Slider

Piristävä kylpyläloma ystävien kesken @ Holiday Club Tampere

keskiviikko 12. elokuuta 2020

Kaupallinen yhteistyö: Holiday Club Resorts Oy

Mikä ihana naisten viikonloppu meillä olikaan!

Serkkuni täyttää tänä syksynä pyöreitä, ja veimme hänet yllätyksenä Holiday Club Tampereen kylpylään viikonloppulomalle. Meillä oli sanoinkuvaamattoman ihana ja rentouttava viikonloppu. Ohjelmassa oli pääsääntöisesti juoruilua ja rentoa yhdessäoloa hotellissa, kylpylässä ja kylpylän yhteydessä olevissa ravintoloissa. Tämän lisäksi nappasimme hotellin vuokrapyörät, ja poljimme muutaman minuutin matkan Tampereen keskustaan Roof Walk Finlayson -kattokävelykierrokselle.



Meillä oli juuri sopivasti ohjelmaa, ja kuitenkin riittävän paljon sitä, mikä kunnon kylpylälomaan kuuluukin, eli ihanaa rentoutumista. Holiday Club Tampereen kylpylän puitteet ovat kuin olisimme olleet ulkomailla, ja juuri nyt sitä fiilistä olen kaivannutkin. Voin täydestä sydämestäni suositella piristävää viikonloppulomaa ystävien kesken juuri täällä!

Upeissa maisemasviiteissä kelpasi viettää aikaa

Korkeuseroja ja huimia maisemia Etelä-Konneveden kansallispuistossa

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Kävimme heinäkuun loppupuolella Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Katselin ennakkoon hienon näköistä kolmen vuoren valloitus -reittiä, mutta 14 kilometriä ja 6-12 tuntia sen kiertämiseen kuulosti hieman liioitellulta. Yksin sen olisin jopa voinut kiertääkin, mutta kun matkaan lähti 5-, 9- ja 11-vuotiaat lapset sekä seitsemääkymppiä lähestyvät vanhempani, oli valittava toinen reitti.



Valitsimme Kalajan kierroksen, ja vaikka 4,6 kilometrin matka kuulosti melko lyhyeltä, oli se lopulta juuri sopiva. Aikaa meillä kului nelisen tuntia kolmella ruokatauolla. Lasten kanssa retkeillessähän ruokatauot ovat ne paras osuus. Niitä pitääkin olla riittävästi!

Huikeita maisemia korkeuksista


Kalajan kierroksella ruokataukojen ohella parasta ovat huippuhienot näkymät. Reitti alkaa aivan Vuori-Kalajan järven rantaviivasta, ja kiemurtelee pitkospuita rantaa myötäillen. Vuori-Kalajan järvi on pieni, mutta pirun syvä. Infokyltti kertoi sen syvimmän kohdan olevan jopa 30 metrin syvyydessä. Siihen kun lisää vuoren, joka kohoaa suoraan järvestä ylös pilviin, on korkeus huima. Siis näin Suomen mittakaavassa.

Ensikertalaisen karhusafari - yö karhunkatselukopissa Kuhmossa

keskiviikko 5. elokuuta 2020

Huhhuh! Nyt oli elämys!

Olimme ystäväni kanssa yhden yön Kuhmon lähellä Wildlife Safaris Finlandin karhunkatselukopissa. Paikka on siitä erikoinen - kuulemma ihan maailmanlaajuisesti - että täällä on mahdollisuus nähdä sekä karhuja että susia yhdellä kertaa. Ilmeisesti tämä ei ole tavanomaista käyttäytymistä näille suurpedoille, että he oleilisivat ja ruokailisivat samalla apajalla. Ei voi sanoa sulassa sovussa, sillä kyllä sudet tiesivät nokkimisjärjestyksensä karhujen rinnalla - tai siis arvojärjestyksessä alapuolella - mutta samaan kuvaan niitä sai. Ihan mieletöntä!



Myös ahmoja olisi nähtävissä näillä huudeilla, mutta siihen olisi tarvittu toinen yö ja toinen sijainti. Samalla toimijalla on nimittäin kolmella eri paikalla näitä katselukoppeja. Me olimme Paratiisissa, sen lisäksi olisi ollut Lampi ja jokin kolmas, jonka nimeä en muista. Paratiisissa näkee siis karhut ja sudet yhtäaikaa (jos ne siis haluavat tulla paikalle yhtä aikaa), jossain toisessa paikassa näkisi paremmin ahmoja.

Nämä Wild Safaris Finlandin karhunkatselukopit on ilmeisen pääsääntöisesti ammattiluontokuvaajien ja -harrastajien suosiossa. Täällä ei juurikaan perusturisteja ole. Paitsi nyt, kun me pamahdimme paikalle. Tervetulopuheessa sanottiinkin, että onpa mukavaa, kun ei niin paljon valokuvauksesta tietävätkin ovat löytäneet nämä elämykset. Tiesimme, että tällä lauseella tarkoitetaan meitä, heh! Mutta oli mukavaa kuulla, että olimme erittäin tervetulleita joukkoon.

Juuri tästä syystä emme oikein tienneet, minne olimme menossa. Meillä ei ollut odotuksia, eikä mitään hajua, miten olisi pitänyt varustautua. Meillä olikin isot kassit vähän kaikkea mahdollista mukana. Pärjäsimmekin paremmin kuin hyvin, ja elämys oli täydellinen!

Miten paljon ja miten usein eläimiä näkee karhusafarilla?


Tätä pohdimme paljonkin ennakkoon, ja vastaushan on se, ettei eläimien näkemisestä ole mitään takuita. Villieläimet ovat villieläimiä, ja ne kulkevat juuri miten niitä huvittaa. Meillä ei siis ollut juurikaan odotuksia yön suhteen. Toki toivoimme, että näkisimme ainakin karhun ja mahdollisesti myös suden. Olimmekin taivaissa, kun näkemämme eläinmäärä oli aivan valtava! Kirjasimme kellonajat ylös, niin pysyimme kärryillä ajankulusta ja myös näin jälkikäteen muistamme, miten monta kertaa ja mitä eläimiä näimme.

Tässä meidän eläinbongaukset. Ajat ovat noin aikoja:


Menimme koppiin klo 17:30 maissa, ja ruokahoukuttimet tuotiin heti tämän jälkeen. Olimme yllättyneitä, miten nopeaan ensimmäinen karhu oli jo saaliin luona.

Klo 18
Ensimmäisenä kävi, kuuleman mukaan, kolmivuotias naaraskarhu. Hän oli vielä nuori ja melko pieni, ja myös ujo. Hän kävi hakemassa pariin otteeseen kalan ja puikkelehti takaisin metsään saaliinsa kanssa.

Yö heinäladossa Hiljaisen Kansan seurana - Erikoiset majoitukset Suomessa

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Hiljaisen kansan tilataideteos - se, jossa satoja linnunpelättimiä seisoo pellolla näyttävän näköisenä asetelmana - on varmasti monelle tuttu. Jollei siitä ole itse ajanut ohi, on se takuulla vilahtanut jonkun someseinällä tai uutisissa. Sen verran näyttävästä taiteesta on kyse. Tämä jää takuulla mieleen.

Mutta kuinka moni tiesi, että täällä voi myös yöpyä? Ja vielä täysin ilmaiseksi! Minä en tiennyt, enkä itseasiassa tiennyt edes siinä vaiheessa, kun bongasin heinälatoyöpymismahdollisuuden joltain alueen matkailusivustolta. Vasta myöhemmin tajusin, että paikkahan on yksi ja sama. Heinälato sijaitsee Hiljaisen Kansan niittykahvilan yhteydessä, aivan linnunpelätinrivistön vierellä. Täällä ei siis tosiaan tarvitsisi yöpyä yksin.



Hiljaisen Kansan niittykahvila heinälatoyöpyminen


Hiljaisen Kansan niittykahvilalla on siis nimensä mukaisesti kahvio, jonka erikoisuutena on muurinpohjaletut, joita paistetaan useammalla pannulla liukuhihnalla aamusta iltaan. Lettuja saa suolaisella täytteellä tai sellaisenaan sokerilla ja kaupan valmishillolla (pieni miinus minulta tästä, ettei tarjolla ole tuoreita marjoja eikä kermavaahtoa). Paikalla on myös pieni Suomi-/Lappiaiheinen matkamuistomyymälä.

Hossa oli hieno - pikainen kierros kansallispuistossa ja lounas Poropuistossa

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Lomalla aikataulut eivät aina pidä, ja parasta lomassa on se, ettei se edes haittaa. Meillä oli suuremmat suunnitelmat Hossan kansallispuiston varalle, kuin mitä lopulta ehdimme. Hossan kansallispuisto ehti silti näyttää meille, miten hieno se onkaan. Tällä erää aikataulumme lyheni muutamasta tunnista vain noin tuntiin, eli ehdimme nähdä Hossasta todellakin vain pintaraapaisun. Hossasta jäi kuitenkin niin hyvä mielikuva, että sinne täytyy palata joskus ajan kanssa.



Tunti aikaa, vaihtoehtoina historialuontopolku tai Kokalmuksen kierrosta ja kirkkaita vesiä


Koska meillä oli vain tunti aikaa, marssimme suoraan hulppeaan Hossan kansallispuiston luontokeskukseen ja kysyttiin infosta, mitä vaihtoehtoja aikataulullamme olisi. Ensimmäisenä hän ehdotti meille kolmen kilometrin luontopolkua, johon saisi kuulemma tunnin kulutettua, jos lukisi kaikki alueen historiasta kertovat infotaulut. Ei kiitos.

Toisena vaihtoehtona infon työntekijä ehdotti, että ajaisimme Kokalmuksen kierroksen parkkipaikalle, ja lähtisimme katselemaan sen kirkasvetisiä järviä ja puroja. Tämä olikin erinomainen. Emme ehtineet ihan niin pitkälle kuin mitä olisimme halunneet, mutta ainakin pääsimme näkemään tätä kirkasta vettä ja reippailemaan taas ennen autossa istumista.

Kokalmuksen kierros on kokonaisuudessaan 14 kilometrin mittainen, mutta me kävelimme niin pitkälle, mitä puolessa tunnissa ehdimme ja sitten käännyimme takaisin. Tämän kierroksen kauneutta on nimenomaan se, että se kulkee aivan järvien vierustaa ja välillä jopa niin, että molemmin puolin on järvi/lampi. Me emme ehtineet aivan tänne asti.

Tunnetumpia kierroksia Hossassa olisivat varmasti Värikallion kaarros (8 km) ja Ölökyn ähkäsy (10 km) ja Ölökyn ylitys (5 km). Tai ainakin itse olen juuri näistä lukenut enemmän. Näihin emme kuitenkaan olisi tällä kertaa ehtineet. Ehkä sitten seuraavalla kerralla, joskin Kokalmuksen kierroksen loppuosakin jäi vielä kaivelemaan.







Uudenkarheat teltta- ja laavupaikat


Hossa avattiin kansallispuistona käyttöön 2017 ja uudenkarheus näkyy edelleen. Liikuntaesteisten reitit ovat tasaisia ja erinomaisessa kunnossa. Ainakin Muikkupuron laavu on superhieno ja teltoille tehty laavun läheisyyteen tasaisia alustoja.

Muikkupuron ja sen läheisten järvien vesi oli kristallinkirkasta. Muikkupurolle pääsee helposti myös lasten kanssa, ja tässä yöpyisin itsekin todella mieluusti näiden palveluiden ja luonnon ympärillä.







Lounas Hossan Poropuistossa


Ennen Hossan luontopolkua kävimme lounastamassa Hossan Poropuistossa. Kun ollaan poronhoitoalueella, on tietysti välttämätöntä nähdä poroja. Näimme niitä kyllä muutenkin valtaisan määrän teillä, mutta lyhyen vierailun aikana oli otettava varman päälle. Ja toki halusimme syömään paikkaan, missä tarjoillaan jotain, mitä kotikeittiössä ei tule loihdittua.

Täytyy sanoa, että hetken ajan mietitytti ja nauratti ajatus siitä, että söisimme porokeittoa poron katsellessa, mutta ajatus poistui, kun saimme keitot eteemme.

Koronan takia Hossan Poropuistossa oli käytössä kertakäyttöastiat, mutta se ei makua huonontanut. Keitto oli todella maukasta, ja sen kanssa tarjolla oli ruisleipää ja juomina vettä, mehua, maitoa tai kotikaljaa.







Hossan Poropuiston yhteydessä on myös aitaus poroille, vaikka poroja kyllä jolkotteli pihapiirissä aitojen ulkopuolellakin. Matkamuistomyymälästä löytyi perinteisiä lappiaiheisia tuliaisia, ja rannasta ehkä laiturisauna(?).






























Pysy mukana matkassa seuraamalla some-kanaviani:

Yö linnunpöntössä Jättiläisenmaassa - erikoiset majoitukset Suomessa

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Sisältää affiliate-linkkejä, merkitty*

Tämän majoituksen upeutta on haastavaa pukea sanoiksi. Yö linnunpöntössä Paltamon Jättiläisenmaassa* oli uskomattoman upea. Kuvat varmasti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitan silti kuvailla tätä mielettömän hienoa majoitusta, jossa vietin yön heinäkuun alkupuolella - kuvien kera tietysti.




Otin varaslähdön karhusafarimatkallamme, ja ajoin Paltamoon, jottei minulla olisi niin pitkä matka ajaa Jyväskylästä Kuhmon lähellä sijaitsevaan Wildlife Safaris Finlandin Kuikan kämpille. Tarkoitus kun karhunkatselukopissa on valvoa lähes koko yö. Tähän alle en kaivannut pitkää ajomatkaa.

Alkuperäinen linnunpönttö vai luksuslinnunpönttö saunalla

Jättiläisenmaassa on useampia eri majoitusvaihtoehtoja, mutta minä päätin heti, että valitsisin joko perinteisen, alkuperäisen linnunpöntön tai luksuslinnunpöntön. Ensimmäinen maksoi noin 150 euroa yöltä ja jälkimmäinen noin 200 euroa yöltä. Ainakin originaalissa linnunpöntössä lakanat ja pyyhkeet maksavat erikseen 12 euroa henkilöltä, eli ne voi myös tuoda itse mukana.

Maisemareittiä Helsingistä Jyväskylään + taukopaikkavinkit

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Olen Jyväskylästä kotoisin, ja jo vuosikausia asunut Helsingissä. Helsinki-Jyväskylä-väliä on siis tullut ajettua kerta jos toinenkin. Viime vuosina olen pääsääntöisesti kulkenut väliä junalla, mutta korona muutti kesälomasuunnitelmiani sen verran, että Hertzin minileasing -auto oli järkevin valinta.



Olen aina halunnut koluta Helsingin ja Jyväskylän välisiä matkakohteita, mutta aina mukamas on ollut sen verran kiire, että matka on tullut porhallettua lähes pysähtymättä. Jos on pysähdytty, on se ollut maksimissaan pissan mittainen tauko.

Nyt otin asiakseni selvittää, mitä kautta Jyväskylään voisi ajaa miellyttävämmin. Ei moottoritietä kiitäen, vaan hiljalleen pienempiä teitä körötellen ja Suomen matkailun tarjontaa koluten. Tässä reittini ja pysähdyspaikkani:





Matka-aikaa olis siis noin viisi tuntia. Ensin puolisentoista tuntia Laitikkalan Makukylään, sitten puolentoista tunnin verran Vääksyyn. Vääksystä vielä pari tuntia Jyväskylään. Ilman maisemareittejä ja kiertoteitä matkaa kertyisi vain reilut kolme tuntia. Aikaa tällainen kiertely siis vie, mutta on ehdottomasti sen arvoista. Nythän en käytännössä kuluttanut aikaa varsinaiseen matkantekoon, vaan lähes koko matka oli maisemien ihastelua ja uusia paikkoja.

Päijänteen maisematie 


Kaikkein hienoin tieosuuksista oli ehdottomasti Päijänteen kansallispuiston halki, vesistön vierellä ja sen läpi vievä tie, joka lähtee Vääksyn kohdilta ja jatkuu kauniina maalaismaisemana pitkälle ainakin Sysmään saakka - tai oikeastaan niin pitkälle, kunnes päättää kaartaa takaisin moottoritielle. 

Minun tieni vei Hartolan kohdalta motarille, jolla sitten jatkoinkin aina Jyväskylään saakka.

Reitin varrella on useita maisemakahviloita, mutta minä vain hiljentelin sen verran, että sain muutaman kuvan otettua auton kyydistä. Onneksi ei ollut ruuhkaa, eikä kukaan ajellut perässä, niin sain rauhassa nautiskella tästä kauniimpaakin kauniimmasta tieosuudesta.






Taukopaikat Helsinki-Jyväskylä-välillä


Taukopaikoikseni valitsin Laitikkalan Makukylän sekä Vääksyn. Laitikkalan Makukylässä nautin erinomaisen burgerilounaan Suttisen tilalla, tein heidän tilamyymälästään ostoksia ja hain mökkigrillattavat Katajan lihan myymälästä. Nähtävää Laitikkalan Makukylässä olisi ollut paljon muutakin.

Iltapäiväteelle ajoin Vääksyyn Ranskalaiseen Kyläkauppaan ja Vääksyssä jäin vielä ihastelemaan Vääksyn kanavan toimintaa ja sen ympäristöä. Myös Vääksyssä olisi ollut muutakin nähtävää. Yhdessä päivässä ei kuitenkaan liikaa ehdi.

Näistä molemmista taukopaikoista löydät lisää blogistani aiemmista kirjoituksista:


Ranskalaisen kyläkaupan sisäpiha Vääksyssä

Vääksyn kanava

Laitikkalan Makukylä - Suttisen tila

Laitikkalan Makukylä - Suttisen tilan grilliburgeri


Katso Seven Seas -blogista lisää vinkkejä pysähdyspaikkoihin tämän samaisen tien varrelta tästä linkistä.

Pysy matkassa mukana:

Lue myös tämä

Seuraajamatka Päivä Tukholmassa -risteilylle 5.-7.12.2026

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan