Slider

Barbadoksen ravintolat

torstai 23. huhtikuuta 2015

Ja vielä kerran Barbados. Surffipostauksiin valokuvia plärätessäni vastaan tuli mahtavia ravintolakuvia ja -muistoja. Täytyyhän nekin vielä jakaa.

Mitä Karibialla syödään? No, riisiä ja papuja sekä kanaa, kalaa tai lihaa. Vai syödäänkö sittenkään? Joillain saarilla ihan varmasti, ja kaikilla niitä on tarjolla. Mutta mitä paikalliset barbadoslaiset syövät? Ehkä kotonaan riisiä ja papuja, mutta eivät ulkona syödessään. He söivät friteerattua kanaa. Nimittäin joka kulmalta löytyi KFC, ja jokaikinen niistä tupaten täynnä paikallisia :D

KFC:n äärimmäistä suosiota vieläkin huvittavampaa oli se, että friteerattuihin kanoihin keskittyneiden ravintoloiden pihassa käyskenteli mitäpä muitakaan kuin kanoja. Hih :) Toisaalta voi ajatella tarjoiltavan ruuan olevan ainakin tuoretta. Emme testanneet.



Oikeitakin ravintoloita
On Barbadoksella toki paljon oikeitakin ravintoloita. Itseasiassa paljon enemmän kuin olin osannut ennakkoon ajatellakaan. Ja vieläpä todella hyviä ravintoloita.

Auringonlaskuravintola Luna tarjoili meille maukkaan lähiruokamenun, ja vieläpä kohtuulliseen hintaan (lue postaus ravintolasta tästä linkistä).





Parhaat rantaburgerit meille tarjoili Silver Sandsilla deAction -surffikoulun rantabaari (lue lisää tästä linkistä).



Kunnon paikallisen lounaan kävimme syömässä Bridgetownissa. Tätä Karibialta olin odottanutkin, eikä tuottanut pettymystä :) (Lue postaus ravintolasta tästä linkistä)



Parasta kalaa sai ehdottomasti Oistins Fish Fry -kalatorilta, perjantaisin hyvien bileiden kera (lue lisää tästä linkistä).




Karibialaista ja aasialaista yhdistelevä Naru-ravintola
Toinen upea auringonlaskuravintola, jossa saimme upean illallisen oli Naru-ravintola Rockley Beachin lähellä, aivan rannalla. Meillä oli pöytävaraus heti ravintolan aukeamisen aikaan, ja saimme erinomaisen reunapöydän auringonlaskun ihastelemiseen.




Ravintola sai täydet pisteet heti alussa. Tarjoilija toi minulle mocktail-menun!



Ilmeisesti pelkkää sushia syömällä ravintolan laskusta olisi saanut suurenkin, mutta koska raskaana sushi on kiellettyjen listalla, tuli kahden hengen kolmen ruokalajin dinneristä juomineen vain noin sadan jenkkidollarin lasku. Ja ruoka oli erinomaista! Taas muut annokset tuli nautittua ilman kameroiden läsnäoloa. Jälkkäristä maltoin napata kuvan.



Barbadoksen länsirannikolla olisi ollut vielä iso kasa hyviä ravintoloita. Sieltä löytyy niitä, joihin ei ihan missä tahansa asussa päästetä sisään, ja loppulasku olisi minimissään yhdeltä 150 jenkkidollarin luokkaa - ilman juomia. Toki siellä olisi ollut edullisempiakin hyviä vaihtoehtoja, mutta nekin jäi meiltä testaamatta. Niitä listailin aiemmin, ja listaa voit lukea tästä linkistä.

Luksusta surffilomaan @ Silver Point, Barbados

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Surffilomasta ainakin itselleni tulee mielikuva dormimajoituksesta hostellissa tai kenties asuntoautosta rannalla, selässä rinkka, hiukset pörröllä. Vaatteet auringon haalistamat, ruuaksi sitä mitä edullisimmillaan saa - itse kokattuna.

Jos tuntuu, että nämä ajat ovat jo auttamattomasti eletty tai muuten vaan kaipaa upgreidausta lomaan, ja toiveissa on hiekaton hotellihuone puhtaine lakanoineen, pehmeine peittoineen ja ilmastointeineen. Hotelli uima-altaineen, vastassa pukuun pukeutunut herrasmies tarjoutumassa kantamaan kassit suoraan huoneeseen sekä pöytiin tarjoiltu herkullinen aamiainen aamuauringon noustessa, niin kyllä sekin onnistuu. Voin kertoa, ei heikennä lomanautintoa yhtään ;)

Neljän tähden Silver Point -hotelli
Barbadoksen Silver Sands -surffirannalla sijaitseva Silver Point on alueensa paras hotelli. Hotellilla on neljä tähteä, mutta valitettavasti se on jo parhaat päivänsä nähnyt ja kaipaisi pientä korjausta sieltä täältä. Ei hotelli silti huono ollut. Kyllä, sieltä löytyi niin ne puhtaat hiekattomat lakanat pehmeine peittoineen, ilmastointi, aina toimiva suihku, uima-allas, ravintola meren ääreltä sekä se pukuun pukeutunut herrasmies, joka kantoi tavaramme huoneeseen :) Paljonkin luksusta surffilomaan.









Silver Sands alueena
Myös hotellin sijainti oli loistava. No, leijasurffaajalle tietenkin täydellinen, kun suoraan hotellin terassilta pääsee surffaamaan. Mutta myös muuten. Reggae-bussit kulkivat parinsadan metrin päästä hotellilta. Niiden reitti kulki Oistinsin kautta Bridgetowniin, ja niistä molemmista matkaa sai jatkettua julkisilla pidemmälle saarta, vaikka länsirannan pohjoisosiin asti.

Reggae-bussin pysähdyspaikalla oli myös kauppa, josta sai kaiken tarvittavan. Myös hotellilla oli pieni mini-marketti, mutta sen tarjonta oli lähinnä limut ja pähkinät sekä pienet matkamuistot ja perus kosmetiikka.



Alue ei todellakaan ole mitään luksusaluetta. Rikkaat paikalliset asuvat saaren länsirannalla. Silver Sandsin alue näytti tavallisten barbadoslaisten asuinalueelta. Osa taloista näytti kovin kodikkailta, osa taas oli rakennettu pelleistä, seiniä myöden. Yhden bussinkin näimme, joka oli muutettu asunnoksi. Mitenkään turvattoman oloinen alue ei kuitenkaan ollut.




Ravintoloita ei hotellin ravintolan lisäksi kävelymatkan etäisyydellä illallistamiseen ollut, mutta Oistinsiin pääsi reggae-bussilla muutamissa minuuteissa. Sieltä sitten tarjontaa löytyi enemmän. Eikä taksikaan maksanut kuin 10 jenkkidollaria, mutta suhteutettuna 1 dollarin reggae-bussimatkaan, ei niitä takseja silloin tule käytettyä. Matka-aika kun on kuitenkin melkein sama - ja tunnelma tietenkin reggae-bussissa parempi.

Ainakin yksi baari lähistöllä oli. Matkan babymoon-osion takia se jäi testaamatta ilta-aikaan.



Vielä vinkkinä, että jos hotellin omistaminen Barbadoksella kiinnostaa, niin ainakin vielä jouluna Silver Point oli myynnissä ;)


Surffareiden Barbados

torstai 16. huhtikuuta 2015

Ei varmaan tule yllätyksenä kenellekään, että babymoonin lisäksi Barbadokselle matkataan surffituulten ja -aaltojen perässä. Meidän matkasuunnitelmiin kuului sekä että.

On kovin luonnollista, että tällä Karibian itäisimmällä saarella parhaat surffiolosuhteet ovat saaren itärannalla. Tuuli kun puhaltaa saarelle suoraan Atlantilta. Mieheni matkatavaroissa oli mukana leijasurffivälineet ja matkamme tukikohtana oli Silver Sands Barbadoksen kaakkois-/eteläosassa.




Barbadoslainen surffarilegenda Brian Talma pitää Silver Sands -rannalla deAction -surffikoulua. Pienen ravintolan ja surffikoulun lisäksi paikalta saa pientä naposteltavaa. Listalla on mm. lentokalaa, mutta ainakin niinä kahtena päivänä kun me siellä söimme, oli tarjolla vain burgereita. Ensimmäisellä kerralla kala oli ehtinyt loppua, toisella kerralla se oli vasta maustumassa. Burgereita siis :)





Brian Talmalla on myös pari huonettakin vuokralla, mutta me majoituimme viereisessä Silver Point -hotellissa. Aivan pelipaikoilla sekin, hieman enemmän vaan luksusta matkan babymoon-osioon :). Kuva on otettu hotellin altaan vierestä. Minun ei tarvinnut siis edes nousta seisomaan ja näin missä mieheni viilettää :)



Ranta on melko pieni, ja suurin osa surffaajista on juurikin leijasurffaajia. Mukaan mahtuu kuitenkin myös purjelautailijoita (esim. Brian Talma itse), suppailijoita sekä lainelautailijoita.



Silver Sandsin läheisyydessä oli muutama muukin pikkiriikkinen surffikoulu/surffilautojen vuokrausputiikki.



Ja kun rantaa jatkoi pohjoiseen Long Beachille päin, tuli vastaan myös toinenkin hieman "isompi", tai ainakin aktiivinen surffikoulu. Tämä ilmeisesti keskittyi vain ja ainoastaan lainelautailuun. Aallot olivat tällä rannalla kovin pieniä, mutta aloittelijoille varmasti varsin sopivia. Vasta-alkajia lautojen päällä näytti eniten olevankin.






Long Beach oli sitten taas rannan puolesta upea kenelle tahansa surffaajalle. Tilaakin olisi ollut, mutta mitään palveluita ei. Eikä edes varjoa. Ei puun puuta. Ranta sijaitsee kuitenkin kävelymatkan päässä Silver Sandsilta (tai riippuu keneltä kysytään ;). Ja voihan sitä käydä virkistäytymässä ja varjossa vaikka viereisen rannan surffikoululla. Siihen tarkoitukseen Silver Sands on jo auttamattoman kaukana paahtavassa helteessä.



Kunnollisia surffiaaltoja kannattaa lähteä metsästämään hieman pohjoisemmalta itärannikolta. Yksi tunnetuimmista Barbadoksen rannoista laikkarointiin on Soup Bowl. Mekin ajelimme siellä, mutta rannalla ei ollut silloin aaltoja eikä täten surffaajiakaan (lue lisää: Barbadoksen kuvankaunis itärannikko -postauksestani).


Loppuraskauden lähimatkailua

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Täällä ollaan. Yhtenä kappaleena. Hiljaiseloa on kuitenkin blogissa pitänyt. Ajattelin ennen äitiysloman alkua, että kun jään pois töistä, niin sittenhän minulla on vaikka kuinka paljon aikaa kirjoitella blogiin juttuja, joita en vielä ole ehtinyt tänne asti purkaa. Mutta kuinkas kävikään? Aika on kulunut kuin siivillä, eikä ole käynyt mielessäkään ottaa läppäriä edes esille. Miksi olisi pitänytkään? Minähän olen lomalla. Ja nyt kun vielä olen oikeasti lomalla ilman lasta, niin nautin äärimmäisesti siitä, että mitään ei ole pakko tehdä, vaan voin tehdä juuri sitä mitä sillä hetkellä tekee mieli. Tai sitten voin olla tekemättä mitään. Aika ihanaa sekin. Kuka olisi arvannutkaan.

Kuin Napolissa
Pääsääntöisesti olen pysytellyt kotisaarella. Mutta Lauttasaarihan on kuin Napoli, jos on vuoden 1916 lehtiartikkelia on uskominen. Ja miksikäs ei olisi? Rantakahvilassa käyntiähän voi siis verrata melkein kuin Italian matkaan ;)



Vielä kukaan ei sukellellut kuin delfiinit, mutta eipä siihenkään aikaan kauaa enää ole.


Vanhankaupunginkoskelta Tukholmaan
Käytiin me tänään myös ihan toisella puolella Helsinkiä. Vanhankaupunginkoskella pidettiin koskimelontakisat. Koskimelontaakin enemmän minua kiinnosti kaunis ilma ja kaikkein eniten makkaranpaistopiste ja muurinpohjaletut. Tietenkin.


Voitinpa tapahtuman Instagram-kisassa Viking Linen lahjakortin. Jospa sitä tulisi lähdettyä käymään alkukesästä vielä Tukholmassa. Kisakuvaan sain kuin sainkin kaikki vaaditut kolme kisamelojaa samaan kuvaan:


Ja nyt jatkan oleilua. Saa nähdä saanko kirjoiteltua blogiin täältä vielä puuttuvia matkajuttuja. Se jää nähtäväksi.

Lue myös tämä

Vuoden 2024 matkasuunnitelmat ja -unelmat

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan