Vietimme touko-kesäkuun vaihteessa Mallorcalla ensin yhden viikon, josta vaihdoimme saarta viikoksi Menorcalle, ja sieltä takaisin vielä yhdeksi viikoksi Mallorcalle. Ensimmäisellä Mallorcan viikollamme meillä oli suunnitelmissa ajaa vuokra-autolla Port de Sollerin satamakylään. Aikataulumme ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, ja Port de Soller jäi meiltä siltä erää näkemättä. Jälkimmäisellä Mallorcan viikolla tukikohtamme oli saaren eteläosassa Palmanovassa, joten päätimme vierailla Port de Sollerissa muiden turistien tavoin Palma de Mallorcasta lähtevällä turistijunalla.
Aikaa ja vaivaa säästääksemme valikoimme turistitoimiston valmiiksi räätälöidyn retken, johon sisältyi junan lisäksi kuljetukset hotellille ja takaisin. Tämä olikin valmiin retken yksi harvoista hyvistä puolista. Jos tekisin retken uudelleen, teksin sen omatoimisesti, täysin omaa aikataulua noudattaen. Juna-aikataulut hinnastoineen löytyvät trendesoller.com-sivustolta.
Meitä noutaessaan bussi oli onneksi jo lähes täysi, eikä hotellipysähdyksiä ollut jälkeemme kuin yksi. Bussi vei meidät suoraan Port de Solleriin, eli matkasimme raitiovaunulla ja junalla vain takaisin päin Palmaan. Port de Sollerissa meillä oli vajaan tunnin verran aikaa tutustua kylään ja satamaan. Kyläkierrokseen aikaa oli riittävästi, mutta ei niin paljoa, että olisimme ehtineet istahtaa terassille fiilistelemään paikan tunnelmaa.
Raitiovaunun tullessa me ja sadat muut turistit kokoonnuimme ratikkapysäkille. Huh, mikä ihmismäärä!
Tässä se toinen valmiin retken hyvistä puolista. Matkatoimistoille on varattu sekä raitiovaunusta että junasta omat vaunut, mikä tarkoittaa varmaa istumapaikkaa ilman tungosta. Lapsiperhenäkökulmasta aika luksusta. Miten tällaista pientä olisi saanut nukutettua ruuhkaisessa junavaunussa? Omalla penkillä ei tarvittu kuin pari säkeistöä Tiri-tiri-teijaasta, ja Isla oli syvässä unessa. Toisaalta sylilapsen kanssa matkustettaessa voisin kuvitella istumapaikan löytyvän tuossa tuokiossa, ruuhkasta huolimatta.
Raitiovaunumatka Port de Sollerista Solleriin kesti vartin verran. Maisema vaihtui hyvin pian satama- ja rantanäkymistä sisämaan maalaismaisemaan.
Soller näytti raitiovaunusta käsin paikalta, jossa olisi halunnut vaikkapa syödä pitkän lounaan, mutta ei auttanut. Olimme valmiiksi aikataulutetulla retkellä, ja junaan oli noustava reilun puolen tunnin päästä raitiovaunun saapumisen jälkeen. Ehdimme käydä pikaisesti terassilla ruokkimassa Islan. Itse jäimme matkapähkinöiden varaan. Onneksi olimme varautuneet edes niillä.
Junamatkamme ei turistitoimiston antaman infon mukaan päättynytkään Palma de Mallorcaan, vaan bussi nouti meidät jo Bunyolan asemalta. Olisimme saaneet jatkaa Palmaan saakka, mutta sieltä kuljetus hotellille olisi ollut omakustanteisesti. En tiedä minkälaisista maisemista jäimme paitsi, mutta päätimme (väärästä tiedosta huolimatta) hypätä hotellille vievän bussin kyytiin. Ainakin ehdimme nauttia maisemista Bunyolaan asti. Ehkei maisema olisi tästä enää parantunut. Mene ja tiedä.
Tiukasta aikataulusta huolimatta retki oli käynnin arvoinen. Port de Soller oli hieno, ja juna-ajelu turistitungoksesta huolimatta miellyttävä. Matkasta saisi varmasti rennomman suunnittelematta aikataulun itse. Siitäkin huolimatta, että sekä juna että raitiovaunu molemmat palvelevat tätä nykyä lähestulkoon ainoastaan turisteja.
Aikaa ja vaivaa säästääksemme valikoimme turistitoimiston valmiiksi räätälöidyn retken, johon sisältyi junan lisäksi kuljetukset hotellille ja takaisin. Tämä olikin valmiin retken yksi harvoista hyvistä puolista. Jos tekisin retken uudelleen, teksin sen omatoimisesti, täysin omaa aikataulua noudattaen. Juna-aikataulut hinnastoineen löytyvät trendesoller.com-sivustolta.
Meitä noutaessaan bussi oli onneksi jo lähes täysi, eikä hotellipysähdyksiä ollut jälkeemme kuin yksi. Bussi vei meidät suoraan Port de Solleriin, eli matkasimme raitiovaunulla ja junalla vain takaisin päin Palmaan. Port de Sollerissa meillä oli vajaan tunnin verran aikaa tutustua kylään ja satamaan. Kyläkierrokseen aikaa oli riittävästi, mutta ei niin paljoa, että olisimme ehtineet istahtaa terassille fiilistelemään paikan tunnelmaa.
Raitiovaunun tullessa me ja sadat muut turistit kokoonnuimme ratikkapysäkille. Huh, mikä ihmismäärä!
Tässä se toinen valmiin retken hyvistä puolista. Matkatoimistoille on varattu sekä raitiovaunusta että junasta omat vaunut, mikä tarkoittaa varmaa istumapaikkaa ilman tungosta. Lapsiperhenäkökulmasta aika luksusta. Miten tällaista pientä olisi saanut nukutettua ruuhkaisessa junavaunussa? Omalla penkillä ei tarvittu kuin pari säkeistöä Tiri-tiri-teijaasta, ja Isla oli syvässä unessa. Toisaalta sylilapsen kanssa matkustettaessa voisin kuvitella istumapaikan löytyvän tuossa tuokiossa, ruuhkasta huolimatta.
Raitiovaunumatka Port de Sollerista Solleriin kesti vartin verran. Maisema vaihtui hyvin pian satama- ja rantanäkymistä sisämaan maalaismaisemaan.
Soller näytti raitiovaunusta käsin paikalta, jossa olisi halunnut vaikkapa syödä pitkän lounaan, mutta ei auttanut. Olimme valmiiksi aikataulutetulla retkellä, ja junaan oli noustava reilun puolen tunnin päästä raitiovaunun saapumisen jälkeen. Ehdimme käydä pikaisesti terassilla ruokkimassa Islan. Itse jäimme matkapähkinöiden varaan. Onneksi olimme varautuneet edes niillä.
Junamatkamme ei turistitoimiston antaman infon mukaan päättynytkään Palma de Mallorcaan, vaan bussi nouti meidät jo Bunyolan asemalta. Olisimme saaneet jatkaa Palmaan saakka, mutta sieltä kuljetus hotellille olisi ollut omakustanteisesti. En tiedä minkälaisista maisemista jäimme paitsi, mutta päätimme (väärästä tiedosta huolimatta) hypätä hotellille vievän bussin kyytiin. Ainakin ehdimme nauttia maisemista Bunyolaan asti. Ehkei maisema olisi tästä enää parantunut. Mene ja tiedä.
Tiukasta aikataulusta huolimatta retki oli käynnin arvoinen. Port de Soller oli hieno, ja juna-ajelu turistitungoksesta huolimatta miellyttävä. Matkasta saisi varmasti rennomman suunnittelematta aikataulun itse. Siitäkin huolimatta, että sekä juna että raitiovaunu molemmat palvelevat tätä nykyä lähestulkoon ainoastaan turisteja.
Pysy matkassa mukana:
