Kävin viime keväänä Sallassa kokeilemassa ensimmäistä kertaa ikinä sähköavusteista fatbikea Sallan talvipyöräilyreitillä. Innostuin lajista niin paljon, että laitoin saman tien ystävilleni viestin, että tätä kokeillaan myös Rukan yhteisellä ruskaretkellämme. Ei tarvinnut edes houkutella, kun kaikki ystäväni jo ilmoittautuivat innokkaiksi sähköläskipyöräilijöiksi.

Rukalla olimme ruskamatkalla syyskuun lopulla. Muut kirjoitukset Rukan ruskamatkaltamme pääset lukemaan seuraavista linkeistä:

• Riisin rääpäsy Riisitunturin kansallispuistossa
• Rukatunturin ja Valtavaaran huiputus Karhunkierroksen reittiä pitkin
• Konttaisen huiputus Oulangan kansallispuistossa

Sähköavusteiset vuokrapyörät Sport House Rukalta

Vuokrasimme pyörät Sport House Rukalta, joka sijaitsee Rukan S-Marketin (vai olikohan se Alepa?) vieressä. Yrityksellä on paljon pyöriä, mutta niin on Rukalla myös paljon innokkaita pyöräilijöitäkin. Pyörä kannattaakin varata ennakkoon, jos haluaa nimenomaan sähköavusteisen version. Fatbike-tarjontaa olisi ollut samallekin päivälle, mutta sähköpyörään tarvittiin varaus. Ja sellainen meillä onneksi oli. Muille aamun kyselijöille myytiin eioota.

Maailman paras työmatka

Voi näitä ihania aurinkoisia aamuja! Arki-aamuja, kun ihmiset jonottavat autoissaan aamuruuhkassa ja harmittelevat silmiin paistavaa kevätaurinkoa. Not.

Nämä aurinkoiset kevätaamut on oikeasti mielettömiä! Tähän aikaan vuodesta jopa minä saan herätä siihen, että on jo valoisaa. Kellon soidessa vedän pyöräilyvaatteet niskaan, repun selkään ja hiivin vähin äänin ulos muuta perhettä herättämättä. Haen pyörän kellarista ja polkaisen matkaan.

Matkaan, joka kulkee lähes kokonaisuudessaan meren rantaa myötäillen. Saan katsella, kun aurinko nousee keskustan rakennusten takaa ja värjää taivaan kauniin punertavaksi (näinä aamuina ei ole koskaan ollut kameraa mukana). Parhaillaan seuraan, miten jäät sulavat. Milloin pääsisi Lauttasaaren sillalle onkimaan silakoita. Katselen, kun sorsat heräilevät (tai siis heräävät siihen, kun sorsakaveri tökkii nokallaan, että tuolta tulee joku epäilyttävän näköinen kypäräpää kameran kanssa. Niin kävin eilen.)



Muita pyöräilijöitä ei vielä minun aamuaikataulullani tarvitse väistellä. Kukonlaulun aikaan liikkeellä on enemmän töihin reppu selässä juoksijoita kuin pyöräilijöitä. Ei tarvitse jonotella liikennevaloissa peläten, ehtiikö ensimmäisillä vihreillä yli vai ei (ruuhka-aikoina myös pyöräillessä käy näin(!), eikä ainakaan tarvitse istua autossa haaveillen raittiista ulkoilmasta ja pienestä reippailusta ennen koneen äärelle istumista. Sen kun nautiskelee aamusta, ja reippailu ja raitis ulkoilma tulevat kaupan päällisinä.

Tunnen itseasiassa olevani kovin etuoikeutettu, kun minulla on näin kätevä työmatka. Matkaa on vain muutama hassu kilometri, ja koko reitti on erinomaista pyörätietä. Ja jos en vielä riittävästi korostanut, niin lähes koko tie kulkee rantaa pitkin.

Paras puoli tässä matkassa on kuitenkin ehkä se, että sen tekemiseen ei tarvitse odottaa viikonloppuja tai loma-aikoja. Tämän matkan saan tehdä sen ihan jokainen aamu.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Muru Mou ja Skimbaco.

Pysy mukana matkassa:

Facebook // Instagram

Saariston rengastie pyöräillen - päivä 3

Myös kolmas päivä Saariston rengastiellä alkoi lauttamatkalla. Tämä lautta, Korppoon Retaisten satamasta Nauvon Pärnäsiin kulki kello kaulassa, mutta vartin välein. Meillä ei siis kolmantena päivänäkään ollut kiire.

Matkaa kolmannelle päivälle kertyi nelisenkymmentä kilometriä ja kolme lauttaa. Kaksi näistä oli näitä vartin välein liikennöiviä, mutta Nauvosta Rymättylään lauttoja lähti vain muutama päivässä. Tähtäsimme puolen päivän lauttaan, ja kun lähdimme jo aamu yhdeksältä Korppoosta, meillä oli Nauvon vierasvenesatamassa aikaa kierrellä ja istua munkkikahvilla.

Tässä kohtaa me siis oikaistiin Pienen rengastien kautta. Suuri rengastie olisi kulkenut Turun ja Naantalin kautta, ja kilometrejä olisi tullut vaikka kuinka paljon lisää. Kahden yön taktiikalla oikaiseminen oli paljon parempi vaihtoehto. Koko Suuren Rengastien kiertäville suosittelen kolmatta yöpymistä, ellei sitten halua polkea ihan tosissaan. Käy sekin.


Nauvosta Rymättylään kulkeva lautta oli toinen reittimme maksullisista lautoista, ja se maksoi polkupyörän kera 9 euroa yhdeltä.

Lautta pysähtyi Seilin saarella. Se olisi ollut kiinnostava kohde vierailla. Lauantaisin siellä olisi ollut jopa opastettu kierros, jolloin saaren historiasta olisi varmasti kuullut mielenkiintoisia tarinoita. 1600-luvulla saarelle on nimittäin viety spitaaliset kuolemaansa asti. Tämän jälkeen saarella on toiminut mielisairaala, eikä silloinkaan paluun mahdollisuus ollut kuin olematon. Tarinoita olisi siis varmasti riittänyt.

Emme kuitenkaan jääneet saaren kierrokselle, vaan jatkoimme lautalla Rymättylään asti. Meillä Seilin pysähdys olisi ollut mahdollinen, koska olimme matkassa pyörillä. Autoja saarelle ei oteta, joten autoilijoiden on palattava samaan satamaan takaisin mistä ovat saarelle lähteneetkin.

Meille sai kuitenkin kelvata tällä erää vain kuva saaresta lautan kannelta.

Matkamme viimeiset 25 kilometriä olivat sitten pelkkää pyöräilyä. Ja melko rankkaa sellaista. Minua varoitettiin kyllä etukäteen, että Rymättylän seutu on pelkkää ylä- ja alamäkeä toinen toisensa perään, mutta en arvannut että mäet ovat niin jyrkkiä ja pitkiä. Loppupätkä meni siis puhtaasti urheilemiseksi ja kunnonkohotuksen piikkiin. Mutta kun tiesi, että tiedossa ovat matkan viimeiset kilometrit, ei haitannut kuluttaa viimeisiä tippoja energiasta.


Perille päästiin Merimaskuun hyvissä ajoin. Niin hyvissä ajoin, että ehdimme illaksi vielä Poriin ja Jazz kadulle. Palkkio rankan (huomaa irvistys) pyöräilypäivän päätteeksi oli tavoittelemisen arvoinen :)

Saariston rengastie pyöräillen - päivä 2

Toinen pyöräilypäivä Saariston rengastiellä alkoi pienellä lauttamatkalla. Majoituksestamme Bergshagenista oli vain pari kilometriä lauttarantaan, ja lauttakin liikennöi tarvittaessa, joten meidän ei tarvinnut odottaa kuin sen verran että lautta palasi vastarannalta hakemaan meidät.

Toisen päivän urakkana oli polkea 36 kilometriä, josta pienen ylimääräisen ajon jälkeen tuli 40 kilometriä. Ajovauhti ei ollut yhtä reipas kuin edellisenä päivänä. Meillä oli kyllä viisi lauttamatkaa päivän reitin varrella, mutta vain kahdella lautalla oli tietty aikataulu, johon tuli ehtiä.

Meillä olisi siis ollut aikaa tutustua matkan varrella oleviin nähtävyyksiin, mutta koska emme olleet ottaneet niistä juurikaan selvää etukäteen, vaikutti reitti pelkältä maaseudulta. Jos palvelujen tarjoajia matkalla olikin, olivat he menneet piiloon. Me ei ainakaan pyörän selästä mitään iloisia yllätyksiä bongattu.

Matkanteko kului oli siis kaunista maaseutumaisemaa ihastellessa - ei huono vaihtoehto sekään. Olin vain odottanut myös muuta.

Kuvien pienet lauttamatkat olivat mukavia pakollisia pysähdyksiä. Dalenista, Iniöstä Houtskarin Mossalaan lautta oli päivän pisin ja ainoa maksullinen. Pyörän kanssa lautta maksoi 15 euroa per pää. Lautta on ainoa reitin yksityisesti ylläpidetty lauttareitti, jonka vuoksi maksukin on ihan perusteltu. Sitä tosin ihmettelimme, että miksi lautalla ei ollut kahviota. Lauttamatka kesti tunnin, ja lähes kaikki matkustajat kävivät kurkkaamassa kahvion ikkunasta sisään todetakseen sen olevan tyhjä. Luulisi sen tuovan lisää tienestiä lauttareitin yrittäjälle.

Saariston parhaat burgerit
Mondon artikkeli Saariston aarteista ohjasi meidät saariston parhaille burgereille Houtskarin vierasvenesataman Grill Café Skageniin. Burgereiden vuoksi meidän täytyi polkea muutama ylimääräinen kilometri, mutta eihän meillä ollut kiire. Burgeri oli erinomainen. Sellainen perinteinen vanhanajan grilliburgeri. Otin sen vielä kananmunalla. Maistui. Hintakin oli vain muutaman euron. Kyllä taas jaksoi polkea.

Kasviksia suoraan tilalta
Matkan varrelle osui myös muutama Isakssonin suoramyyntipisteistä. Näissä ei (ilmeisesti verotuksellisista syistä) ole myyjää paikalla ollenkaan, vaan ostokset kirjataan vihkoon ja rahat jätetään lippaaseen. Me ostimme kirsikkatomaatteja illallisen kasvisosioksi.

Majoitus Korppoossa
Viiden lautan ja 40 kilometrin jälkeen saavuimme toisen yön majoitukseemme Faffa'siin Korppooseen. Nyt olimme jo oppineet sen, että kylttejä kannattaa seurata, jos ei halua ajaa ohi. Löysimmekin paikan ensiyrittämällä.

Majoituksemme oli Faffa'sissakin aitta. Tämäkin majoitus oli hyvä. Ei yhtä tunnelmallinen kuin Bergshagen, mutta ei siellä mitään vikaakaan ollut.

Meillä oli varattuna saunavuoro puusaunasta, mutta koska siihen oli tunnin verran aikaa, kävelimme tilan yksityiselle rannalle parin-kolmensadan metrin päähän. Ranta oli todellakin yksityinen. Muita ei parin ohittavan veneen lisäksi näkynyt. Uikkareita emme ottaneet mukaan, eikä niitä siellä tarvinnut.

Saunan jälkeen retikeittimellä keitetty chili con carne ja Isakssonin kirsikkatomaatit maistuivat. Jälkiruoaksi oli vielä pähkinöitäkin. Notte Fabrikenin pähkinät ovat muuten ihan ehdottomia suosikkejani matkaevääksi. Pähkinä- ja pähkinä-marjasekoitukset ovat todella hyviä ja pakkauskokoja löytyy sekä pieneen että isoon tarpeeseen.

Ei tarvinnut tämän päivän jälkeen montaa hetkeä odottaa unta.

Saariston rengastie pyöräillen - päivä 1

Ensimmäinen päivä Saariston rengastiellä alkoi reippaissa tunnelmissa. Ensimmäisen päivän urakkana oli polkea noin 66 kilometriä, joista ensimmäiset 60 ilman turhia pysähdyksiä. Jätimme auton Merimaskun vierasvenesatamaan (jonka ravintolassa oli muuten erityisen ystävällistä henkilökuntaa!) ja poljimme Mietoisen ja Taivassalon kautta Kustaviin. Tämä oli reitin tylsin osuus, ja sen takia poljimme hyvää vauhtia vain muutamalla vesitauolla. Parempi niin, että ensin joutuu hieman tehdä töitä, jonka jälkeen loppu on rentoa polkemista. Niin ainakin luulin... ;)

Kustavin savipaja ja saariston parhaat munkit
Ensimmäinen kunnon pysähdyksemme oli Kustavin savipaja ja siellä Saariston parhaiksi kehutut munkit. Munkki oli juuri sellainen kun munkin kuuluukin olla. Sisältä pehmeä, pinnalta hieman rapea ja vielä hieman lämmin uunin jäljiltä. Mmmmmm.

Kustavin savipajalla oli nimensä mukaisesti myös paja, mutta en nähnyt siellä savea, vaan seppä takomassa rautaa. Kai sieltä savipajakin jostain olisi löytynyt, mutta emme kiertäneet koko aluetta (poikkesimme sinne munkkien takia). Lapsille näytti olevan ohjattua ohjelmaa sekä ainakin kaniineja ja lampaita ihasteltavaksi.

Lounastusta ravintolan sijaan lautalla
Tarkoitus oli käydä lounaalla Peterzensillä lähellä lauttarantaa, mutta munkit olivat sen verran tuhdit, että otimme Kustavin savipajalta patongit mukaan lauttaan syötäväksi. Lauttoja lähti Kustavista Heponiemen satamasta Jumon saarelle Iniöön vain pari päivässä, eikä me haluttu jäädä Kustaviinkaan odottelemaan uutta nälkää ja illan viimeistä lauttaa.

Rauhaisa Jumon saari
Heponiemen satamasta Kannvikiin Iniöön oli matkaa kuutisen kilometriä ja se kesti lautalla puoli tuntia. Lauttamatka oli reitillämme päivän ainoa, eli päädyimme suoraan Jumon saarelle, missä sijaitsi ensimmäinen majoituksemme.

Nyt saavuimme maalle! Meinasimme ajaa oikean tienristeyksen ohi, koska emme tajunneet sen olevan tienristeys :) Oli se.

Ensin poljimme suoraan rantaan, kun emme huomanneet heti majoitustamme Bergshagenia. Onneksi erehdyimme, sillä myöhemmin illalla olimme niin väsyneitä, että muutaman sadan metrin matka rantaan oli jo liian pitkä. Teki mieli käydä uimassa, mutta emme jaksaneet enää uudelleen rantaan asti.

Rannassa oli upeiden maisemien lisäksi pieni museo, jonne paikalliset taiteilijat ja käsitöiden tekijät olivat tuoneet teoksiaan näytille, kuitenkaan peittämättä museon esineistöä.

Rannassa meille kerrottiin Bergshagenin sijainti. Olihan se pitänyt heti huomata, kyltti oli niin hieno!

Saari oli tosin muutenkin todella viehättävä, joten en toisaalta ihmettele vaikka pääni on pyörinyt juuri Bergshagenin kyltin kohdalla toiseen suuntaan. Bergshagenin lisäksi saarella oli ainakin yksi toinen majoitus, Erkas Gården, jossa oli myös pieni kahvila-ravintola (aiemman kuvan lammaskin on heidän pihastaan). Kauppoja ei saarella ole, joten ruokaan on hyvä varautua ennen saarelle tuloa.

Jos koko saari oli viehättävä ja rauhaisa, niin oli myös Bergshagen. Mondossa olleen arvostelun kirjoittaja vei sanat suustani. Luin nimittäin kirjoituksen vasta paikan päällä.

On vaikea sanoa, mikä Bergshagenissa on parasta. Onko se paikan sijainti pienen saaristolaiskylän keskellä, satumaisen metsän reunassa? Vai kenties romanttinen, 200 vuotta vanha talo, jossa matkailijat majoittuvat? Vai onko parasta sittenkin paikan isäntien, Tapani ja Satu Heinosen asenne? Pariskunta ottaa jokaisen vieraan vastaan kuin vanhan ystävän.

Lainaus: Mondo/Sanni Jokinen

Jokainen sana niin totta. Tunnelma oli rauhoittava, ja aitassa unet maistuivat sen mukaisesti. Me emme siis majoittuneet 200 vuotta vanhassa talossa, vaan pihapiirin aitassa.

Harmillista vaan, kun emäntä kertoi, etteivät he vielä tiedä jatkavatko he majoituspalveluiden tarjoamista enää ensi kesänä. Suosittelisin tätä nimittäin erittäin mielelläni muillekin!

Aamiainen tarjoiltiin tilan 200 vuotta vanhassa talossa. Kaurapuuro mansikka-raparperikiisselillä ja vastaleivottu leipä luomumunilla oli täydellinen startti uuteen pyöräilypäivään!

Saariston rengastie pyöräillen kolmessa päivässä

Kävimme heinäkuussa Saariston rengastiellä ja kuljimme reitin pyöräillen kolmessa päivässä. Ainakin näin ensikertalaisen silmin kolmen päivän pyöräily oli sopiva reitille. Jos olisimme kiertäneet ihan koko Suuren Rengastien, niin sitten yöpymisiä olisimme tarvinneet kolmannen, mutta pienellä oikaisulla kilometrejä ei kertynyt liikaa eikä liian vähän yhdelle päivälle poljettavaksi.

Kiersimme reitin vastapäivään. Yhdistimme hieman suurta ja pientä rengastietä.

Päivä 1:
Aloitimme Merimaskusta (allaolevassa kartassa Rymättylästä pohjoiseen vihreän ja punaisen liittymäkohdassa), ja poljimme Taivassalon kautta Kustaviin (kartan ensimmäinen saari) ja menimme lautalla Iniöön, jossa vieetimme ensimmäisen yön. Emme oikaisseet katkoviivalla merkittyä reittiä pitkin, koska lauttoja meni sillä välillä niin harvoin.

Päivä 2:
Poljimme Iniöstä Houtskarin kautta Korppooseen ja olimme siellä toisen yön.

Päivä 3:
Jatkoimme Korppoosta Nauvoon, ja siitä oikaisimme pienen rengastien kautta takaisin Merimaskuun.

Linkitän tähän eri päivien postaukset, kunhan saan ne kirjoitettua.

Kuva: lautta.net/rengastie

Missä kaikki muut pyöräilijät olivat?
Olin kuvitellut näkeväni reitillä kasapäin pyöräilijöitä, varsinkin kun oli heinäkuun puoliväli, eli Suomen suosituin lomasesonki. Kuvitelmani oli väärä. Pyöräilijöitä meidän lisäksi oli vain kourallinen. Suurin osa reitin kulkijoista oli matkassa auton kanssa, mutta ei heitäkään ruuhkaksi asti riittänyt. Lauttoihin mahtui aina kaikki - autot ja pyörät. Kukaan ei jäänyt rannalle. Tämä oli ehkä suurin huolenaiheeni, sillä aloin pohtia asiaa vasta lähtöpäivänä, eikä meillä todellakaan ollut varauksia lauttoihin. Eikä siis tarvinnutkaan olla. Varauksia ei ilmeisesti edes oteta vastaan.

Ilman karttaa liikenteeseen
Ei meillä ollut karttaakaan. Puhelimen kartalla pärjää reitillä hyvin, ja jos haluaa paperisen version, on niitä tarjolla turisti-infoissa ja myös kauppojen seinillä olevissa kartta-automaateissa. Lautta-aikataulut ja reitin katsoin etukäteen kätevästä reittioppaasta. Reittiopas näytti päivän matkan kilometreinä, matka-ajan, ja lauttojen lähtö- ja kestoajat.

Majoituksiin ilman pitkänajan ennakointia
Majoitusvaraukset teimme pari viikkoa ennen lähtöä, ja mahduimme valitsemiimme ykkösvaihtoehtoihin. Paikanpäällä saimme tosin kuulla, että Iniön majoituksemme, Bergshagen, oli pari viikkoa eteenpäin täyteen buukattu. Varaukset on siis hyvä olla olemassa, mutta mitään kuukausien ennakointia ei tarvittu.

Mondon listaamat saariston aarteet olivat hyvänä apuna ravintoloiden, majoitusten ja muun mielenkiintoisen etsinnässä. Listaus on todella kattava.

Stay tuned, pian kirjoittelen tarkemmin mitä reitin varrelta löysimme.

Suunta saariston rengastielle

Vasta ehdimme Kreikasta kotiutua, kun jo olemme lähdössä seuraavalle retkelle. Pian starttaamme auton ja ajamme Naantaliin. Auton pistämme siellä parkkiin ja jatkamme matkaa pyöräillen, reittinä saariston rengastie.

Naantalista olisi tänään tarkoitus polkea Iniöön ja yöpyä siellä ensimmäinen yö. Huomenna jatkamme matkaa Korppooseen ja sieltä poljemme takaisin Naantaliin. Jos kahden yön taktiikka ei toimikaan, olemme vielä Nauvossa yhden yön. Lauttayhteydet pitäisi olla suotuisat tälle suunnitelmalle, mutta jos fiilis sanoo yhden lisäyön, niin sitä on varmasti toteltava. Se jää nähtäväksi.

Matkojen suunnittelu on ihanaa. Mutta vähintäänkin yhtä ihanaa on se, että joku muu suunnittelee matkan puolestani. En ole koskaan pyöräillyt useamman päivän matkaa, eivätkä retkikeittimet, retkimuonat ym. ole minulle lainkaan tuttuja. Miehelleni ne ovat. Minä olen siis saanut vain katsella sivusta kun mieheni on ostellut pyörän varaosia, vaihtanut pyöräni renkaat uusiin, hankkinut retkieväät, suunnitellut reitin, varannut majoitukset.

Ja niin on reissu valmiina reissattavaksi, vaikken tehnyt asian eteen juuri mitään. Kenties lähdemme useamminkin pyöräilyreissuille, kun se on näin helppoa ;)