Usein minulta kysytään, missä olimme häämatkalla. Yksinkertainen kysymys, ei ihan yksinkertainen vastaus.

Pre-häämatka Seychelleille
Ensimmäistä kertaa suunnittelimme häämatkaamme vuoden 2012 joululle ja uudelle vuodelle. Olimmehan menneet kihloihin vuosi tätä ennen Puerto Ricossa, kun olimme lähdössä ensimmäiselle yhteiselle Karibian risteilylle.

Häämatkaa varten etsimme kohteita Karibialta ja Aasiasta, kunnes mieheni sanoi kuulleensa Seychellien olevan kaunein paikka, missä joku hänen tuttavansa on käynyt. Niinpä otimme myös Seychellit vertailuun, ja se sattui olemaan lentojen puolesta sekä edullisin että parhailla yhteyksillä.

Kiersimme Seychelleillä viidellä eri saarella nautiskellen maailman kauneimmista rannoista kävellen, pyöräillen, veneillen ja snorklaten. Saimme matkaan myös hieman luksusta, kun meidät satuttiin ylentämään sekä yhdessä hotellissa sviittiin että paluulennolla Etihad Airwaysin businekseen. Ihan häämatkan tuntua siis (lue ylennyksistä enemmän tästä postauksesta).

Häät? No, niitä emme ehtineet vielä siihen kohtaan järjestää, mutta kun matka oli kerta suunniteltu, niin sen toteutimme. Tietenkin :)


Minihääloma Toscanaan
Lähes kaikki miehelleni ostamat lahjat ovat olleet matkoja. Häälahjani hänelle ei ollut poikkeus. Hankin hänelle pitkän viikonlopun Italian Toscanaan Castello de Albolan viinitilalle. Pieni pyrähdys heti häiden jälkeen. Ei varsinainen häämatka, mutta täytyyhän sitäkin harjoitella. Vähintäänkin hyvä syy lähteä matkalle.

Majoituimme linnamaisessa miljöössä Castello de Albolan -viinitilalla. Maistelimme viinejä, söimme hyvin ja nautimme toscanalaisesta maalaismaisemasta sammakoiden kurnuttaessa lähilammella.

Tätäkään ei oltu ajateltu varsinaiseksi häämatkaksi, vaan tarkoituksena oli tehdä virallinen häämatka myöhemmin syksyllä tai samana vuonna joulun aikaan.


Honeymoonista Babymooniksi
Häiden jälkeisenä syksynä suunnittelin unelmieni häämatkaa Ranskan Polynesiaan. Saariksikin valikoin jo Mo'orean, Bora Boran ja Tikehaun. Sitten kävikin niin, että raskaustesti näytti positiivista. En halunnut kuitenkaan luopua haaveestani heti, vaan elättelin toiveita, että kyllähän raskaanakin voi mennä pikkiriikkisille Tyynenmeren saarille, joista lääkäriin pääsee tasan helikopterilla. Ei lähdetty.

Suunnitelmat vaihdettiin Jenkkien suosimaan babymoon-kohteeseen, Barbadokseen. Saarella ei olisi malariaa, sieltä löytyisi tarvittaessa hyvät sairaalat, ja hygieniatasokin olisi kohdillaan. Nekin suunnitelmat meinasivat mennä uusiksi, kun chikungunya-kuume rantautui Karibian saarille. Sen ei onneksi tiedetty olevan vaarallinen sikiölle, joten pääsimme reissuun.

Kohde olikin täydellinen - rento ja aktiivinen yhtä aikaa. Mieheni pääsi hotellimme rannasta leijasurffaamaan, ja minä nautin hömppäpokkareista altaalla aurinkovarjon alla. Teimme toki retkiä ympäri saarta, mutta sellaiseen raskaanaolevan tahtiin.

Mutta mutta. Honeymoon? Vai sitten kuitenkin babymoon?


Missä siis häämatkalla?
Jos palaan alkuperäiseen kysymykseen, että missä olimme häämatkalla, niin en oikeastaan tiedä, voisiko nuo kaikki kolme laskea häämatkoiksi. Vai olemmeko olleet virallisella häämatkalla vielä ollenkaan? Tulemmeko sellaista tekemään? En tiedä sitäkään. Nyt nimittäin emme halua edes suunnitella sellaista vaihtoehtoa, että pieni neitimme jätettäisiin reissuista pois. Hänhän on osa perhettämme, ja innosta soikeina vanhempina haluamme myös hänen kokevan tätä upeaa maailmaa kanssamme. Palataanpa asiaan kenties kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Honeymoonista Babymooniksi

Niinhän siinä sitten kävi, että elokuussa joulun matkavaihtoehtoja puntaroidessamme raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa. Häämatka ei enää jouluna olisi vain häämatka. Honeymoonista tulikin Babymoon. Eipä se mitään. Ihan kaikki hyvät syyt matkustaa kelpaavat kyllä minulle :)

Matkavaihtoehdot puntariin
Olin niin päättänyt, että häämatkalle lähdemme jonnekin todellakin kauas pois. Jonnekin, minne muutoin ei kenties tule mentyä. Haaveilin täällä blogissakin Bora Borasta ja Tikehaun pikkiriikkisestä saaresta keskellä eteläistä Tyyntämerta - vielä silloinkin kun jo tiesimme saavamme keväällä perheenlisäystä. Kaksi viivaa tikussa ei saanut äidinvaistojani heräämään ja luopumaan matkahaaveestani keskellä valtamerta, omassa pienessä bungalowissa meren päällä.

