Slider

Cordon Rouge - tyylillä Helsingin vesillä

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Jos aiemmin kirjoitin loppuvuoden tulevasta Orlandon ökymajoituksestamme ja parin viikon takaisen Food and Art -tapahtuman Michelin-kokeista ja noin kymmenen ruokalajin huippudinneristä, niin täytyy sanoa, ettei Helsinki paljoa kalpene ökyilyssä. Vietimme työporukan kesken tiimi-iltaa, ja aloitimme sen tyylillä: mielettömän hienon Cordon Rouge -luksusjahdin kyydillä nautiskellen mitäpä muuta kuin G.H. Mumm Cordon Rouge -samppanjaa.



Tiedetään, elämä on aika ihanaa!


Juuri tällaisina hetkinä sitä tuntee itsensä kovin etuoikeutetuksi. Aurinko paistaa, samppanja kuplii laseissa, meri kimmeltää, niin kuin myös tämän luksusjahdin joka ikinen pintakin. Eikä etuoikeutettu tunne johdu vain puitteista vaan myös mielettömistä työkavereista. Lisätään äskeiseen kuvailuun vielä naurun (loppuillasta laulun) raikaminen, iloinen puheensorina ja maailman leveimmät hymyt. Kuulostaa täydelliseltä, vai mitä!





Taas kerran meille sattui täydellinen päivä myös sään puolesta. Kylmästä, pilvisestä ja sateisesta kesästä ei ollut tietoakaan, kun hyppäsimme Cordon Rougen kyytiin Katajanokan Kanavarannasta. Ensin saimme turvallisuusbriiffin ja sen jälkeen menimme suoraan asiaan, eli niihin kupliin. Tässä teille postaus, joka on täppösen täynnä tuotesijoittelua - ihanaakin ihanampaa G.H. Mumm Cordon Rouge -samppanjaa ;)

Kiertelimme ympäriinsä Helsingin edustan vesillä. Olimme ja nautimme. Ei näissä puitteissa muutakaan voi.







Cordon Rouge on varmasti isoin vene/jahti, minkä kyydissä olen koskaan ollut. Jahdilta löytyy sohvaryhmät sekä ulkoa että sisältä, veneen takaosasta pöytäryhmä useammalle henkilölle ja vielä kolme makuuhuonetta ja kolme vessaa. Kyllä: kolme vessaa!

Ja ne tarjoilut. Kaunista ja hyvää, ja vielä kaupan päälle todella kätevästi tarjoiltuna niin, että samppanja pysyi jatkuvasti mukana.





Kuinka kovaa Cordon Rouge kulkee? Kovaa!


Joku kollegani erehtyi kysymään ennen lähtöä, miten kovaa jahti kulkee. Sitähän sitten tietysti testattiin. En muista vautia, mutta sen tiedän, että se meni kovaa. Harjasin tukkaani tuntikausia seuraavana aamuna. Samppanja sentään pysyi lasissa :D



Vuokraa Cordon Rouge -luksusjahti käyttöösi


Jos haluat päästä Cordon Rougen kyytiin, kurkkaa lisätietoja ja yhteystiedot Juomavinkki.fi -sivulta tästä linkistä. Jahti on vuokrattavissa charter-ajoihin kevät-, kesä- ja syyskaudella niin pitkään kuin säät vain veneilyn sallivat. Suosittelen!

Pysy mukana matkassa:

Milloin matkaaminen menee liian överiksi? Meillä menee ihan pian.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Pidämme matkaamisesta tyylillä. Vuosi vuodelta majoitusten, kuljetusten ja tekemisten taso on hiljalleen ollut nousussa. Kun olet nähnyt jotain hienoa, tarvitset wow-fiiliksen saamiseen seuraavalla kerralla jotain vielä hienompaa. Niinhän se vain menee. Aiempaa huonompi ei sävähdytä enää, vaikka se olisi vielä muutama vuosi sitten nostattanut ihokarvat pystyyn ja saanut hengen salpautumaan.

Emme edelleenkään lentele yksityiskoneilla saati sitten käy ravintoloissa helikopterin kyyditsemänä - emmekä sen puoleen muuallakaan. Useimmiten matkustamme turistiluokassa, välillä majoitumme tavallisissa hotelleissa, saatamme napata hampurilaiset tai muuta pikaruokaa lounaaksi, kokkailla illallisen majoituksen omassa keittiössä. Ihan tavallista perustason matkailua siis. Mutta vain välillä.

Sitten kun löydämme hyvän diilin tai upean kohteen, olemme valmiita panostamaan hieman enemmän aikaa, vaivaa ja myös rahaa, jotta pääsemme käsiksi parempaan. Vielä hieman hienompaan tai erikoisempaan, kenties paikalliseen, mitä emme ole aiemmin nähneet. Sellaiseen, mitä emme ole ennen kokeneet. Johonkin, joka saa meidät hihkumaan innosta, hyppimään tasajalkaa. Vähintäänkin hieraisemaan silmiämme ja nipistämään ranteesta uskoaksemme, että emme näe unta, vaan ihan oikeasti pääsemme kokemaan jotain mieletöntä.



Juuri niistä omista kokemuksista riippuukin se, mikä kenellekin on luksusta, mikä jopa överiä. Luksusta minulle oli vielä kymmenen vuotta sitten torakoiden asuttama motelli, kunhan se oli tropiikissa palmujen ympäröimällä rannalla, kristallinkirkkaan, turkoosin meren äärellä. Viitisen vuotta sitten riitti, kun yksi matkan useista majoituksista oli viittä tähteä ja sviittialuetta. Muuten riitti upea luonto ja ympäristö. Viime vuonna luksus olikin sitten viiden tähden resortia läpi loman - useamman loman. Kokeilimme kyllä syrjähyppyä kahden tähden hotelliin, mutta lopputulos oli se, että vaihdoimme loppumatkan hotellisuunnitelmia neljään tähteen. Olimme tottuneet liian hyvään. Paluuta ei enää ollut, vaikka niin ennakkoon kuvittelimme.

Wow-fiilikseen toki pääsen myös vaikkapa pari kolikkoa maksavan reggae-bussin kyyditsemänä tai valtaisan kaunista maisemaa katsellen luonnossa patikoinnin päätteeksi - on se sitten suomalainen järvimaisema tai maailman kaunein ranta maailman äärissä. Luksus ei siis välttämättä tarvitse rahaa lainkaan, kunhan kokemus on entistä parempi tai erikoisempi, maisema aiempaa upeampi.

Kohti seuraavaa wow:ta


Jälleen kerran suunnittelemme matkaa - hienoa matkaa. Meillä oli jo aiemmin varattuna risteily yhdellä maailman suurimmista ja hienoimmista risteilijöistä, Royal Caribbeanin Oasis of the Seas -laivalla. Matkustamme lähtösatamaan, Orlandoon, kaikkein kätevimmällä reitillä Icelandairin kyydillä, mikä on superluksusta lapsen kanssa matkustettaessa. Majoitumme risteilyn jälkeisen viikon upeassa Sheraton-ketjun resortissa. Eikö tässä olisi ollut riittävästi luksusta yhdelle reissulle?

Ei.

Nälkä tunnetusti kasvaa syödessä ja laitoin kokeiluna yhteen Orlandon mielettömän hienoista hotelleista kyselyn, tarjoaisivatko he meille edullisemman mediahinnan bloginäkyvyyttä vastaan pariksi yöksi ennen risteilyämme. Niinhän siinä sitten kävi, että majoitumme ensimmäiset Orlandon yöt vuonna 2015 rakennetussa Magic Village Resortissa.






Tätä varausta vahvistaessani mietin mielessäni, menikö nyt liian överiksi?


Meillä tulee olemaan neljän makuuhuoneen sviitti, jossa on neliöitä 215. Kyllä. Luit oikein. Kaksisataaviisitoista neliötä. Voi hyvää päivää! Emme me toki majoitu siellä vain oman perheen kesken, vaan samaan majoitukseen tulee myös nelihenkinen ystäväperheemme. Mutta silti. 30 neliötä yhtä henkeä kohden. Jokaisessa makuuhuoneessa on oma kylpyhuone ja kaupan päälle vielä yksi ylimääräinen. Jokaiselle majoittujalle on vähintään yksi sohva, telkkareita ainakin viisi. Näyttäisi huoneessamme olevan myös poreallas - tietysti. Täysin varustellun keittiön lisäksi myös ulkokeittiö grilleineen. Puhumattakaan yleisistä alueista - upeista uima-altaista, kuntosaleista, lasten leikkihuoneista, pleikkaritilasta, ravintoloista. Ja eksklusiivisesta palvelusta.

Kuva toki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Fiilisteltyämme kuvia ja Youtubesta löytämiämme videoita, emme pystyneet perääntymään. Meidän oli varattava majoitus. Juuri tämä majoitus. Meni överiksi tai ei.






Mahdammeko haluta lähteä tuolta pois ollenkaan? Epäilen.

Kaikki tämän postauksen kuvat ovat Magic Villagen kuvia, eihän minulla vielä ole paikasta omia kuvia. Matkan jälkeen niitä on varmasti useampi sata. Uskoisin, etteivät kuvauskohteet tuossa resortissa lopu ihan heti ;)

Missä menee sinun raja liian överistä? Vai onko sellaista rajaa olemassakaan?

Yövymme Orlandossa yhteistyössä Magic Villagen kanssa.

Pysy matkassa mukana:
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan