Nuorgam sijaitsee vain muutaman kilometrin Norjan rajalta. Jäämerelle sieltä pääsee alle tunnissa. Halusimme ehdottomasti hyödyntää tilaisuuden. Omasta edellisestä Jäämerellä vierailusta on kulunut ainakin 20 vuotta aikaa. Mieheni ei ollut käynyt Jäämeren rannalla koskaan.

Määränpääksi valikoitui Torhop sen perusteella, että heitimme sinne ystäväperheemme ystäväperheen lapsen heidän ystäväperheen luokse kesämökkeilemään. Heh, tuliko selväksi, että kyse on ystäväperheistä :D

Jo matkalla alkoi olla sellaista maisemaa, että huutelin takapenkistä jatkuvasti miestäni löysäämään kaasujalkaa, että saisin edes muutaman kuvan otettua vauhdista. Jos olisin muistanut, minkälainen on Norjan vuonomaisema, olisivat nämä kuvat jääneet ottamatta.

Perillä (täällä ystäväperheen ystäväperheen ystäväperheen mökillä) meitä odotti tällainen maisema. Kuka muu haluaisi katsella tällaista maisemaa kesämökkinsä ikkunasta ja terassilta?

Saimme luvan laittaa asuntoauton naapurin pihaan parkkiin, söimme lounaan ja lähdimme jalkaisin rantaan. Pahoittelut jo valmiiksi kuvien määrästä. En vain voi jättää yhtään näistä julkaisematta.

Torhopin kylä on todella pieni, eikä siellä ole edes kauppaa. Jäätelökioskia ei meidän ja kahden saksalaisturistin lisäksi kenties kannattaisi perustaa. Ympärivuotisia asukkaita siellä muistaakseni on viisitoista.

Rannassa mieheni kokeili kalaonneaan, me muut nautimme aurinkoisesta säästä. Mieheni sai yhden sein, mutta emme olleet niin optimistisia kalaonnen suhteen, emmekä olleet muistaneet ottaa muovipussia tai muutakaan kalankantovälinettä mukaan. Rattaiden alakoppa ei tuntunut yhtään sen paremmalta vaihtoehdolta kuin kalan kädessä roikottaminenkaan. Kala päästettiin takaisin mereen.

Torhopista oli henkisesti vaikea lähteä pois. Olisin voinut jäädä katselemaan tätä maisemaa päiviksi. Tästä syttyi kipinä pidempään Norjan reissuun. Ehkä ensi kesänä?

Tästäkin retkestä saamme kiittää Alma Arktikaa. Ilman heitä ja näitä kaikkia mahdollisia ystäväperheitä, olisi Torhop jäänyt meiltä näkemättä.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram

Mallorcan pohjoisosan rantakohde Ca'n Picafort

Vietimme touko-kesäkuun kolmiviikkoisesta Baleaarien reissustamme ensimmäisen viikon Mallorcan pohjoisosassa, tukikohtanamme rantalomakohde Ca'n Picafort. Paikka oli kaunis, rantaviivassa oli niin hiekkarantaa kuin kalliota. Vastapäisen rannan maisemaa olisi voinut vain jäädä tuijottamaan. Paikka antoi jo pientä ensimakua siitä, mitä Mallorcalta voisikaan löytyä.

Ca'n Picafort sijaitsee samalla rannalla kuin Port d'Alcudia. Kylien välissä on vain noin kymmenen kilometriä hiekkarantaa.

C'an Picafortista Port d'Alcudiaan päin.

Port d'Alcudian rannasta C'an Picafortiin päin.

Ainakin vielä toukokuussa Ca'n Picafort oli kovin rauhallinen. Hiekkarannan vieressä meni rantakatu, joka oli täynnä perinteisiä ravintoloita ja turistikojuja. Erehdyimme ensin menemään syömään pariin näistä ravintoloista ilman ennakkogoogletteluita. Ei olisi pitänyt. Ruoka oli valmistettu sitä silmällä pitäen, että vaikka jokainen turisti kävisi niissä vain kerran, heille riittää asiakkaita uusista turisteista. Paella oli kuivunutta riisipuuroa kärvennetyillä merenelävillä. Liha jopa niin kuivunutta ja mautonta, että mieheni jätti ruuan syömättä. Parin erehdyksen jälkeen ymmärisimme, että Tripadvisorin listat ravintoloista ovat olemassa ihan syystä. Tunnelma rannan turistiravintoloissakin oli kuitenkin rennon letkeä, kunhan vain muisti jättää ruokatilaukset muihin ravintoloihin. Ravintoloista - niistä hyvistä versioista - lisää toisessa postauksessa.

Rantakatu kulki Ca'n Picafortin päästä päähän. Tilaa kadulla oli niin kävelijöille, lenkkeilijöille kuin pyöräilijöillekin. Pyöräilijät tietysti on otettu Mallorcalla erityisesti huomioon - onhan Mallorca todella tunnettu pyöräilymatkakohde. Me emme pyöräilleet, mutta muutamaan aamulenkkiin rantabulevardi sopi erinomaisesti.

Hotellimme oli neljän tähden Eix Alzinar Mar. Hotelli ei antanut kovin hyvää ensivaikutelmaa. Emme nimittäin meinanneet löytää koko hotellia. Vai mitä mieltä olet, näyttääkö tämä sinusta tieltä katsottuna hotellilta?

Minusta ei. Rakennus näytti enemmän hoitolaitokselta tai virastolta. No, hotellimme se kuitenkin oli. Aula antoi jo parempaa toivoa, mutta huoneistoome sitten taas petyin. Se oli ahdas ja vanha. Neljään tähteen odottaisi olevan suihkusaippuat ja shampoot, mutta täällä hygieniatuotteet käsittivät lähinnä suihkumyssyn ja jotain muuta yhtä hyödytöntä. Edes tiskien tiskaaminen ei kuulunut siivojien toimenkuvaan. Kolme tähteä olisi tälle hotellille parempi luokitus. Sentään hinta oli edullinen.

Allasalue sen sijaan oli oikein mukava. Lastenallas innosti 1-vuotiaan Islammekin polskuttelemaan, vaikka vesi olikin jäätävän kylmää. Eipä ainakaan bakteerit pääse leviämään :)

Rantabulevardin lisäksi kiertelimme Ca'n Picafortia pienellä turistijunalla. Olen nyt viime aikoina ollut turistijunassa useammassakin paikassa. Niistä käsin näkee erinomaisesti paikan kokonaisuudessaan, eikä tarvitse helteessä kävellä joka paikkaan itse.

Heinä-elokuussa saaren pohjoisosassa olisi kiertänyt myös Hop On Hop Off -bussi, jonka kyytiin olisimme ehdottomasti hypänneet, jos olisimme vain olleet paikalla oikeaan vuodenaikaan. Bussi kiertää C'an Picafortista Alcudiaan, Pollencaan ja aina Port de Pollencaan asti. Kaksi viimeistä jäi hieman harmittamaan, ettemme ehtineet niitä tällä reissulla nähdä.

Ca'n Picafort toimi erinomaisena tukikohtana myös saaren muiden osien tutkimiseen. Niistä lisää myöhemmin. Luvassa enemmän hehkutusta, vähemmän valitusta :D Pysykäähän kuulolla.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram

Patikkaretki Kaldoaivin erämaassa

Olen todennut varmaan jo sata kertaa, että Suomen Lappi on luontomatkaajan paratiisi. En mahda toisteluilleni mitään, sillä sitä se on. Näin keskisuomalais-helsinkiläisen silmin tuo Lapin maisema on niin erilaista. Niin kaunista.

Kesän Nuorgamin reissullamme halusimme ottaa kaiken irti Lapin luonnosta, ja kulkea siellä muutenkin kuin autolla. Kiitos ihanat ystävämme ja heidän yrityksensä Alma Arktika, ja saimmekin parhaat vinkit, miten voimme tutustua Lapin luontoon myös 1-vuotiaamme kanssa. Lainasimme Alma Arktikalta kantorinkkaa ja näin pääsimme koko perhe keskelle Kaldoaivin erämaata.

Jätimme auton Pulmankijärventiellä olevalle P-paikalle, ja jatkoimme jalkaisin kohti Skáidejávreä. P-paikalta järvelle vie 1,7 kilometrin mittainen polku. Reitti on helppokulkuista, mutta rattaiden kanssa sinne on turha lähteä yrittämään. Pienten lasten kanssa kantorinkka on siis paras tapa matkantekoon.

Etsi kuvasta asuntoauto :)

Polku oli pääosin kuivaa, mutta ajoittain polulle oli tehty puinen kulkureitti. Osan matkaa taas sai hyppiä mättäältä mättäälle, jottei uponnut liian syvälle veteen. Kumisaappaita reitti ei ainakaan kuivalla säällä kaipaa, mutta ilman vedenpitäviä kenkiä en reitille lähtisi.

Perillä Skáidejávrellä meitä odotti kota, nuotiopaikka ja ulkohuussi. Ulkona oli niin tuulista, etten saanut nuotiota sytytettyä sinne sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta. Onneksi oli kota, ja eväsmakkaramme paistuivat siellä.

Miehelläni oli myös virveli mukana, mutta kauaa hän ei ehtinyt yrittää kalasaalista, kun viehe jäi pohjaan kiinni. Tietysti niitä oli vain yksi mukana, loput autossa, eikä kummallakaan innostusta lähteä hakemaan uutta autosta asti. Kalastusluvan kanssa nykyään on kätevää, kun läänikohtaisen kalastuslupamaksun on korvannut koko maan kattava valtion kalastonhoitomaksu. Samalla maksulla voi siis kalastaa kieltoalueita lukuunottamatta koko maassa.

Tämä patikkareitti Kaldoaivin erämaassa oli hieno. Maisemassa riitti ihasteltavaa, vaikka reitti olikin lyhyt ja helppo. Meidän ei tarvinnut edes jännittää, viihtyykö Isla 1 v kantorinkassa vai ei. Tuo matka olisi mennyt hätätilanteessa vaikka kantaen.

Pysy mukana matkassa:

Facebook // Instagram

Taas matkassa - kohteena Albena, Bulgaria

Tämän kesän osalta Lähdetään taas on ollut osuvampi blogin nimi kuin koskaan. Olemme nimittäin saaneet lusittua Thaimaan, Dubain, Lontoon, Hangon, Mallorcan, Menorcan ja Lapin matkojen jälkeisen reilun kahden viikon mökkeilyrupeamamme, ja taas olemme matkassa. Jos aiemmat lomamme ovat olleet aikuisten maun mukaan, on tämänkertainen retki täysin lapsia varten. Olemme nimittäin neljän aikuisen ja kolmen lapsen voimin Bulgarian Albenassa, Tjäreborgin valmismatkalla perheille tarkoitetussa Flamingo-hotellissa, jossa uima-altaat pursuavat niin vesiliukumäkiä kuin leikkijöitäkin.

Muutos viime viikkoisesta rauhaista mökkimaisemasta on melkoinen - joskin erittäin tervetullut. Kukapa ei uima-altaassa haluaisi polskutella :) Tiedän ainakin kolme melko innokasta lasta, joista nuorimmainenkin (Isla 1v 3 kk) osoittaa joka kerta parvekkeella ollessaan uima-allasta ja huutelee "uimaan".

Aamiaisella saa varoa teekuppien kanssa, kun kymmeniä pieniä ihmisiä pujottelee jalkojen juurella. Heti, kun Bernie-nalle ja Lollo-kirahvi astelevat ravintolaa kohden, kannattaa ne teekupit olla jo turvallisesti pöydällä. Pieniä halaajia rientää joka toisesta pöydästä. Meidän Isla tosin halasi vain minua maskottien lähestyessä. Enpä muistakaan, koska olen viimeksi saanut niin tiukan rutistuksen. Toisella kerralla hän sanoi jo käsipäivää Bernien kanssa turvallisesti papan sylistä. Kirahvi jäi vielä liian jännittäväksi lähestymistä ajatellen. Onhan tässä vielä päiviä jäljellä.

Albena vaikuttaa kaikin puolin täydelliseltä lapsiperhekohteelta. Tänne on alle kolmen tunnin lentomatka(!!), täällä on lämmin, hintataso on kovin kohtuullinen. Myös hotellivalintamme on ollut erinomainen. Ei Flamingo uusi ole, mutta kyllä minä tälle kaikki neljä tähteä suon. Meidän viiden hengen huoneistossa on kaksi vessaa, joista toisessa kaksi pesuallasta ja sekä suihku että kylpyamme suihkulla. Kaikki pesutilat ovat tulleet enemmän kuin tarpeeseen. Hotellin allasalue on laaja ja monipuolinen. Vaikka se onkin täynnä näin pahimpaan/parhaimpaan sesonkiaikaan, sekaan olemme mahtuneet myös 1-vuotiaamme kanssa.

Myös ranta on lähellä. Olin jotenkin ajatuksissani ajatellut meidän olevan täysin rannalla (olen selkeästi ottanut taas valmismatkamoodin, enkä ole ottanut mitään selville ennen matkaa). Lentokenttäbussissakin opas kertoi hotellilla olevan omat rantatuolit, joita voimme veloituksetta käyttää. Onhan siellä, mutta emme me silti rannalla ole. Ei sinne tarvitse kuin ylittää yksi tie ja kävellä pari minuuttia. Mutta ei, emme ole rannalla.

Albenan ranta on kuitenkin kuin unelma lapsia ajatellen. Vesi on ihanan lämmintä ja ranta matalaa pitkälle. Täydellistä vesileikkeihin. Eikä tarvitse pelätä, ettäkö olisi ainoa rannalla :) Onneksi ainakin Flamingolla on niin paljon rantatuoleja, että vapaita tuoleja on ollut hyvin myös iltapäivästä.

Uskoisin kuitenkin, että viikon verran tätä vilinää on ihan riittävästi. Sitten on varmasti mukava palata kotiin. Mutta uskokaa pois, rentouttavaa se vaihteeksi tällainenkin lomailu on! :)



Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi.

Pysy mukana matkassa:

Facebook // Instagram

Paljussa keskiyön auringossa

Kesä alkaa olla lopuillaan. Tiesitkö nimittäin, että jo Suomen aivan pohjoisimmassakin kylässä, Nuorgamissa, aurinko laskee yöttömien öiden jälkeen. Perjantaina aurinko laski klo 0:47 ensimmäistä kertaa sitten toukokuun puolenvälin. Keski-Suomesta käsin ajateltuna aika hurjaa. Täällähän on ollut pimeitä öitä jo pitkään.

Me olimme Nuorgamissa parhaimpaan yöttömän yön aikaan juuri ennen juhannusta. En ollutkaan nähnyt keskiyön aurinkoa sitten lapsuuden. Vaikka Helsinkiin verrattuna jo Keski-Suomessa vierailu kesäaikaan tuntuu valtavan valoisalta, on täysi auringonpaiste Lapin yössä kyllä jotain aivan uskomatonta. Yhtenä reissuyönä luulin, että on jo aamu, kun aurinko jo heijasti asuntoauton verhojen välistä ja ulkoa kuului ääniä. Ei ollut aamu. Kello oli kolme aamuyöstä. Peitto korville ja unta jatkamaan.

Inarijoki iltamyöhällä.

Meidän Lapin reissumme päämäärä oli juurikin tuo Suomen pohjoisin kylä, Nuorgam. Siellä meitä odotti yöttömän yön lisäksi ystävämme Alma Arktikan väki. Perhe, joka varmistaa, että jokainen Lapin vierailija saa käynnistään kaiken mahdollisen irti - kalastamalla, pyöräilemällä, vaeltamalla, melomalla, mökkeilemällä. Tässä vasta listaa kesäajan aktiviteeteista, talvi on sitten asia erikseen ja antaa täysin uudet mahdollisuudet aktiviteeteihin. Niistä voi lukea lisää Pää pilvissä -blogista tästä linkistä, tai Alma Akrtikan sivuilta.

Vierailumme alkajaisiksi meidät vietiin Karetörmän mökille. Tiesin, että mökki sijaitsee aivan Tenojoen varrella, mutta en ollut osannut ajatella, että suoraan mökiltä olisi näin hienot maisemat. Mökki sijaitsee Suomen puolella. Vastarannalla onkin jo Norja.

Palju oli jo lämmitetty valmiiksi, joten meidän ei tarvinnut kuin vaihtaa uikkarit päälle ja pulahtaa lämpimään kylpyyn. Myös lapset olivat aivan innoissaan paljusta, ja polskivat ja loiskivat into piukeina vettä ympäriinsä. Näin aikuisen näkökulmasta en voisi parempaa paikkaa paljulle kuvitella. Tuossa maisemassa kelpasi polskutella.

Itse mökistä kannattaa kurkata kuvia Alma Arktikan sivuilta tästä linkistä. Se on tosi hieno! Meidän majoituksena toimi asuntoauto, emmekä kaivanneet yöpaikkaa. Eipä silti, mökkiin oli tulossa vuokralaiset heti seuraavana päivänä ja ainakin kesäaikaan mökki näyttäisi varauskalenterin mukaan olevan kovin suosittu.

Iltapalaksi meille loimutettiin lohta terassin puugrillissä. NAM! Juuri tällainen yöttömän yön Lapissa kuuluukin olla.

Meidän matkamme Nuorgamissa ei suinkaan ollut tässä. Teimme päiväretken myös Jäämeren rannalle ja kävimme patikoimassa Kaldoaivin erämaassa. Niistä lisää myöhemmin.

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram

PS. Jos toivot vinkkejä lohen loimuttamiseen, seuraa Alma Arktikan blogia. Kuulin huhua, että sinne olisi tulossa ohje lohen loimuttamiseen. Se näytti helpolta, mutta taidan odottaa ohjeen, ennen kuin lähden kokeilemaan sitä itse :) Blogi löytyy osoitteesta www.almaarktika.fi/blogi. 

Vinkit automatkalle vauvan/taaperon kanssa

Vaikka olemme reissanneet paljon nyt reilun vuoden ikäisen Islan kanssa, on hän ollut enemmän tottunut matkustamaan junalla ja lentäen. Autoilu on sellainen, mistä hän ei ole koskaan pitänyt. Jopa parinkymmenen minuutin automatka meiltä Ikeaan on ollut Islalle liian pitkä matka.

En tiedä, onko kyse tottumisesta, ajomatkojen ajoituksesta, viihdyttäjän (eli minun) taidoista vai yhden vuoden iän tuomasta kärsivällisyydestä, mutta kesän roadtripit ovat menneet meillä hämmästyttävän hyvin.

Tässä siis vinkkejä autoiluun vauvan tai taaperon kanssa. Jos me olemme pystyneet tekemään tuhansien kilometrien roadtripin autoilua vihaavan lapsen kanssa, niin näillä vinkeillä pystyy siihen muutkin!

1. Ajoitus kaiken a ja o
Pisimmät ajomatkat kannattaa aloittaa aamulla. Ainakin meidän Isla on silloin kaikkein virkeimmillään ja viihtyy hyvin turvakaukalossaan. Auton kyytiin on myös helppo nukahtaa, ja päiväuniaikaan saakin kaikkein parhaat ajokilometrit aikaiseksi. Unilelu voi helpottaa myös autoon nukahtamista, joten sitä ei kannata pakata laukkujen alimmaiseksi!

2. Ennakkovalmistelut
Jotta lapsen päiväunet ja täten matka ei lopu lyhyeen, ennakkovalmisteluissa kannattaa olla huolellinen. Niin kauan kuin lapsen unta riittää, niin kauan jalka on kaasulla. Ennen ajoa kannattaa siis jokaisen kyydissä olevan käydä vessassa. Myös juomaa ja ruokaa kannattaa ottaa mukaan, ja bensatankki on syytä olla täytettynä. Yhdellä matkalla Helsingistä Poriin mieheni halusi ostaa salmiakkia ensimmäiseltä huoltoasemalta. Islahan tietysti heräsi siihen. Juuri kun hän nukahti uudelleen, olisi mieheni halunnut käydä vessassa. Jos hän olisi sen tehnyt, olisi hän päässyt viihdyttäjän paikalle. Kesken unien heränneen vauvan kanssa se ei ole mikään kaikkein helpoin homma. Jatkoimme matkaa perille asti :)

3. Viihdykettä
Viihdykkeitä täytyy olla paljon erilaisia. Ainakin meidän Islan kärsivällisyys kestää yhteen viihdykkeeseen minuutteja. Hyviä ajomatkan viihdykkeitä ovat:
- kirjat (etenkin soivat laulukirjat ja kirjat, joista tulee ääniä nappeja painamalla)
- piiloleikit, loruleikit (esim. harakka huttua keittää. Näitä on netti pullollaan.)
- laulut (myös lastenlaulujen sanoja löytää hyvin netistä)
- lelut (meillä toimii parhaiten käsinuket ja soivat lelut/marakassit ym. soittimet)


Tietysti hyvänä viihdykkeenä toimii padi/älypuhelin, jolla voi pelata pelejä, näyttää musiikkivideoita, eläinvideoita jne. Itse en laittaisi lasta tuntikausiksi ruudun ääreen, jonka vuoksi yritän ensin viihdyttää lasta kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla. Saa nähdä miten meidän sitten käy, kun hän alkaa vaatimaan padia tarmokkaammin. Jo nyt hän hokee biisi-sanaa, kun haluaa kuunnella ihahaata (omien sanojensa mukaan a'aa:ta) koneelta.

4. Ruokailu kuluttaa ajoaikaa
Myös ruokailu on hyvää viihdykettä. Jos ei ole ruoka-aika, mutustelee Isla usein vauvoille tarkoitettuja maissi-/ruisnaksuja tai (k)riisikakkuja tai näin marja-aikaan mansikoita, lakkoja tai vadelmia.

Leikkipuistossa opin toiselta äidiltä myös sen, että lounas/päivällinen kannattaa myös tarjoilla lapselle ajon aikana. Turvakaukalo toimii erinomaisesti syöttötuolina, ja aikaa saattaa hurahtaa helposti puoli tuntia. Kun aikuiset haluavat syödä, voi lapsi kuluttaa ruokatauon leikkien vaikkapa huoltoaseman leikkipaikalla tai meidän tapauksessamme leirintäalueella tai asuntoauton lattialla, eikä hän ole tätäkin aikaa köytettynä paikoilleen istumaan.

Imetysaikana myös imetys onnistui vauhdissa. Hieman vain löysyttää omaa turvavyötä :)

5. Kakkavaipan vaihto onnistuu autossakin
Jos seuraavaa huoltoasemaa ei ole näköpiirissä, onnistuu se kakkavaipan vaihto myös autossa. Mukana tosin kannattaa olla matkahoitoalusta ja kosteuspyyhkeitä.

6. Varaa matkoihin aikaa
Minuuttiaikataululla ei kannata lähteä liikkelle. Jos lapsen huuto ei viihdykkeillä lopu, on parasta pysäyttää auto ja jatkaa matkaa pienen leikki-/sylittelytauon jälkeen. Lapselle ei kannata aiheuttaa autoilusta traumoja, vaan tehdä matkasta hauska.

Näillä eväillä me olemme päässeet Helsingistä Nuorgamiin, Nuorgamista Yyteriin, Porista Helsinkiin ja sieltä Keski-Suomeen mökiltä mökille. Eli useita tuhansia kilometrejä. Ja vieläpä melko helposti!

Millä muilla keinoilla olette saaneet autoilun sujumaan lasen kanssa? Enkö ole osannut hyödyntää jotain oleellista? Kommenttikenttä on avoinna ideoille! :)

Pysy matkassa mukana:

Facebook // Instagram