lauantai 23. syyskuuta 2017

Näin ylitetään odotukset matkalla @Sandeman Porto -seminaari

Kun sitä luulee, että sitä olisi nähnyt maailmaa jo sen verran, ettei niitä wow-elämyksiä ihan noin vain satele ja sitten viettää pari hassua päivää Portossa ja palaa kotiin itkien ja nauraen yhtä aikaa, kun koko matka on ollut niin jäätävää elämysten ilotulitusta alusta loppuun saakka.

Kun saa Sandeman Porto -seminaarin agendan käteen, joka on täynnä elämyksiä, joita on halunnut aina kokea, pääsee kokemaan ne JA vielä satakertaisesti enemmän mitä on edes luvattu.

Huhhuh!








Kun on päässyt Porton ja Douron sanoinkuvaamattomiin maisemiin ja ensimmäistä kertaa ikinä osallistumaan sadonkorjuuseen.

Iik ja jee!






Kun on nauttinut vain ja ainoastaan omalle seurueelle valmistetun lounaan viinitarhojen keskellä ihastellen näitä upeita Douron laakson maisemia.

Huokaus!






Kun on päässyt polkemaan rypäleitä, ja vieläpä itse George Sandemanin kanssa. Eli samaisen suvun, joka on 227 vuotta (kyllä: kaksisataakaksikymmentäseitsemän vuotta) sitten perustanut Sandemanin portviinitalon!!

Ja toiset!!



Kun on päässyt maistamaan 20-vuotiaaksi tawny-portviiniksi päätyvää viiniä suoraan tynnyristä, jonka jälkeen meille kaivetaan pipetillä vielä noin 35-vuotiasta tawny-portviiniä - sitäkin suoraan tynnyristä - jonka osa viineistä on vanhempia kuin kukaan osallistujista, ja täten lasissa maistettavana on yli 100 euron edestä tätä taivaallista kultaa. Äitini kysyi, joinko. Join ihan jokaisen tipan.

Wau!






Kun on saanut tehtäväksi sekoittaa kolmen eri vuosikerran viineistä täydellisen portviinin. Oliko lopputulos täydellinen - ehkei ihan, mutta tehtävän mahdottomuuteen nähden erinomainen. Ja mikä tärkeintä. Minun ikioma sekoitus.

Jippii!




Kun on illallistanut 1800-luvulla rakennetussa Sandemanin viinikellarissa tynnyreiden välissä, joiden arvo on - huh, en tiedä, saati uskalla edes lähteä laskemaan - ja nauttinut illallisjuomina muun muassa kahta erilaista 40-vuotiasta portviiniä. Toinen pullossa, toinen tynnyrissä kypsynyttä.

Oooooooh!






Kun tällä juhlaillallisella ojennetaan seminaarin diplomi JA pullo portviiniä, jonka juuri samana päivänä olen itse sekoittanut. Minä - the master blender!

Itkisitkö onnesta? Itkisin!



Puhumattakaan pöydän vierellä liekitetystä kalasta, viinitarhoilla tarjoillusta rypälelajikkeiden tastingistä, uskomattomista cocktaileista, Portugalin auringosta ja äärimmäisen ihanista tilaisuuden emännistä ja isännistä. Kuvia katsellessa en voi kuin ihmetellä. Mitä juuri tapahtui? Olinko minä tuolla reissulla? Pääsinkö minä kokemaan kaiken tuon?

Olen sanaton!

Kiitos Sandeman! Kiitos Hanna täydellisestä matkaseurasta! Tätä en olisi halunnut kokea yksin. Tähän tarvittiin toinen kyynelehtimään, nauramaan ja haukkomaan henkeä kanssani. Tämä matka päätyi ilman epäilyjä kaikkien aikojen matkojen kärkikahinoihin.

Voin luvata, että tästä matkasta tulette kuulemaan vielä lisää.

Pysy mukana matkassa:

19 kommenttia:

  1. Hieno kohde, Portugalissa olisi kiva joskus käydä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porto ja Douro olivat kyllä upeita, mutta täytyy sanoa, että minä olin tuhatkertaisesti enemmän innoissani kaikesta tuosta muusta - sadonkoruusta, rypäleiden poljennasta, oman portviinin blendaamisesta, viinitarhoilla lounastamisesta, viinikellarissa illallistamisesta, oman pullotteen saamisesta - mitä näitä nyt on.

      Poista
  2. Vitsi miten upea reissu! Porto jo itsessään on ihana ja nämä sun kokemukset... Olen kade!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Tuo oli niin mieletön reissu, etten sitä meinaa vieläkään käsittää :O

      Poista
  3. Tuo on kyllä varmasti ollut huikaisevan hieno kokemus! Olen seuraillut matkan edistymistä Facebookista ja miettinyt millä ihmeellä itsensä saisi ujutettua tuollaiselle reissulle.

    Nuo on sillä lailla mielenkiintoisia kokemuksia, kun pääsee itse kokemaan ja tekemään. Ei mulla mitään hienoja ilallisiakaan vastaan ole, mutta luulisin, että pysyvimmät muistot jää juuri sadonkorjuusta tai rypäleiden polkemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli mieletön - en olisi ennen matkaa osannut edes kuvitellakaan, minkälainen matkasta oikein tulee. Tällaiset matkat ovat kyllä niin harvinaista herkkua, että täytyy itsekin olla kyllä tosi kiitollinen, että pääsin matkaan.

      Noiden sadonkorjuun, rypäleidenpoljennan, oman blendin saamisen lisäksi nuo lounaiden ja dinnerin sijainnit oli kyllä niissä sitä parhautta. Naurettiinkin, että meille olisi voitu tarjoilla ihan mitä vaan tuolla viinitarhojen tai kellareiden keskellä, niin silti oltaisiin oltu taivaissa :D Kaupan päälle ruokakin oli vielä ihan tosi hyvää :)

      Poista
  4. Voi ihanuus, aivan sydän sykkyrällä luin tätä ja ahmin kuvia! Nämä ovat niitä reissuja, jotka jäävät elämään muistohin ikiajoiksi! <3

    Porton-seutu on minulle maisemiltaan tuttu, mutta tällainen elämys siellä puuttuu kokemuksista - kuulostaa niin omanlaiselta jutulta kaikin puolin! Nimimerkillä: Portviinin ystävä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä reissu ei varmasti koskaan tule unohtumaan. Niin mielettömän hyvin se oli rakennettu ja järjestetty. Nousi portviinit taas muutaman pykälän ylemmäs omalla arvostuslistalla. Olen aina pitänyt niitä hienoina juomina, mutta kun pääsee näin lähelle tuotantoprosessia, ei voi muuta kuin ihmetellä, miten valtavasti niiden takana on perinteitä ja ammattitaitoa, puhumattakaan vuosikymmenien kypsytyksistä.

      Poista
  5. Oli hieno seurata matkaasi jo somessa ja näin jälkikäteen lukea siitä, että se olikin v i e l ä paljon paremmin, mitä instassa ja facessa näytti - VAU! Tahtoo mukaan tuollaiselle ;-)P.S. Eikös sun vuoro ois seuraavaksi taas kutsua mut :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkalla oli sen verran kiire ja toisaalta ajoittain huonot nettiyhteydet, että ihan kaikkea en ehtinyt matkalta päivittää, vaikka olisi kyllä tehnyt mieli heti huutaa koko maailmalle, mitä kaikkea pääsimme kokemaan :) Oli kyllä mieletön matka!
      Voin hyvin kuvitella, että myös sinä pitäisit tällaisesta ihan tosi paljon!

      Poista
  6. Aikamoinen kokemus - upeaa, että olet päässyt tuollaiselle reissulle osallistumaan! Voin kanssa kuvitella, että tuollainen matka jää ihan eri tavalla mieleen kuin joku "perusmatka" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Olen kyllä tosi kiitollinen, että pääsin tällaiselle mukaan. Ei varmasti unohdu koskaan :)

      Poista
  7. Kuulostaa mielettömältä reissulta! Tiedän tunteen, kun pitää nipistää itseään, että tapahtuuko tämä ihan oikeasti minulle. Ihan vastaavissa jutuissa en ole ollut mukana, mutta monta ikimuistoista hetkeä silti löytyy. Mielelläni kuulen tästä reissusta vielä lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli mieletön! Onneksi tällaiset eivät tosiaan ole ainoita tapoja päästä samoihin fiiliksiin, vaan maailma on täynnä upeutta ja wow-fiiliksiä :)

      Poista
  8. Vau, vaikuttaa huikealta kokemukselta ja ihanassa miljöössä! Viinirypäleiden sadonkorjuuseen haluaisin itsekin joskus mukaan, ja enköhän pääse, jos en isompiin talkoisiin niin ainakin omien viinipuskien kimppuun. Sandeman on kyllä hyvää portviiniä, meillä oli joku ikivanha pullo juuri tuota tawnya joka piti hörppäistä tyhjäksi ennen muuttoa. Ei se harmi kyllä ihan niin arvokasta ollut kuin olin kuvitellut. :D Mutta tällaiset reality checkejä aiheuttavat kokemukset on kyllä niin mahtavia!

    VastaaPoista
  9. Oi että! Minä kävin rakastumassa keväällä Portoon ja Douron alueeseen, mutta että kaiken sen kauneuden lisäksi sait nämä uskomattomat kokemukset! Minäkin haluuuun! Tästä jäi varmasti sulle muisteltavaa vielä kiikkustuoliin asti.

    VastaaPoista
  10. Kuulostaa ihanalta reissulta! Porto on superkiva kohde itsessään, Dourossa ei ole tullut käytyä. Varmasti maistuu poikkeuksellisen hyvältä tuo itse pullotettu portviini ;---)

    VastaaPoista
  11. Aivan varmasti mahtava kokemus! Olin keväällä Portossa ja silloin jo haaveilin jokilaakson viinitiloista ja sadonkorjuusta syksyllä. Poiminta olis upea kokemus mut vielä kateellisempi oon tuosta et pääsit polkemaan rypäleitä! Siis jättiWAU! Tunnelma välittyi tekstistä, todella hulppean kuuloinen matka, elämysten vuoristorata.

    VastaaPoista
  12. Ihan mahtavaa! Voin kuvitella, että tuon jälkeen on ollut aika epäuskoinen ja tosi spesiaali fiilis! Meillä oli vähän samanlainen tunne viime kesänä, kun saimme osallistua Venetsiassa Redentore-juhlintaan melko ainutlaatuisissa puitteissa järjestetyissä juhlissa, näistä joskus myöhemmin varmasti blogin puolelle kirjoittelen.

    Tosi upeat puitteet on teilläkin illalliselle ollut, miten tunnelmallista! Tuota rypäleiden polkemista haluaisin itsekin kokeilla. Viinit eivät oikein minulle maistu, mutta voin kuvitella, että niitä arvostavalle tuollainen valiojuomien maistelukin on melko hienoa :)

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!