Pihlajasaaresta on muotoutunut minun ja tyttäreni suosikkisaarista Helsingissä - tietysti siis heti kotisaari Lauttasaaren jälkeen. Olemme nyt vierailleet siellä useampana kesänä putkeen ja aina saareen saapuessamme ihmettelemme, olemmeko tulleet kauemmaskin kotoa, vaikka todellisuudessa olemme lähteneet kotiovelta puolisen tuntia aiemmin.
Pihlajasaaren tunnelma on tosi ihana. Merellinen ja persoonallinen, mutta silti tosi monipuolinen.
Lautat on olleet joka kerta täysiä, mutta Pihlajasaareen uppoaa turisti jos toinenkin. Lääniä, pieniä poukamia, hiekkarantoja ja kallioita löytyy valtavan paljon, ja jokaiselle on aina löytynyt se oma sopukka päivän viettoon ilman minkäänlaista ruuhkan tuntua.