Onneksi mieheni on minua järkevämpi. Ei. Raskaana ei voi mennä keskelle ei mitään helikopterilentojen päähän lähimmästä lääkäristä - sairaalasta puhumattakaan. Oli siis tyydyttävä lähempään ja turvallisempaan kohteeseen.

Kuulostaa varmaan typerältä, että "tyydyin" Barbadokseen, mutta siltä se silloin tuntui. Olenhan käynyt Karibialla jo vaikka kuinka monta kertaa. Halusin Tikehaulle.

Enää ei tunnu matka Barbadokselle tyytymiseltä. Nyt se tuntuu maailman parhaalta idealta. Kun vatsa on kasvanut ja pieni prinsessamme aloittanut tanssiharjoitukset vatsassani, ei minua keskelle Tyyntämerta enää saisi. Kuka hullu sellaisia on suunnitellut? Raskaana? Ehei, en minä ainakaan ;)

On matkustaminen aina riski. Mutta niin on kotiin jääminenkin. Vaihtoehdoistamme Barbados kuulosti parhaalta. Google kertoi sen olevan Brittien ja Jenkkien ehdoton suosikki Babymoon-kohteista (en olisi tällaista termiä muuten tiennytkään). Hygieniataso on kohdillaan, siellä ei ole malariaa, suora lento Lontoosta on vain kahdeksan tuntia ja hyviä sairaaloita on useampikin.

Turkoosi vesi, aurinko ja lämpö - ne nyt eivät ainakaan huononna kohdetta. Loma, olet niin tervetullut!

Tahtoisin Tahitille

Keksin vihdoin satojen vaihtoehtojen joukosta minne haluan häämatkalle! Haluan Tahitille. Enää tarvitsee kuin puhua mieheni ympäri - hintalappu ei nimittäin ole kaikkein edullisimmasta päästä.

Olen aina ollut sitä mieltä, että jos haluaa jonnekin, voi sinne vain mennä. Matka varaukseen, laukut valmiiksi ja menoksi. Tahitin ja muiden Ranskan Polynesian saarten olen aina ajatellut olevan jotenkin saavuttamattomissa. Ne ovat vain maailmanympäri matkaaville. Ei niin pitkälle kannata parin viikon takia lentää. Ihan liian kallista minun budjetilleni.

Mitä ihmettä olen oikein ajatellut? Miten niin muka joku osa maapallosta olisi saavuttamattomissa?? Ei todellakaan ole. (Paitsi etelämanner, joka merisairauteni vuoksi taitaa oikeasti olla)

Löysin Papeetelle kohteeseen nähden edulliset lennot joulun pyhiksi, ja vain yhdellä vaihdolla. Kuulitte oikein. Vain yhdellä vaihdolla. Matka-aika on reilut 27 tuntia suuntaansa, mutta on sitä ennenkin pitkiä pätkiä lennetty.

Majoituksia näyttäisi Tahitilla, Mo'orealla ja Bora Boralla olevan joka lähtöön. Edullisimmat vain muutaman kympin per yö. Mutta voin kertoa. Ei kelpaa. Ei häätmatkalla. Jos lähden toiselle puolelle maapalloa paratiisiin, ottaisin tämän:

Moorea Pearl Resort & Spa. Lähde: http://blog.iwannagothere.com

Oma bungalow meren päällä. Lattia osittain lasia, joten ei tarvitse mennä edes ulos asti, jotta näemme korallit ja värikkäät kalat. Ja jos sattuu käymään niin, että bungalowissa oleminen kyllästyttää, voimme napata sub-laudat tai kajakin, pakata snorklausvermeet mukaan ja meloa parikymmentä metriä paremmille apajille.

Tätä kutsutaan häämatkaksi!

Kannattaako Bora Borasta maksaa?
Se tosin epäilyttää, että kannattaako Bora Boralle mennä, vai riittäisikö Tahiti ja Mo'orea? Mo'orealle pääsee lautalla Tahitilta, mutta Bora Boralle täytyy lentää, ja lennot maksavat 350 euroa per pää. Myös majoitus on hieman tyyriimpää, joten matkabudjetti kasvaisi noin 1500 eurolla kolmen yön Bora Boran vierailusta. Onko se sen arvoista?
Toisaalta, sen kerran kun olemme niin lähellä Bora Boraa, niin olisi tyhmää olla käymättä siellä. Ranskan Polynesia kuuluu varmasti niiden kohteiden joukkoon, joihin ei tule mentyä toista kertaa. Jäisikö Bora Bora kaivelemaan?

Tästä kuulisin todella mielelläni kokemuksia!


Ei sillä että matkaakaan olisi vielä varattu. Mutta jos emme tällä kertaa lähde Ranskan Polynesiaan asti, niin nyt olen siitä varma, että joskus sinne tulen menemään. Ei se niin kaukana ole.