tiistai 8. huhtikuuta 2014

Japanilaisten ylpeys Kobe-härkä - 100 grammaa 75 eurolla

Enpä ole ennen tainnut syödä 80 euron lounasta, ainakaan omalla rahalla maksettuna. Enkä ainakaan ole maksanut 75 euroa 100 g lihapalasta - en lounaaksi, en illalliseksi. Nyt olen. Ja oli ihan joka euron arvoista!

Kokonaisuudessaan 80 euron arvoinen lounas näytti tältä.


Kun kerta Japanissa olimme, täytyihän meidän käydä syömässä Kobe-härän lihaa. Se kun on harvinaisuus Japanin ulkopuolella, ja ilmeisesti muualla vielä kalliipmaakin kuin Japanissa. Eikä ihme, että Kobe-härän liha on kallista myös Japanissa. Härät kun kasvavat luomulaitumilla, ne saavat hierontaa, niille soitetaan musiikkia ja lausutaan runoja. Ilmeisesti ne myös saavat olutta juotavakseen ruokahalun herättämiseksi. Liha on lisäksi todella hyvin marmoroitua.

Jo pelkkä kuva näyttää, että kyse ei ole ihan mistä tahansa lihasta!

Nämä taivaalliset 75 euron hintaiset 100 g pihvit (lisukesalaatti ja lasi viiniä maksoi sen loput 5 euroa:) nautimme Misono-ravintolassa Kiotossa. Tämä oli ainoa Kobe-lihaa tarjoava ravintola, jonka Kiotosta löysimme hotellin respan avustuksella. Ei siis mikään tavallinen tuttavuus edes Japanissa.

Meidän liha valmistettiin teppanyaki-tyyliin pöytämme liedellä. Ihmettelimmekin alkuun valtavaa pöytää, mutta sille oli selkeä tarkoitus. Eihän 75 euron lihaa tarjoilla, jos asiakas ei ole nähnyt kuinka se valmistetaan. Täytyy sanoa, että tämä teki lounaasta täydellisen elämyksen!

Näin lounaamme eteni:
1. Kokki esitteli meille lihan raakana. Olisimme ilmeisesti voineet pyytää nähtäväksi myös kyseisen härän paperit, josta olisi näkynyt mm. kyseisen härän nimi. Itse olin ainakin sen verran innoissani tulevasta, että en edes muistanut tätä kysyä. Ja toisaalta. Haluaako sitä todella tietää minkä nimistä eläintä sitä tulee syömään?



2. Liha lisukkeineen (valkosipulia ja sokeriherneitä) meni hieman öljyllä valellulle, melko miedosti lämmitetylle paistoalustalle, eli ruokapöydällemme :) Siinä se sitten joka puolelta hennosti paistui. Välillä kokki siirsi lihan sivuun odottamaan ja keskittyi lisukkeisiin. Sitten taas vuorostaan liha pääsi paistumaan, välillä kuvun alla, välillä ilman kupua.


3. Kokki erotteli lihasta toisen päädyn noin sentin paksuisen rasvan ja laittoi sen sivuun. Sitten vain liha paloiksi, vielä niiden pyörittelyä ja hennosti paistamista, jonka jälkeen saimme lihanpalat valkosipulin kera eteemme tarjolle. Mausteena kokki käytti suolaa ja pippuria. Senkin hän laittoi todella tasaisesti, joka puolelle ja moneen eri otteeseen.



4. Sitten vain syömään. Eikun hetkinen. Kokki sulattaa sivuun laittamaansa rasvaa. Saimmekin vielä yhden lisukkeen. Kobe-härän rasvassa paistettuja ituja. Mitään osaa lihasta ei heitetä hukkaan - hyvä niin.

5. No nyt syömään! Kokin ohjeen mukaan valkosipulia ja pihviä yhtä aikaa, mutta totta kai kaikkea täytyi maistella yhdessä ja erikseen.

Liha oli jotain aivan muuta kuin mitä olen tottunut pihvin olevan. Kobe suli suuhun, se oli todella pehmeää. Sen rasvan sulamislämpötila onkin alhaisempi kuin normaalin lihan, joten ei ihme että se on niin pehmeää. Kaikenkaikkiaan sanoinkuvaamattoman hyvää!


Viini oli Kaliforniasta. Sen tarkempia tietoja emme viinistä saaneet, tarjoilijamme kun ei juurikaan puhunut englantia, joten kommunikointi rajoittui ruokalistan osoitteluun. Viini oli kevyempää ja marjaisampaa kuin minkä itse olisin pihvin kanssa valinnut, mutta Kobe-liha ei ollutkaan yhtä voimakasta kuin tavallinen pihvi. Pihvin pehmeä ja kevyseti paistettu maku ja tämä marjaisa kalifornialainen viini sopivat kuin sopivatkin yhteen juuri niin täydellisesti kuin mitä lounaan hintalappukin antoi olettaa.

 Jos joku muu pyrkii Misonoon, kannattaa etsiä kadun toiselta puolelta katsottuna TSC Tower -kylttiä. Siten löytää helpommin perille. Ravintolasta saa myös Kobe-häränlihan ympärille rakennettuja menuita. Niitä on kolme erilaista. Edullisin niistä 18 000 jeniä, eli noin 135 euroa. Edullisimmillaan Kobea sai 75 eurolla 100 grammaa, eli sen minkä me valitsimme.

TÄMÄ oli elämys jos joku. Ehkä yksi parhaista koko Japanin matkalla.
Onnelliset Kobe-härän lounastajat :)

6 kommenttia:

  1. Eikö liha ollut raakaa? Entä kalat? Tarkoitan mm. sushia???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyysimme Kobe-lihan kypsytettynä sellaiseksi, millaisena se on parhaimmillaan. Kokki kertoi tekevänsä lihan mediumiksi. Erinomaista oli. En tosin tiedä yhtään, miltä se raaempana sitten maistuisi. Ei varmaan pahaa silloinkaan :)

      Sushikalat olivat lähes kaikki raakoja. Tokion kalatorilla meidän susheista yksi lohi oli hieman kypsytetty päältä. Samaan tapaan kuin mitä Suomestakin joistain ravintoloista saa. Söimme kalaa Japanissa tosin ihan paistettunakin ei-sushiravintolassa.

      Poista
  2. No tottahan toki Kobessa pitää syödä lihaa! Näyttää muuten aivan älyttömän hyvältä, ja juuri samoin sanoin kuvailisin lihaa: suussa sulavan pehmeää, astetta "kevyempää" kuin vaikkapa kotimainen liha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Kiotossa oli tämä ravintola, josta sai kobea. Tokiossa valitsemamme ravintola ei nimittäin ollut auki, kun yritimme sinne.

      Keväällä olin sitä mieltä, että kobe-härkäkokemukseni oli ainakin itse järjestettynä ainutlaatuinen, mutta nyt jälkikäteen ajateltuna voisin hyvin syödä sitä uudelleen jos Japaniin vielä päädyn. Varsinkin, jos joskus lähdemme sinne mieheni kanssa. Olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi päästä kokemaan kaikki hieno mistä itsekin olen pitänyt, ja kobe-härkää veisin kyllä mieheni syömään.

      Poista
  3. Erinomainen stoori.. bongasin tämän nyt kun tamperelaiseen Salud-ravintolaan tulee tuo kobe listalle. Hintalappu lienee vähän eri.. luulen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On jäänyt kyllä tämä kokemus mieleen, eikä varmaan ihan hevillä unohdu. Toivottavasti suomalaiset ymmärtävät kobe-lihan harvinaisuuden ja käyvät Salud-ravintolassa sitä testaamassa. On se vaan hintansa arvoista!

      Poista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!