raskaaksi tulemista, eikä halua matkustaa raskausaikana, niin sitten rahojen takaisinsaamisesta on turha unelmoida. Mutta jos lääkäri esimerkiksi määrää täyteen vuodelepoon, tai raskauden kanssa on jotain muuta ongelmaa, jonka vuoksi lääkäri ei anna lupaa matkustaa, niin nämä korvataan.

Puhelun jälkeen laskeskelin viikkoja, ja meidän matkallelähtö osui raskausviikon 21 tietämille. Emme siis palanneet takaisin ennen kuin viikolla 23. Ajattelin heti, että täytyy hankkia jokin toinen vakuutus.

Soitin OP-Pohjolalle tiedustellakseni, josko heillä on jotain vastaavaa viikkorajaa. Hah, mikä puhelu. En saanut asiaani kunnolla esitettyä, kun virkailija langan toisessa päässä jankutti, että raskaus ei ole sairaus. Really? Eikö raskaus ole sairaus? Wautsi, mikä tietotaito. Virkailijalle ei näemmä tullut mieleen, etten kenties varaisi matkaa raskausaikana, jos kuvittelisin raskauden olevan sairaus enkä kokisi pystyväni matkustamaan normaalin raskauden ollessa kyseessä. Kyseiselle miehelle tämä on myös voinut olla uusi tieto, ja hän luuli, että myös naiset luulevat raskauden olevan sairaus.

OP-Pohjolan vakuutusehdoissa kerrotaan, ettei vakuutus korvaa: raskauden tilaa, synnytystä tai raskauden keskeyttämistä tai näihin liittyviä sairauksia tai komplikaatioita, ellei kyseessä ole äkillinen ja välitöntä hoitoa vaativa raskaudentilan muutos matkan aikana ja mikäli muutos yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan ei ole ollut todennäköinen tai odotettavissa.

Tähän pykälään toivoin vastausta, josko vakuutuksessa on jokin raskausviikkoraja, tai josko matkan äkillisestä peruuntumisesta olisi jotain pykäliä samaan asiaan liittyen. Mutta en päässyt näin pitkälle. Aina kun yritin jatkaa asiaani, kuulin vain ylimielisen äänen "raskaus ei ole sairaus", "raskaus ei ole sairaus." Turhauduin, kerroin, että keskustelu on jotain ihan muuta kuin oletin, kiitin ja lopetin puhelun.

Syntymättömän lapsen matkustajavakuutus
Googletin, ja löysin (valitettavasti) OP-Pohjolan vakuutuksista lapselle otettavan vakuutuksen, joka korvaa myös syntymättömän lapsen hoidon. Lisävakuutukseksi otimme syntymättömän lapsen matkavakuutuksen, joka korvaa äkillisestä raskaudentilan muutoksesta koituneet kulut sekä itseni että tulevan lapseni osalta myös matkoilla. Tätä ei normaali matkustajavakuutus olisi korvannut. Nämä vakuutukset voi ottaa rakenneultran jälkeen, ja sehän sopi mainiosti. Postista tupsahti kutsu rakenneultraan, ja se oli kaksi viikkoa ennen matkaa. Ainoa huono puoli oli, että vakuutus on OP-Pohjolan tarjoama, enkä löytänyt vastaavaa muilta (en kyllä käyttänyt asian tutkimiseen liiemmälti aikaakaan). Hyvä puoli oli kuitenkin se, ettei minun tarvinnut itselleni ottaa toista, päällekkäistä matkavakuutusta.

Melko jännittävää, että tämä "raskaus ei ole sairaus" -henkilö ei tarjonnut minulle näitä vakuutuksia. Tosin jos hän vastikään oli saanut tietoonsa ettei raskaus ole sairaus, niin kenties syntymättömän lapsen vakuutukset olivat vielä opettelun alla.

Turva on paras
Matkan peruuntumisen varalta soitin vielä uudelleen Turvaan, ja sieltä sain jo toistamiseen niin ihanaa ja asiantuntevaa palvelua, että se korvasi jopa OP-Pohjolan töpeksinnän. Matkustajavakuutukseni Turvassa korvaa kyllä matkan äkillisen peruuntumisen lääketieteellisistä syistä. Ei siis ole väliä olenko raskaana vai en, mutta jos lääkäri määrää matkustuskieltoon, niin Turva korvaa kyllä. Itse raskaus ei edelleenkään voi olla syynä matkan peruuntumiseen - tietenkään.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Oman matkustajavakuutukseni ja syntymättömän lapsen matkustajavakuutuksen kera pääsimme turvallisesti matkaan.

Honeymoonista Babymooniksi

Niinhän siinä sitten kävi, että elokuussa joulun matkavaihtoehtoja puntaroidessamme raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa. Häämatka ei enää jouluna olisi vain häämatka. Honeymoonista tulikin Babymoon. Eipä se mitään. Ihan kaikki hyvät syyt matkustaa kelpaavat kyllä minulle :)

Matkavaihtoehdot puntariin
Olin niin päättänyt, että häämatkalle lähdemme jonnekin todellakin kauas pois. Jonnekin, minne muutoin ei kenties tule mentyä. Haaveilin täällä blogissakin Bora Borasta ja Tikehaun pikkiriikkisestä saaresta keskellä eteläistä Tyyntämerta - vielä silloinkin kun jo tiesimme saavamme keväällä perheenlisäystä. Kaksi viivaa tikussa ei saanut äidinvaistojani heräämään ja luopumaan matkahaaveestani keskellä valtamerta, omassa pienessä bungalowissa meren päällä.

Onneksi mieheni on minua järkevämpi. Ei. Raskaana ei voi mennä keskelle ei mitään helikopterilentojen päähän lähimmästä lääkäristä - sairaalasta puhumattakaan. Oli siis tyydyttävä lähempään ja turvallisempaan kohteeseen.

Kuulostaa varmaan typerältä, että "tyydyin" Barbadokseen, mutta siltä se silloin tuntui. Olenhan käynyt Karibialla jo vaikka kuinka monta kertaa. Halusin Tikehaulle.

Enää ei tunnu matka Barbadokselle tyytymiseltä. Nyt se tuntuu maailman parhaalta idealta. Kun vatsa on kasvanut ja pieni prinsessamme aloittanut tanssiharjoitukset vatsassani, ei minua keskelle Tyyntämerta enää saisi. Kuka hullu sellaisia on suunnitellut? Raskaana? Ehei, en minä ainakaan ;)

On matkustaminen aina riski. Mutta niin on kotiin jääminenkin. Vaihtoehdoistamme Barbados kuulosti parhaalta. Google kertoi sen olevan Brittien ja Jenkkien ehdoton suosikki Babymoon-kohteista (en olisi tällaista termiä muuten tiennytkään). Hygieniataso on kohdillaan, siellä ei ole malariaa, suora lento Lontoosta on vain kahdeksan tuntia ja hyviä sairaaloita on useampikin.

Turkoosi vesi, aurinko ja lämpö - ne nyt eivät ainakaan huononna kohdetta. Loma, olet niin tervetullut!