Tänä vuonna matkoja on ollut normaalia vähemmän, ja sen vuoksi niiden suunnittelusta on muodostunut yhä tärkeämpi osa matkaa. Meillä on parhaillaan tyttäreni kanssa menossa "opi uimaan" -projekti, tarkoittaen sitä, että tyttäreni opettelee uimaan ennen alkutalven talven kahta Holiday Club -kylpylälomaamme. Ensimmäisellä näistä kahdesta olemme jo kahden viikon päästä, eli projektimme on jo hyvässä vauhdissa. Jotta projekti olisi mahdollisimman mielekäs ja kiinnostava, olemme samalla testanneet Helsingin eri uimahalleja. Itse olin käynyt ennen tätä projektia tasan kahdessa: Lauttasaaren ja Mäkelänrinteen uimahallissa. Enkä nyt siis laske maauimaloita mukaan. Oli siis jo aikakin käydä tutustumassa muihinkin Helsingin uimahalleihin.

Tässä testaamamme Helsingin uimahallit lapsen mielestä paremmuusjärjestyksessä:

Kirjainspiraatiota Helsingin kirjamessuilta - osallistu lippuarvontaan!

 Yhteistyössä: Helsingin kirjamessut 2020

Miten ihanaa olisikaan asettua aurinkovarjon alle turkoosin veden ääreen kirjan kanssa. Keskittyä kirjan tarinaan ja pakahtua maisemaonnellisuudesta. Tänä vuonna paratiisirannat ovat jääneet haaveen tasolle, mutta kirjoja olen sen sijaan lukenut ennätyksellisen paljon. Korona tästä ei saa ansiota, sillä kevään pahimpaan korona-aikaan en lukenut juuri ollenkaan. Kesän kotimaanlomasuunnitelmani sen sijaan edesauttoivat tätä harrastusta melko paljonkin. Mökkeilyn ohessa minun tuli luettua useampikin opus, ja kuukauden vuokra-autoilu ympäri Suomen mahdollisti todella monen äänikirjan kuuntelun. Olkoonkin, että aina kun kyydissä oli lapsia, oli ohjelmistossa joko Frozen-tarinoita tai Vitsi Pizzaa. Onneksi autoilin paljon myös yksin aikuisemman kirjallisuuden parissa.

Malediiveilla oli vaikea valita, katsooko kirjaa vai maisemaa.

Ostin kahdet lennot - alkutalven matkat suunniteltuina

Tiedättekö, mikä mahtava tunne oli päästä varaamaan lentoja. Siis ihka oikeita lentoja!

Enpä olisi uskonut lentojen varaamisen olevan yhtä jännittävää, mutta viime kerrasta on jo lähes vuosi aikaa, joten eipä ihmekään, että perhoset valtasivat vatsan. 

Vastuullisesti kotimaassa

Ja ei, en ole lentämässä ulkomaille, vaikken muistakaan, milloin viimeksi olisi ollut sellainen talvi, kun en olisi nähnyt etelän aurinkoa lähietäisyydeltä. Siitä taitaa olla vuosikymmeniä aikaa. Vaikka nytkin olisi ihanaa, kun olisi lennot lämpöön, ei minua harmita yhtään, että lentomme ovat tasan päinvastaiseen suuntaan. Olen viimeksi ollut Lapin lumilomalla vuonna 2017, ja on jo varsin korkea aika päästä uudemman kerran Lapin tunturimaisemiin ja oikeasti hiihtämään.

Kauniiden annosten ravintola Smör Turussa

Olipa ihanaa päästä matkalle. Syksyn synkkyys jo kurkisteli oven takana, ja näin ollen viime viikon Turun työmatka ja ihanien kollegoiden seura tuli kuin tilauksesta tuomaan aurinkoa syysmyrskyn keskelle.

Vaikka pääasiallisesti olin innoissani lähdön fiiliksestä, maiseman vaihdosta ja kuplivien kollegoideni iloisesta seurasta, odotin toki myös illallisravintolaa. Meillä oli nimittäin varaus Turun yhteen parhaista ravintoloista, Ravintola Smöriin.

Alkuun tilasimme Gin Tonicit Beefeater 24 ginistä. Jos et ole testannut, kannattaa kokeilla. Sen nimi tulee 24-tunnin uuttamisprosessista, ja näin maku on mitä parhain juurikin cocktailkäyttöön.

Ravintola, jonka ruokia kuuluu arvostella

Pöytäseurueemme oli täydellinen tällaiseen ravintolaan, ja nämä elämykselliset annokset saivat arvosteluita sieltä ja täältä. Tämän tason ruuassa kun mielestäni yksi parhaita puolia on se, että niitä saa ja kuuluu analysoida päästä varpaisiin. Mikä on erinomaista, mikä ei ole niin onnistunutta, minkä itse muuttaisi, minkä joku toinen vaihtaisi tai parantaisi.

Tyylikkäästi uudistettu Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone

Sisältää mainoslinkkejä, merkitty *

Täytyy myöntää, että kun kollegani suositteli Sokos Hotels -ketjun hotellia Turun työmatkallemme, olin aavistuksen skeptinen. Uudistettu, juu, mutta Sokos Hotels. Hmmh. Sanotaan nyt vaikka näin, etten odottanut liikoja. Varasin kuitenkin *Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneelle yön, kun sitä kerta oli suositeltu. Pikainen googlaus kertoi, että se on tämän vuoden puolella uudistettu, eli en nyt täysin huonoakaan odottanut.

Mikä yllätys minua olikaan vastassa Turussa. Nyt on Sokos Hotellit pistäneet parastaan. Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone oli aivan mielettömän hieno!

Sadepäivän tekemistä Helsingissä: Ruokamatka Hakaniemen halliin

Kävimme eilen aamulla tyttäreni kanssa Hakaniemen hallissa. Retkestä tuli yllättävän monipuolinen ruokamatka, vaikka vierailun alkuperäisenä tarkoituksena oli käydä vain ja ainoastaan torilla ostamassa kanttarelleja ja todistaa tyttärelleni, että hän kyllä pitää sienistä, kunhan vain pääsee maistamaan niitä.

Lopulta retkellemme tuli monta muutakin tarkoitusta. Vietimme tyttäreni nimipäiviä ennakkoon, ja päätimme juhlapäivän kunniaksi käydä torivierailun lisäksi ulkona syömässä aamiaista. Lopulta vierailustamme tuli muutaman tunnin mittainen, koska hallissa ja torilla oli niin paljon kiinnostavaa kierrettävää ja ostettavaa, eikä meillä ollut kiire minnekään. Tämähän oli mitä parhain tapa viettää sateista päivää.

Aamiainen Hakaniemen hallissa tai Hakaniemen torilla

Minä haaveilin puuroaamiaisesta, ja olinkin innoissani, kun torilla Hakaniemen hallin edessä oli telttakahvio, minkä seinässä oli isolla lappu "aamupuuro 3,50 €". Arvaatte varmaankin, ettei viisivuotias hihku innosta nähdessään puuro-kyltin, kun on luvattu herkullinen kahvila-aamiainen. Jatkoimme siis sisälle halliin. Olin jo ennakkoon katsonut, että Hallikahviloilla olisi aamiaistarjontaa meidän molempien makuun ja niin olikin. Ja vielä vähän enemmänkin.

Alpakoita Haanpään kesäkahvilassa - taukopaikka lähellä Jyväskylää

Alpakat on olleet yksiä lempparieläimiäni sen jälkeen kun ystäväni kanssa kävimme vaeltamassa Inca Trailin Macchu Picchulle Perussa. Silloin opin alpakanvillan olevan erityisen lämmintä, laadukasta, silkkisen pehmeää. Tuolta reissulta mukaan lähtikin parikin alpakanvillasta tehtyä huivia, jotka ovat edelleen vuosienkin jälkeen kaapissani.

Olinkin erityisen innoissani, kun huomasin Jyväskylän lähellä olevan Haanpään kesäkahvilan, jossa päävetonaulana ovat juurikin alpakat. Minun ei tarvinnut kuin kysyä tyttäreltäni, haluaisiko hän pysäthyä kotimatkalla mummolasta katsomaan alpakoita, enkä voinut enää perua. Enkä tietysti halunnutkaan. Olinhan toivonutkin myöntävää vastausta.

Haanpään kesäkahvila ja ihanat alpakat 

Haanpään kesäkahvilaan kurvatessamme ja alpakat nähdessäni ajatukseni veivät minut saman tien Perun vuoristoon. Täällä miljöö on toki ihana täysin suomalainen maalaistalon pihapiiri peltojen ympäröimänä. Mutta alpakka eläimenä on yhdistelmä sööttiä karvapalloa ja uljasta pitkäkaulaista vuoristoeläintä. Oli miten oli, alpakat ovat ihania!