Slider

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - sen on viimeistään todistanut korona-arki

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Oletteko te muut huomanneet, että tämän hetken tilanteessa on paljon samaa kuin matkalle lähtemisessä ja itse matkailussa?

Tällaisina hyvinkin erikoisina aikoina jokaisen persoona korostuu. Niin monesti olen päässyt todistamaan, että niin tapahtuu myös matkoilla. Miten suhtaudut arvaamattomiin tilanteisiin, miten reagoit kiireeseen, suunnitelmien muutokseen? Entä miten hyvin ennakoit ja valmistaudut? Vai valmistaudutko ollenkaan?

Minun ennakoiva ja suunnitelmallinen luonteeni on päässyt viime viikkoina loistamaan. Varaudun yleensä nimittäin jo siinä vaiheessa, kun varautumiseen ei ole vielä kovin konkreettista tarvetta. Olenkin juuri se, joka haluaa suunnitella kaiken tai vähintään hyvin paljon ennakkoon. Samalla tulee valmistauduttua henkisesti siihen, mitä tuleman pitää - jos pitää - ja käytäntö sujuu aika paljon paremmin kuin ilman valmistautumista.

Tältä näyttää, kun sama pöytä toimii ruokapöytänä, työpöytänä ja askartelupöytänä.


Äläkä ymmärrä väärin. Kuten kuvasta kenties on nähtävillä, korona-aika ei ole minusta ollut rentoa mukavaa yhdessäoloa lapsen kanssa neljän seinän sisällä samalla kun dedikset paukkuvat töissä. En ole joka käänteessä pystynyt keskittymään täysillä sekä työhön että kolmen minuutin välein äitiä huutelevaan lapseen. Välillä toki kaikki on ollut tosi ihanaa ja kiireetöntä, mutta välillä kaikki on ollut ihan pelkkää paskaa. Vuoristorata taitaa olla paras sana kuvaamaan tätä kevättä.


Pienenä tilannepäivityksenä tietämättömille: Olen siis tehnyt etätöitä, jotka eivät ole tilanteen vuoksi vähentyneet, vaan suunnitelmien muutokset ovat pitäneet päivät erittäinkin kiireisinä. Samaan aikaan kotona kanssani on ollut joka toinen viikko 5-vuotias tyttäreni. Joka toinen viikko on sentään ollut hengähdystaukoa, mutta pääsiäisen, äitienpäivän ja tyttären syntymäpäivän takia vietän parhaillaan seitsemättä viikonloppua putkeen tyttären kanssa. Yksittäisiä viikonloppupäiviä minulla on toki ollut kaksi kappaletta tässä parin viime kuun aikana. On kai sekin jo jotain. Tai niin ainakin koitan itselleni uskotella. 

Olen niin moneen otteeseen miettinyt, mitä tämä kevät olisi ollut, jos en olisi luonteeltani suunnitelmallinen ennakoija? Kevät ei olisi mennyt edes näin hyvin.

Matkoille ennakoin yleensä näin:


Jos aloitetaan siitä, miten yleensä ennakoin matkoja. Kokemuksesta tiedän, ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan, ja joka matkalle lähtiessä olen siihen vähintään henkisesti varautunut. En kaikkeen, mutta pääpiirteittäin siihen, että vähintään jokin ei mene niin kuin on ajatellut. Jos tämä ei muuhun auta, niin vähintään vitutus on laimeampaa. Mahdollisesti.

Moneen asiaan voi kuitenkin ihan konkreettisesti ennakoida.
  • Lääkevarastoni on varsinkin lapsen kanssa matkaillessa kattava. Siis sillä tavalla kattava, että särkylääke, nenäsumute, boulardii-valmisteet, laastarit, desinfiointiaineet sun muut perustarvikkeet nyt ainakin löytyvät. Sateenvarjonkin kanssa käy aina niin, että jos se ei ole mukana, sataa, jos on, ei sada. Ehkä lääkkeiden mukana kantamisella voi olla sama vaikutus?
  • Digi-ihmisenä digimaailmassa en vielä täysin luota siihen, että pääsen digitaalisesti joka hetkessä käsiksi lentolippuihin, hotellivaraukseen, hotellin osoitteeseen, tärkeisiin puhelinnumeroihin, saati että muistaisin ulkoa sovitut noutoajat ja paikat. Puhelimestahan voi loppua akku, se voidaan varastaa. Haluan silti löytää perille hotelliin tai minne ikinä olenkin matkaamassa. Niinpä nämä kaikki tiedot löytyvät minulta tulostettuina - yleensä tuplana.

    Tästä poikkeuksena valmismatkat. Eikös ne oppaat ole sitä varten, että he tietävät lomasuunnitelmani puolestani, heh :D
  • Nähtävyydet ja sen sellaiset tutkin usein sen vuoksi, että haluan tietää mitä kiinnostavaa matka-alueellani voisi olla. En sen vuoksi, että haluaisin aina koluta kaikki mahdolliset paikat, vaan sen vuoksi, etten vaan palaa matkalta kotiin ja tajua siinä vaiheessa, että olen ajanut jonkin superkiinnostavan kohteen ohi täysin tietämättömänä. Ja toisaalta jos matkan aikana tuleekin ylimääräistä aikaa ja energiaa, mikä sen parempi kuin se, että tekeminen on jo valmiiksi suunniteltuna, eikä lomasta tarvitse käyttää aikaa suunnitteluun. Toki täytyy myöntää, että tämä suunnitteluosuus on lapsen myötä jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Mutta aina ei tietysti kaikkea voikaan saada.
  • Vaikka lapsi onkin vienyt osan matkasuunnitteluajastani, ovat ravintolat edelleen sellaisia, mitkä haluan selvittää ennakkoon. Ylikallis ruoka huonossa turistiravintolassa on se, mitä en halua kokea. Niinpä priorisoin matkasuunnitteluvaiheessa juurikin ravintolat. Mikä sen parempaa kuin hyvä ruoka paikallisessa ravintoloiden helmessä! 
  • Viime aikoina olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, että teen matkasta kuin matkasta Ulkoministeriön matkustustiedotteen. En nyt mistään päivän Tallinnan tai Tukholman matkasta, tai edes Euroopan pakettimatkasta, mutta kuten nyt on huomattu, on ehkä ihan hyödyllistä, että ministeriöllä on tieto siitä, missä päin maailmaa olet.
Toki tämä kaikki riippuu kohteesta ja myös matkaseurueesta. Viikon Kanarian all inclusive -perhelomalle ei tarvitse kuin kasan lääkkeitä ja lapselle extraviihdykkeitä mukaan. Mutta vaikkapa viime joulun Fidzin lomalleni kirjasin paperille syklonikauden vuoksi jopa lähetystöjen puhelinnumeroita. Jos niistä ei ole apua matkalla, tuovat ne vähintään tunnetta siitä, että kaikki tulee sujumaan hyvin.

Näin olen selvinnyt korona-arjesta:


Korona-arjen suunnitelmallisuuteni ja ennakointini, ja oikeastaan koko tästä hullusta arjesta selviytyminen uppoaa pääsääntöisesti neljään eri kategoriaan: ruokaan, aikatauluttamiseen, liikuntaan ja lapsen viihdyttämiseen.

Ruokahuolto:

  • Kaikki alkaa aina ruuasta. Jos ruokahuolto pelaa, on kaikki hyvin. Siispä tein ruokia valmiiksi pakkaseen jo koronan alkumetreillä, kun osa ihmisistä ei ollut vielä tajunnut sen rantautuneen Suomeen. Tämä ei minulle ole kovin erikoista, joskin ennen koronaa olin tästä rutiinista hiljalleen irrottautunut. En ymmärrä miksi, sillä voitte varmasti kuvitella, miten ihanaa on, varsinkin nyt, kun ei tarvitse miettiä kaupassakäyntiä tai sitä, mitä laittaisi ruuaksi. Sen kun valitsee yhden valmiista annoksista pakkasesta, pistää pannulle ja terveellinen kotiruoka on valmista. Tämä kuulostaa kovin ruusuiselta, eikä minulla sentään ole koko parin kuukauden ruokia ollut valmiina, mutta iso osa joka tapauksessa. Jos ei olisi ollut, en varmastikaan istuisi tässä kirjoittamassa blogia. Energiaa tähän asti ei tosiaan olisi.
  • Olen suunnitellut ja osittain myös valmistanut viikon ruokalistan ennakkoon, jolloin olen helposti selvinnyt viikon yhdellä kauppakäynnillä, ja ennen kaikkea säästänyt aivokapasiteettia jatkuvalta ruokahuollon pohtimiselta. Se ei varmaan kaikkien mielestä ole rasittavaa, mutta minusta on.
  • Liittyen myös lapsen viihdyttämiseen, olen koittanut suunnitella viikonloppujen ruuat niin, että 5-vuotias pystyy tekemään ja auttamaan mahdollisimman paljon, jolloin pakollisesta pahasta tuleekin yhdessä tekemistä ja mukavaa ajanvietettä. Pilkkomista, leipomista, taikinan vaivaamista. Olemmekin tehneet hampurilaiset sämpylöistä ja pihveistä lähtien täysin itse ja leiponeet kerran jos toisenkin. 


Korona-kevään sääntö numero 1: ruualla saa leikkiä. Ruuanlaiton lisäksi olemme leikkineet mm. ravintolaa.
Liikunta:


  • Alkuun liikkuminen kävi kuin itsestään. Kaikki mahdollinen liikunta kannettiin kirjaimellisesti kotiin hopeatarjottimella: virtuaalitanssitunnit ja -lihaskuntojumpat sujuivat olohuoneessa tai leikkipuistossa, askelmittariin kertyi vähintään 10 000 askelta. Pari viimeistä viikkoa on mennyt muiden osalta penkin alle, mutta kävelyistä en ole tinkinyt. Uskon vahvasti, että jos liikunta jäisi kokonaan, olisi peli menetetty, eikä jaksamista olisi mihinkään muuhunkaan. Puhumattakaan kropan pettämisestä maailman epäergonomisen kotityöpisteen johdosta.
Aikatauluttaminen ja lapsen viihdyttäminen:




  • Jos ruokahuolto ja liikunta pitävät hengissä, ovat aikataulutus ja lapsen riittävä aktiviteettimäärä takeita hermojen säilymiselle. Usko tai älä, myös tässä ennakoiva luonteeni pääsi loistamaan, ja hankin lapselle askartelutarvikkeita, uusia nukkekodin kalusteita kuin myös kummien ja vanhempieni synttärilahjat niin, että niitä on pystynyt tipottain antamaan lapselle niinä lukuisina tylsinä hetkinä. 
  • Työpäivät olen rytmittänyt niin, että olen itse herännyt ennen lasta tekemään töitä kaikessa rauhassa ja ilman äiti-huuteluita. Aamiaisen ja Pikku Kakkosen jälkeen olemme pitäneet ulkoilutauon, eikä näin lounaan jälkeiseen aikaan ole jäänyt montaakaan työtuntia tehtäväksi.
  • Ruutuaika. Tämäkin kuulostaa siltä, että koko koronakevät on mennyt meillä kuin leikiten. Juu ei ole. Ruutuaika on vähintään tuplattu ja hermoja on kiristelty. Mutta tässäkään en tiedä missä pisteessä olisimme ilman kaikkea näitä järjestelyitä. 
On meillä ollut kivaakin! Miten ruoka maistuukaan aina niin hyvältä ulkona!


Onneksi asutaan näin kauniiden maisemien äärellä!


Näillä eväillä minä olen selvinnyt koronakevään hengissä. Miten sinä?

Olen kuullut sanottavan: hyvin suunniteltu on kokonaan tekemättä. Jos joku vielä tämän jälkeen väittää näin, suosittelen pohtimaan, onko omissa suunnittelutaidoissa hiomisen varaa.

Pysy matkassa mukana:

16 kommenttia:

  1. Olen hoitoalalla töissä, joten sen suhteen ei ole tullut muutoksia niin kuin monella. Sinulla on kyllä hyvät selviytymiseväät. Mikä mun perheelle on ollut uutta ja poikkeuksellista, käydään ostamassa noin viikon ruuat kerralla, ettei tarvi koko ajan kaupassa käydä. Se vaatii myös suunnittelua tulevien aterioiden suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokasuunnittelu on näemmä lähes kaikilla mennyt tähän viikko ennakkoon suunnitteluun. Se kyllä helpottaisi elämää muutenkin, ja voi olla että myös koronan jälkeen teen ruokalistoja - tai mikä parempaa, ehkä säästän tämän hetken ruokalistat, niin ei tarvitse edes keksiä uusia ruokia :)

      Poista
  2. Hyvin suunniteltu - on puoliksi tehty. Todellakin näin! Tosiaan näin on arjessa, mutta myös matkalla. Kohteesta saa enemmän irti, jos on suunnitellut matkan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohteessa saa todellakin enemmän irti, kun on vähän ottanut selvää, mitä siellä voi tehdä ja nähdä. Ja siinä on sekin etu, että silloin itse matka-ajasta ja lomasta ei kulu turhaan aikaa siihen suunnitteluun ja selvittämiseen, kun sen on tehnyt jo ennen lomaa. Voi keskittyä vain ja ainoastaan lomailuun :)

      Poista
  3. Ruokahuolto on vähän muuttunut, kun kaupassa käynti on pyritty pitämään minimissä ja noudatettu suositusta, että sinne menee vain yksi perheestä, eli minä.
    Toinen on sitten hoitanut pullonpalautuksia ja odotellut väljemmillä alueilla kassojen toisella puolen, mikä on aiheuttanut pientä painetta olla nopea, kun toinen odottaa. Lisäksi se, että pitäisi muistaa noin kaikki noin viikoksi on sekin ollut vähän stressaavaa. Joten joka toinen viikko olemmekin sitten päätyneet tilaamaan vähän isomman satsin kaikkea kotiin, niin päästään vähän helpommalla ja "tasapuolisemmin". Voi olla, että tuo kotiintilaus jää vielä tavaksikin. Vielä kun saisivat Suomessa päätettyä, että miedot alkoholijuomatkin, edes ne max 5,5 prosenttiset saisi tilata kotiin. Vaikka sitten jotenkin niin, että ne ovat eri kassissa ja luovutetaan vaan täysikäiseltä näyttävälle vastaanottajalle. Aika naurettavia nämä suomalaiset säännöt monessa kohdin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen myös tehnyt kaupassakäynnit yksin, ilman lasta, mutta hän ei ole ollut odottamassa, niin olen voinut haahuilla sen verran, mitä tarvitsee. Toki hyvin suunnitelluilla ostoslistoilla haahuiluun ei ole ollut tarvetta, vielä kun kauppakin on tuttu ja tiedän, mistä mikäkin löytyy.

      Tuo lainsäädäntö on kyllä tosi kiero. Ulkomailta voit tilata alkoholijuomat kotiovelle, mutta et lähikaupasta. Ehkä vielä tähänkin tulee joku päivä muutos, joskin sitä päivää saamme varmasti hetken jos toisen odottaa.

      Poista
  4. Uskon, että pinna ihan vähän saattaa kiristyä jos dead lineja täytyy noudattaa ja viihdyttää samalla leikki-ikäistä.Siinä kannattaakin organisoida ruuanlaitto. Ihanaa kuitenkin, että olette tehneet viikonlopun ruoanlaitosta yhteistä puuhastelua. meillä ruokaostokset hoidetaan niin, että minä teen ostoslistan ja mies menee kauppaan ja ostaa samalla ruoat karanteenissa oleville vanhemmilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä tilanne tosiaan tunteiden vuoristorataa on ollut. Mutta onneksi hamstrasin paljon viihdykettä lapselle, niin on mennyt edes jotenkuten plussan puolelle.
      Ruuanlaitto yhdessä on kyllä tosi kivaa puuhaa, onneksi tytär on sen verran iso, että kaikenlaista oikeaa voi tehdä yhdessä.
      Kaikilla näyttää vakiintuneen jonkinlainen hyvä systeemi ruokaostoksissa. Hyvä tönjako teilläkin!

      Poista
  5. Kylläpä soisin itsellenikin tällaista suunnitelmallisuutta. Helpottaisi ihan varmasti elämää :) Tuppaan tekemään asioita usein liian spontaanisesti ja huomaan aina jossain kohdin miettiväni, että olisipa ollut hyvä ottaa asioista etukäteen vähän selvää tai tehdä vähän etukäteissuunnitelmia tai -järjestelyjä.. Minua on huvittanut, että nyt korona-aikana olen oikein valittanut sitä, ettei voi mitään suunnitella etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän kyllä omasta suunnitelmallisesta luonteestani, mutta suunnittelemattomuudessa säästyy kyllä myös paljolta, kun eihän ihan kaikkeen aina tarvitsisi varautua :) Parasta ottaa vaan kaikki ilo irti juuri omasta parhaasta itsestään :)

      Heh, korona-aika on selvästi paljastanut, että sinussa on jonkinlainen pieni suunnitelmallinen puoli :)

      Poista
  6. Itse tykkään myös reissuille lähtiessä suunnitella asioita, sehän on yksi matkailun inspiroivimpia vaiheita. No toki joskus olen ottanut rennommin, kuten ekaa kertaa Roomaan lähtiessä, ja siellä jäi Sikstuksen kappeli silloin välistä, kun en ollut tajunnut että Vatikaanimuseosta sinne pääsee. No tuo virhe tuli korjattua seuraavalla Rooman reissulla, joka ei muuten mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
    Tuo oli hyvin sanoitettu kun mainitsit, että ennakoit matkaa ja esimerkiksi tiedostat sen että kaikki ei tule menemään suunnitelmien mukaan ja osaat varautua henkisesti siihenkin. Itsellä samanlaista henkistä ennakointia eli "sitten jos tää menee pieleen niin..."
    Ja mitä tulee teidän korona-arkeen, niin minusta tuo "leikitään ravintolaa" osuus näyttää erittäin mukavalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnittelu on tosiaan myös mukavaa! Pääsee matkafiilikseen jo ennen matkaa! Tuo kohteiden välistä jääminen tosiaan harmittaa varsinkin jos on joku kaukaisempi kohde, minne tietää, ettei tule palaamaan. Onneksi sinä pääsit korjaamaan tuon Rooman virheen myöhemmin!

      Tuo varautuminen suunnitelmien pieleen menemiseen on kyllä useinkin ihan tarpeen, kun niin voi käydä milloin vain.

      Ravintolan leikkiminen on kyllä itsestäkin kivaa, ei vain lapsen mielestä. Pääsee edes hieman normaalin ajan tunnelmiin, kun oikeasti ei pääse ravintoloihin nyt :)

      Poista
  7. Heh, itselläni suunnitelmien tekeminen on vähän fifty/fifty hommaa. Mulle on tärkeää, että matkoilla on joku aikataulu ja majapaikat valmiina sekä joku haju miten liikutaan paikasta toiseen. Muuten suunnittelu lipsahtaa hiukan enemmän matkafiilistelyn puolelle kuin varsinaisten suunnitelmien tekemiseen. Sattuman varaan jättäminen tuntuisi aivan liian stressaavalta. Samoin printtiversiot lapuista on usein mukana, koska nettiin tosiaan ei voi luottaa. Tämä tosin enemmän matkakumppanin aloitteesta kuin omasta :) Kotiravintolan antimet näyttävät oikein hyviltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on juuri niin monta koulukuntaa kuin on matkaajiakin. Suunnittelujen taso riippuu jopa matkasta, eli itsekään en suunnittele samalla kaavalla kuitenkaan ihan kaikkia matkoja. Ja parastahan se on niin, että voi tehdä niin kuin haluaa :)

      Poista
  8. Tässä oli postauksen omin osuus satakymmenen prosenttisesti: "Niinpä priorisoin matkasuunnitteluvaiheessa juurikin ravintolat. Mikä sen parempaa kuin hyvä ruoka paikallisessa ravintoloiden helmessä!" Nykyään reissujen matkakassasta kuluu itsellä muutenkin 90% ravintoloihin, niin siltäkin pohjalta varsin oleellinen osuus matkan suunnittelua.

    Nyt pitkään haaveilemani Porton kulinarismireissu valitettavasti siirtyy, mutta matkasuunnitelmat portviiniviljelmiin ja säilytysvarastoihin otetaan käyttöön kyllä tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tiesin, että ainakin sinä osaat arvostaa ravintolasuunnittelua! Hyvä ruoka kruunaa matkan, ja huono ravintolakokemus voi pistää koko matkakohteen omassa mielessä huonoon valoon. Erityisen tärkeää :)

      Porto kyllä odottaa teitä!

      Poista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!

Lue myös tämä

Vuoden 2024 matkasuunnitelmat ja -unelmat

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan