Slider

Seikkailupuisto Korkee 7-vuotiaan, 120 cm lapsen kanssa

sunnuntai 21. elokuuta 2022

Kävimme viikko sitten tyttäreni kanssa Helsingin Mustikkamaan Seikkailupuisto Korkeessa. Emme ole aiemmin käyneet yhdessä kiipeilemässä, sillä Korkeen pituusraja paikan latvaratoihin on 120 cm. 

Korkeessa on myös neljä lapsille tarkoitettua kantorataa, jotka nimensä mukaisesti kulkevat puiden kantojen korkeudessa. Nämä radat on tarkoitettu vain lapsille, ja aikuisen on näissä tyydyttävä katsomaan maasta käsin lasten kiipeilyä. Aikuisilla ei ole näihin asiaa.

Seikkailupuisto Korkee lapsen kanssa
Seikkailupuisto Korkeen latvarata

Latvaradat sitten kulkevatkin puiden latvoissa, ja näihin tarvitaankin pituutta, jotta kiipeily täällä on mahdollista. Näihin radoille ei lapset pääse keskenään, vaan nähihin on myös aikuisen mentävä mukana. Tämä kesä olikin ensimmäinen, kun tyttäreni pääsi latvaradoille, ja näin myös itselleni ensimmäinen kerta vuosikausiin kiipeilypuiston radoilla.

Katso videolta meidän kiipeilyitä:

Korkeen kantoradat

Me aloitimme kantoradoista. Tytär on vasta seitsemän, ja tämä oli hänellekin ensimmäinen kerta kiipeilypuistossa tämän vuoden puolella. Oli siis parempi lämmitellä ensin matalammalla ja katsoa vasta näiden ratojen jälkeen, riittäisikö uskallus myös puiden latvoihin.

Kantoratoja on Mustikkamaan Korkeessa neljä, ja jo nämä näyttivät tosi hauskoilta. Erona latvaratoihin on siis tietysti se, että radat kulkevat matalalla, mutta myös se, että näiden telineiden, kapuloiden ja köysien sun muiden välit ovat lyhyemmät. Näin ollen myös lapsen on helpompi ylettää astua seuraavalle askelmalle tai ottaa seuraavasta köydestä kiinni. Pituusrajat eivät siis ole täällä sattumaa, vaan täysin käytännön sanelemia. 

Kantoradan pituusraja on 90 - 140 cm ja painoraja 40 kg. Varsinaista ikärajaa ei ole, vaan jokainen voi itse arvioida oman lapsen taidot. Jo näillä radoilla lapsi saa käyttää ketteryyttään, ja pisin vaijeriliuku kantoradoilla on 38 metriä.


Rannekkeen upgreidaus kantoradoilta latvaradoille

Salaaa toivoin, että lapselle riittäisi kantoradat. Paikalla oli todella paljon ihmisiä, enkä ollut innoissani siitä, että joutuisimme jonottamaan radoille. Lapselle ei riittänyt pelkät kantoradat, ja minun oli lunastettava lupaukseni, että voisimme kiivetä latvoihin yhdessä, jos lapsi niin tahtoisi. Tahtoihan hän.

Onneksi ajatukseni jonotuksesta oli turha. Jonotimme tasan lippuluukulle ja varusteita noutamaan, tämän jälkeen saimme kiivetä rauhassa ilman suurempia jonotuksia. Reilu 100 ihmistä näemmä katoaa puiden latvoihin noin vain.

Kantoratojen maksu oli 15 euroa, ja tämä kustannus meni vain lapsesta, koska aikuiset eivät radoille pääse, mutta latvaradoille päästäkseen meidän tuli maksaa 26 euroa per pää. Onneksi pystyimme tekemään niin, että lapsen sai upgreidattua kantoradalta latvaradalle, ja häneltä meni vain muistaakseni 3 euron upgreidausmaksu, eikä 15 + 26 euroa. Tähän en olisi lähtenytkään. Olisi ollut liikaa.

Lippujen lisäksi ostimme hanskat (3,5 euroa/pari), jotta kiipeily olisi miellyttävämpää ja ote kiipeillessä parempi. Onneksi ostimme. Hanskat tulevat omaksi, joten nyt on seuraavaa kertaa varten kiipeilyhanskat plakkarissa. 

Näiden latvaratojen pituusraja on 120 cm ja tyttäreni on aika lailla tasan tuon pituinen.

Korkeen latvaradat

Mustikkamaan Korkeessa latvaratoja on kymmenen. Ensimmäiset kaksi ovat helppoja, seuraavat helpohkoja ja viimeiset vaikeita. Aloitimme tietysti radasta numero yksi. En voi kuin nostaa hattua tyttärelleni, sillä nämä radat tuntuvat siltä, että nämä on tehty aikuisille, tai vähintäänkin tytärtäni paljon isommille lapsille. 

Vasta jälkikäteen tyttäreni sanoi, että myös häntä oli jännittänyt korkealla jalustoilla seisominen. Näköjään hän osaa peittää jännityksensä yhtä hyvin kuin äitinsäkin. Olin siinä uskossa, että vain minun polveni tutisevat. Toki oma energiani meni lähinnä tyttären huolehtimiseen. Muuten olisin ehkä jännittänyt enemmänkin.

Me kiipesimme lopulta kolme ensimmäistä rataa, ja jätimme seitsemän viimeistä seuraaville kesille. Jo näissä huomasi, että jo itselläni oli välillä haastavaa ylettyä köysiin. En ymmärrä, millä sisulla lapseni on päässyt nämä kaikki radat läpi. Näissähän on pakko mennä jokainen osuus itsenäisesti, kun osuudella voi olla vain yksi ihminen kerrallaan.



Aikuisen apua kiinnityksissä

Vaikeinta minusta oli kiivetä ratojen ensimmäiselle tasanteelle. Tässä kokeilimme ensin sitä, että tytär kiipeää edeltä ensimmäiset portaat ja minä tulen perässä, ja vasta sitten vaihdamme paikkoja. Mutta 120 cm pituusraja tuli jo tässä konkreettisesti vastaan. Vaikka joka tasanteella on kantoja auttamassa siinä, että jokainen ylettäisi tehdä kiinnitykset, oli tyttäreni todella vaikea ylettää niihin. Kyllä hän onnistui, mutta aikaa se vaati.

Toisella radalla minä menin edeltä, mutta alkukiinnitykset köyteen oli vieläkin vaikeammat tehdä, ja minähän olin tässä vaiheessa jo kiinnittyneenä korkealle ensimmäiselle tasanteelle. Tässä vaiheessa tuntuikin siltä, että muita ei ollut paikalla ollenkaan, enkä saanut huhuiltua apua kanssakiipeilijöiltä. Lopulta tytär onnistui, ja pääsimme jatkamaan.

Kolmannen radan kohdalla teimme niin, että päästimme takanamme olevat meidän edelle, ja pyysimme heistä viimeistä auttamaan tyttäreni ensimmäiselle jalustalle kiinnitysten kanssa. Tämä tekniikka toimi parhaiten, kun näin aikuinen oli auttamassa molemmissa päissä. Suosittelenkin Korkeen ratoja 120 cm lapsen kanssa niin, että olisi kaksi aikuista matkassa mukana.


Huom! Aikuinen aina edeltä latvaradoissa

Jos Korkeen latvaradoille menee noin 120 cm lapsen kanssa kahdestaan, kuten me, kannattaa aina aikuisen mennä radoilla ensimmäisenä. Jos lapsi menee edeltä, eikä meinaa päästä seuraavalle jalustalle, niin kukaan ei ole auttamassa häntä. 

Mustikkamaan radalla kolme on puiston pisin liuku, 70 metriä, ja koska tämä liuku on radan keskivaiheilla, menee liuku jossain määrin vaakasuorassa. Tyttäreni paino ei riittänyt siihen, että liuku olisi tuonut hänet loppuun saakka, vaan hänen täytyi päästää kädet irti valjaista, napata vieressä olevasta apuköydestä kiinni, ja hinattava itsensä perille. Voin sanoa, ei ollut helppo tehtävä. En ymmärrä tässäkään, miten tyttäreni tästä selvisi. Onneksi minä olin häntä vastassa jalustalla, ja sain ojennettua käteni, kun hän oli hinannut itsensä riittävän lähelle. Lähtiessämme puistosta joku toinen lapsi ei ollut onnistunut itsensä hinauksessa, ja puiston henkilökunta kävi hinaamassa häntä maasta käsin perille.

Kannattaakin huomioida, että juuri ja juuri pituusrajan ylittävän lapsen täytyy olla tosi ketterä, jotta selviytyy latvaradoista. Muuten odottaisin, että pituutta tulee lisää.

Meillä oli ihan tosi kivaa Korkeessa, ja nyt en malta odottaa ensi kesää. Silloinhan tyttäreni on taas piirun verran pidempi, ja näin ollen radat ja kiinnitykset hänelle helpommin toteutettavissa. 

Pysy matkassa mukana:
Lähdetään Taas Facebook | Lähdetään Taas Instagram 

1 kommentti:

  1. Nämä seikkailupuistot ovat kyllä ihan mahtavia. Itse olen käynyt vain yhdessä, mutta Marika on käynyt useammassa. Sopii tosiaan periaatteessa lähes kaiken ikäisille, on hauskaa ja samalla tulee myös hieman kuntoiltua!

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!

Lue myös tämä

Puerto de Mogan – kuvankaunis satamakylä Gran Canarialla

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan