Olen todennut varmaan jo sata kertaa, että Suomen Lappi on luontomatkaajan paratiisi. En mahda toisteluilleni mitään, sillä sitä se on. Näin keskisuomalais-helsinkiläisen silmin tuo Lapin maisema on niin erilaista. Niin kaunista.
Kesän Nuorgamin reissullamme halusimme ottaa kaiken irti Lapin luonnosta, ja kulkea siellä muutenkin kuin autolla. Kiitos ihanat ystävämme ja heidän yrityksensä Alma Arktika, ja saimmekin parhaat vinkit, miten voimme tutustua Lapin luontoon myös 1-vuotiaamme kanssa. Lainasimme Alma Arktikalta kantorinkkaa ja näin pääsimme koko perhe keskelle Kaldoaivin erämaata.
Jätimme auton Pulmankijärventiellä olevalle P-paikalle, ja jatkoimme jalkaisin kohti Skáidejávreä. P-paikalta järvelle vie 1,7 kilometrin mittainen polku. Reitti on helppokulkuista, mutta rattaiden kanssa sinne on turha lähteä yrittämään. Pienten lasten kanssa kantorinkka on siis paras tapa matkantekoon.
Polku oli pääosin kuivaa, mutta ajoittain polulle oli tehty puinen kulkureitti. Osan matkaa taas sai hyppiä mättäältä mättäälle, jottei uponnut liian syvälle veteen. Kumisaappaita reitti ei ainakaan kuivalla säällä kaipaa, mutta ilman vedenpitäviä kenkiä en reitille lähtisi.
Perillä Skáidejávrellä meitä odotti kota, nuotiopaikka ja ulkohuussi. Ulkona oli niin tuulista, etten saanut nuotiota sytytettyä sinne sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta. Onneksi oli kota, ja eväsmakkaramme paistuivat siellä.
Miehelläni oli myös virveli mukana, mutta kauaa hän ei ehtinyt yrittää kalasaalista, kun viehe jäi pohjaan kiinni. Tietysti niitä oli vain yksi mukana, loput autossa, eikä kummallakaan innostusta lähteä hakemaan uutta autosta asti. Kalastusluvan kanssa nykyään on kätevää, kun läänikohtaisen kalastuslupamaksun on korvannut koko maan kattava valtion kalastonhoitomaksu. Samalla maksulla voi siis kalastaa kieltoalueita lukuunottamatta koko maassa.
Tämä patikkareitti Kaldoaivin erämaassa oli hieno. Maisemassa riitti ihasteltavaa, vaikka reitti olikin lyhyt ja helppo. Meidän ei tarvinnut edes jännittää, viihtyykö Isla 1 v kantorinkassa vai ei. Tuo matka olisi mennyt hätätilanteessa vaikka kantaen.
Kesän Nuorgamin reissullamme halusimme ottaa kaiken irti Lapin luonnosta, ja kulkea siellä muutenkin kuin autolla. Kiitos ihanat ystävämme ja heidän yrityksensä Alma Arktika, ja saimmekin parhaat vinkit, miten voimme tutustua Lapin luontoon myös 1-vuotiaamme kanssa. Lainasimme Alma Arktikalta kantorinkkaa ja näin pääsimme koko perhe keskelle Kaldoaivin erämaata.
Jätimme auton Pulmankijärventiellä olevalle P-paikalle, ja jatkoimme jalkaisin kohti Skáidejávreä. P-paikalta järvelle vie 1,7 kilometrin mittainen polku. Reitti on helppokulkuista, mutta rattaiden kanssa sinne on turha lähteä yrittämään. Pienten lasten kanssa kantorinkka on siis paras tapa matkantekoon.
| Etsi kuvasta asuntoauto :) |
Polku oli pääosin kuivaa, mutta ajoittain polulle oli tehty puinen kulkureitti. Osan matkaa taas sai hyppiä mättäältä mättäälle, jottei uponnut liian syvälle veteen. Kumisaappaita reitti ei ainakaan kuivalla säällä kaipaa, mutta ilman vedenpitäviä kenkiä en reitille lähtisi.
Perillä Skáidejávrellä meitä odotti kota, nuotiopaikka ja ulkohuussi. Ulkona oli niin tuulista, etten saanut nuotiota sytytettyä sinne sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta. Onneksi oli kota, ja eväsmakkaramme paistuivat siellä.
Miehelläni oli myös virveli mukana, mutta kauaa hän ei ehtinyt yrittää kalasaalista, kun viehe jäi pohjaan kiinni. Tietysti niitä oli vain yksi mukana, loput autossa, eikä kummallakaan innostusta lähteä hakemaan uutta autosta asti. Kalastusluvan kanssa nykyään on kätevää, kun läänikohtaisen kalastuslupamaksun on korvannut koko maan kattava valtion kalastonhoitomaksu. Samalla maksulla voi siis kalastaa kieltoalueita lukuunottamatta koko maassa.
Tämä patikkareitti Kaldoaivin erämaassa oli hieno. Maisemassa riitti ihasteltavaa, vaikka reitti olikin lyhyt ja helppo. Meidän ei tarvinnut edes jännittää, viihtyykö Isla 1 v kantorinkassa vai ei. Tuo matka olisi mennyt hätätilanteessa vaikka kantaen.
Pysy mukana matkassa: