Slider

Hiihtoretki lapsiahkion kanssa

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Olimme Saariselällä tammikuussa tyttäreni, ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa. Jostain syystä olin jo ennakkoon heittänyt hyvästit pitkille yhteisille hiihtolenkeille. Olivathan lapset vasta 4- ja 5-vuotiaita. Onneksi matkassa oli ihana, aktiivinen ystäväni, joka jo hyvissä ennen matkaa ideoinut aktiviteetit ja selvittänyt, mistä ja mihin hintaan saamme lapsiahkiot vuokralle. 

Täytyy myöntää, että en ehkä yksin olisi lähtenyt testaamaan ensikertalaisena, pääsisinkö eteenpäin ahkion ja lapsen kanssa. En varsinaisesti ennakkoon pelännyt eteenpäin pääsemistä enkä ylämäkiäkään, mutta ne alamäet. En tosiaan tiennyt, mitä tarkoittaisi, kun parikymmentä kiloa laitetaan pulkkaan ja pukataan setti antamaan vauhtia alamäkiin, vielä kun itse seisoo suksien päällä. Minulla on kyllä hyvä tasapaino, mutta tämä jännitti. Oli siis parempi, että matkassa oli toinen aikuinen, joka olisi tarpeen tullen ollut kiskomassa minua ahkioineen pois jorpakosta.



Onneksi minun ei siis tarvinnut lähteä yksin testaamaan uutta tapaa hiihtää, vaan pystyimme säätämään kaiken yhdessä ystäväni kanssa. Onni on idearikas ystävä, joka innostaa lähtemään kokeilemaan uutta. Ja minähän lähden. 

Helppoa, jos matkaan ei satu kumpareita ja isoja ylämäkiä

Lapsiahkion kanssa hiihtäminen oli lopulta aika helppoa. Valitsimme Saariselällä Lutontien hiihtolatujen lähtöpaikalta Laanilan Savottakahvilaan vievän suht tasaisen ladun, jota ilmeisesti parfyymiladuksikin kutsutaan. Matkaa suksilla yhteen suuntaan kertyy nelisen kilometriä.




Ensimmäiselle hiihtoretkelle lähdimme Holiday Club Saariselän kylpylähotellin nurkalta, mutta toista kertaa emme tätä virhettä toistaneet. Oli kyllä helppoa, kun sukset sai laitettua jalkaan suoraan hotellin pihassa, mutta pätkä Holiday Clubilta Lutontien lähtöpaikalle on pelkkää ylä- ja alamäkeä. Varsinkin ensimmäinen sata metriä oli aika kamalaa, kun matkalle osui loivassa alamäessä muutamia pieniä kumpareita. Jopa minun tasapainoni oli koetuksella, kun ensin ahkio antaa vauhtia alamäkeen, ja saman tien kiskaisee taakse ylämäen tullessa vastaan, ja pukkaa sekunnin myöhemmin uudet vauhdit kiskaistakseen taas takaisin, kun ei ole vielä ehtinyt koota tasapainoa edes siitä edellisestä nykäisystä. Koita siinä sitten pysyä pystyssä, kun parikymmentä ekstrakiloa nykii eteen ja taakse. 

Tämä oli onneksi vain ensimmäinen noin sata metriä, mutta miellyttävää ei ollut seuraavakaan noin kilometrin pätkä, mikä vie siihen Lutontien aloituspisteelle. Siinä kyllä alamäissä sai hyvät vauhdit, mutta ne eivät riittäneet ylämäkien päälle asti. Pitkä jyrkkä ylämäki parinkymmenen lisäkilon kanssa ei ole rentoa mukavaa hiihtelyä, vaan täysin tamppaamista. 

Ja huomatkaa, että nämä kommentit ovat nyt vain ahkion kanssa hiihtämiseen. Ilman ahkiota tuo pätkä olisi ollut sekin rentoa hiihtelyä. Niin suurista mäistä tai kumpareista ei nimittäin ole kyse. Vain ahkio lapsi kyydissään teki tästä haastavan, tai vähintään epämiellyttävän.



Oikeasti tosi mukavaa puuhaa!

Aloitin nyt ehkä liian negatiivisesti, koska ahkion kanssa hiihtäminen oli oikeasti tosi ihanaa! Raskasta, mutta kuitenkin yllättävän helppoa. Tasaisellakin meno on nykivää, ja tämän kommentin sain myös lapselta, joka istui kyydissä. Olikin helpompi hiihtää hieman lyhyemmällä liu'ulla, kuin mitä ilman ahkiota voisi päästellä menemään. Lyhyemmällä potkulla ahkion hihnat pysyivät paremmin ja tasaisemmin kireällä ja nykimisefekti jäi pienemmäksi. Toki näin tuli pidettyä ehkä vähän liiankin kovaa tahtia, kun liu'ut jäävät välistä. Parhaat pätkät ahkion kanssa ovat täysin tasaiset kohdat tai loivat alamäet. 

Saariselällä tammikuussa hiihtäminen oli muutenkin ihanaa, kun ruuhkaa ei ollut ladulla ollenkaan. Varsinkin ahkion kanssa hiihdettäessä alamäissä suksi luistaa erityisen hyvin, ja hitaampien väistäminen käy haasteelliseksi. Ahkio kyllä seuraa perässä, eikä sen aisojen ansiosta ahkio koskaan laske päällesi. Senkin puoleen huoleni ja jännitykseni ahkion kanssa hiihtämiseen oli täysin turha.




Me valitsimme perinteisen sukset, mutta voisin kuvitella, että luistelusuksilla meno voisi olla jopa vieläkin helpompaa. Mene ja tiedä. 

Ahkion hyviä puolia on myös se, että sen kyytiin saa lapsen lisäksi myös eväät ja vaihtovaatteet. Ei tarvitse siis olla erikseen vielä reppua selässä. Ja parastahan tässä oli se, että näin pääsimme oikeasti hiihtämään koko porukalla.



Ahkiot vuokralle Lapin Luontolomilta

Me vuokrasimme lapsiahkiot Saariselän keskustassa sijaitsevasta Lapin Luontolomat Oy:ltä. Päivähinta oli muistaakseni 30 euroa, mutta nyt täytyy myöntää, että voin olla väärässäkin. Paljon tuosta hinta ei kuitenkaan heittänyt, ja oli ehdottomasti hintansa arvoinen. 

Lapin Luontolomilla lapsiahkioita on kaksi. Toisessa ahkiossa oli porontalja ja toisessa villainen viltti. Pakkasta oli kymmenisen astetta, mutta molemmat lapset pysyivät kyllä suhteellisen lämpiminä siitä huolimatta, että todellakin vain istuivat kyydissä. Sen verran mukavaa kyydissä oli olla, että paluumatkalla latukahvilalta molemmat taisivat ottaa pienet torkut, ja molemmat halusivat myös toiselle hiihtolenkille ahkioiden kyytiin.



Pysy matkassa mukana:

4 kommenttia:

  1. Itse tosiaan voisin kuvitella, että tasamaalla sujuu aika helposti, mutta ylä- ja alamäissä on varmasti omat haasteensa. Uskon silti, että tuo lopulta oli varmasti helpompi vaihtoehto kuin repun kanssa.

    VastaaPoista
  2. Heh, tänä talvena tuli taas pitkästä aikaa hiukan edes hiihdettyä, tosin ihan täällä etelässä, ja kun ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa jo golfkentälle tehdyn vain hieman kumpuilevassa maastossa kulkevan ladun ensimmäisessä alamäessa hiukan hirvitti (vaikka se ihan hyvin sitten menikin), niin voin kuvitella, että ahkion kanssa isommat alamäet etenkin voisivat olla haasteellisia!

    VastaaPoista
  3. Olisi kyllä mahtavaa lähteä tuolleen retkelle, täällä vaan ei ole oikein hiihtoinnostuneita :/

    VastaaPoista
  4. Heh, teillä on ollut hauska ahkioseikkailu!

    Tuollainen voisi olla ihan kätevä näin lapsettomallekin, kun helposti tulee raahattua niin paljon (turhaa) tavaraa mukana.

    Eveliina / Reissukuume

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!

Lue myös tämä

Vuoden 2024 matkasuunnitelmat ja -unelmat

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan