keskiviikko 9. elokuuta 2017

Elämysmatkalla Helsingissä – Hannibalin syöttinä

Tiedättekö sen tunteen, kun tiedossa on jotain kivaa, mutta kun ensin on ollut tiedossa jotain vieläkin kivempaa, niin tämä perus kiva tuntuu tosi tylsältä? Minä tiedän. Kun siskonpoikani luuli saavansa jäätelötuutin ja JOUTUIKIN syömään pakettijäätelöä (voi sitä pettynyttä katsetta). Kun raskaana ollessani en päässytkään Bora Boralle vaan JOUDUIN Barbadokselle (kamala pettymys - tokenin siitä kyllä melko nopeaan;). Kun en nyt viikonloppuna päässytkään Hannibalin syötäväksi vaan JOUDUIN vankilaan.



No, en sentään joutunut vankilaan (kuulostaa epäilyttävältä), vaan pääsin sinne (kuulostaa vielä epäilyttävämmältä), mutta en päässyt ensisijaiseen vaihtoehtooni, eli Hannibalin syötiksi, vaikka kuinka olisin halunnut. Syy: nössöt kaverit. En löytänyt kuin yhden ystävän (kumma kyllä), joka olisi halunnut kanssani ihmissyöjän syötäväksi. Miehet eivät taas innostuneet kauhusta yhtään.

Tämän samaisen ystävän kanssa olimme aikojen alussa barcelonalaisen huvipuiston kummitustalossa, jossa kummituksina olivat oikeat näyttelijät. Muistan edelleen tuon karmivan kokemuksen, jossa käsi kädessä juoksimme paniikissa kirkuen ja itkien näyttelijöitä pakoon. Horjuva, jäätävän pelottava olento tuli perässämme verinen kirves kainalossaan, emmekä saanet ovea auki. Olento lähestyi ja lähestyi. Ovi ei vaan auennut. Muistan tuon paniikin edelleen ja sen olisin halunnut kokea uudelleen.

Tällä erää emme kuitenkaan halunneet kokea kauhua kahdestaan, sillä kyseessä oli pakohuonepelifirma Truescape ja heidän K18 peli Hannibal. Pelissä ollaan samanaikaisesti sekä keskellä kauhuelokuvaa että yritetään ratkoa arvoituksia ja päästä huoneesta pois. Tämä yhtälö kahden kesken ei vain kertakaikkisesti toimisi. Ei sitten millään. Kirkuisimme paniikissa huoneen nurkassa, emmekä uskaltaisi koskea minnekään. Ei ihan pelin tarkoitus :D

Päätimme valita Prision Break -pakohuoneen – olosuhteiden pakosta.



Oliko vankila sitten pettymys?


Ei todellakaan ollut. Heti sisälle Truescapen tiloihin astuttaessa pääsimme jo fiilikseen mukaan. Koko paikka oli sisustettu asianmukaisesti. Vanha piano soitteli aulassa, ja kauhuksemme käsiraudat roikkuivat naulakossa. Täytyi vain toivoa, että käsiraudat olisivat muita pelejä pelaavia varten, eikä meille. Heti aloitimme arvailut ja spekulaatiot, ennen kuin meille oltiin edes tultu kertomaan pelin sääntöjä. Tästä tulee kivaa.

Tällaiselle elämyksien etsijälle tällaiset kokemukset sopivat paremmin kuin hyvin.



Itse pelistä en halua paljastaa liikaa – enhän halua pilata muiden kokemusta. Sen verran täytyy kuitenkin sanoa, että lavasteet olivat todella hyvät ja peli pysyi mielenkiintoisena alusta loppuun. Tai no, turhautumisia tuli, kun jumituimme johonkin ja ehdimme saamaan vihjeen ennen kuin tajusimme, mitä meidän olisi pitänyt tehdä. Ja kun olisihan jotkut asiat pitänyt tajuta. Sitä vaan jumittuu johonkin tiettyyn, eikä osaa ajatuksissaan palata takaisin alkupisteeseen katsomaan, mitä muita vinkkejä huoneessa voisi olla tarjolla.

Pääasia kuitenkin oli se, että pääsimme ulos. Emme ilman vihjeitä, eikä meiltä mitenkään erityisen paljon jäänyt aikaa käyttämättä. Mutta pääsimme ulos. Peli oli siis riittävän haastava ja mielenkiintoinen, mutta selvitettävissä.

Jälkipelit pelasimme lasillisten äärellä parin korttelin päässä Brewdogsilla. Hyvä me ja kippis!



Truescapen pelivalikoiman pääsee näkemään heidän nettisivuiltaan truescape.fi. Sivuilta pääsee myös suoraan varauskalenteriin, josta voi varata peliajan. Kätevää.

Millaisia kokemuksia sinulla on pakohuonepeleistä? Vai oletko vielä kokeillut? Entä oletko ollut Hannibalin syöttinä?

Kerro ihmeessä kokemuksesi, mutta älä paljasta liikaa – aion nimittäin vielä joku päivä löytää seuran myös Hannibal -huoneeseen ;)

Kokeilimme pakohuonepeliä yhteistyössä Truescapen kanssa.

Pysy matkassa mukana:

5 kommenttia:

  1. Kuulostaa hurjan mielenkiintoiselta! Jättäisin itsekin Hannibalin väliin (painajaiset...), mutta tuo vankilapako voisi sopia kaltaiselleni heikkohermolle. ^_^ ***sateenmuruja.com***

    VastaaPoista
  2. Minun kaverillani on pakopelifirma Running Rabbit, http://www.roomescaperunningrabbit.fi/index.php ja hän on esitellyt minulle kaikki huoneet. Olen jopa nukkunut pakopelihuoneessa. En ole osallistunut peliin, koska menen heti ihan lukkoon, kun pitäisi tehdä nopeita päätöksiä. Helsingin tylsin pakopeli on kuitenkin Kampin bussiasema puolen yön jälkeen. Keskityn siellä pohtimaan, miksi minä olen taas täällä.

    VastaaPoista
  3. Nyt alkoi kiinnostaa tuo Hannibal, siinä varmasti olisi mukavasti jännitystä - tai kauhua? :D En ole kertaakaan kokeillut näitä pakopelejä, vaikka suunnitelmissa on ollut. Näissä varmaan kannattaisi olla isompi porukka, olisiko kaksin liian tylsä?

    VastaaPoista
  4. Kiva oli lukea pakohuonepelistä, en ole itse päässyt vielä kokeilemaan, mutta kiinnostusta olisi. Oon kanssa ollut Amsterdamissa sellaisessa kauhutalossa, jossa oli oikeat näyttelijät. Se on oikeasti niin pelottavaa, ja mun piti vielä se kierros yksin. :D

    VastaaPoista
  5. Tuo kummitustalo näyttelijöineen ei kyllä olisi minun juttuni, liian jännittävää :) Pakohuonevankilassa olen kyllä ollut ja poiskin päästiin - onneksi, vaikkakaan ei ihan määräajassa.

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!