Slider

Alpakoita Haanpään kesäkahvilassa - taukopaikka lähellä Jyväskylää

sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Alpakat on olleet yksiä lempparieläimiäni sen jälkeen kun ystäväni kanssa kävimme vaeltamassa Inca Trailin Macchu Picchulle Perussa. Silloin opin alpakanvillan olevan erityisen lämmintä, laadukasta, silkkisen pehmeää. Tuolta reissulta mukaan lähtikin parikin alpakanvillasta tehtyä huivia, jotka ovat edelleen vuosienkin jälkeen kaapissani.



Olinkin erityisen innoissani, kun huomasin Jyväskylän lähellä olevan Haanpään kesäkahvilan, jossa päävetonaulana ovat juurikin alpakat. Minun ei tarvinnut kuin kysyä tyttäreltäni, haluaisiko hän pysäthyä kotimatkalla mummolasta katsomaan alpakoita, enkä voinut enää perua. Enkä tietysti halunnutkaan. Olinhan toivonutkin myöntävää vastausta.

Haanpään kesäkahvila ja ihanat alpakat 

Haanpään kesäkahvilaan kurvatessamme ja alpakat nähdessäni ajatukseni veivät minut saman tien Perun vuoristoon. Täällä miljöö on toki ihana täysin suomalainen maalaistalon pihapiiri peltojen ympäröimänä. Mutta alpakka eläimenä on yhdistelmä sööttiä karvapalloa ja uljasta pitkäkaulaista vuoristoeläintä. Oli miten oli, alpakat ovat ihania!

Haanpään kesäkahvilassa alpakoita on paljon. Ensin luulin niitä olevan kolme valkoista, kunnes huomasimme, että hei näitähän on myös ruskeita, mustia, harmaita, ja sitten sekosinkin jo laskuista, kun en tiennyt kuka oli kukin. Ensin valkoiset olivat mukamas keskenään omassa aitauksessaan, kunnes muunkin värisiä tyyppejä hiippaili heidän luokseen. Mene ja tiedä sitten, mutta ainakin on varmaa, että täällä pääsee ihmettelemään näitä läheltä ja kaukaa.








Minikukot hurmasivat alpakoiden lailla

Alpakat eivät ole ainoita Haanpään kesäkahvilan eläimiä, vaikka juurikin niiden avulla paikkaa näytetäänkin mainostavan. Pihapiirissä ensimmäisenä tulee vastaan kyltti, joka kertoo kanojen löytyvän 100 tipunaskeleen päästä. 



Kukkojen ja kanojen (en ihan ehkä erota vielä mikä on kana ja mikä kukko, heh) aitauksia on kaksi. Toisessa kukot ja kanat näyttivät normaalikokoisilta, mutta toisen aitauksen kukot olivat jotain minulle entuudestaan tuntematonta lajia. Nämä olivat nimittäin sellaisia pehmolelujen kokoisia, pikkiriikkisiä kukkoja. Miten voikaan kukko olla näin söpö!! Myös näiden väritykset olivat aivan mielettömän hienoja. Aivan kuin olisi katsellut jotain liikkuvaa veistosta tai elävää pehmolelua, eikä lainkaan oikeaa eläintä.





Lampaat rapsutettavina ja syötettävinä

Haanpään kesäkahvilan lampaat oli sentään ihan tavallisia lampaita. Ne oli kuitenkin näistä kaikista eläimistä lähimpänä aidan reunaa, ja olivat tulleet nauttimaan rapsutuksista ja ruokinnasta. Pidimme siis lampaistakin, olkoonkin, että olivat "vain" tavallisia versioita.




Vuohetkin miniversioita

Jos kaikki muut paitsi lampaat olivat epänormaaleita versioita suomalaisella maatilalla, niin niitä olivat myös vuohet. En muista koskaan nähneeni myöskään näitä pikkiriikkisiä afrikkalaisia kääpiövuohia. Nämä tyypit oli kaikki syntyneet vuonna 2019 ja kaikilla oli lajinsa mukaisesti afrikkalaiset nimet.



Tämä oli muuten erityisen kivaa, kun aitauksiin oli kiinnitetty lappuset, missä luki jokaisen eläimen nimi.

Kahvilasta alpakkatuotteita ja jäätelöä

Ja niin, olihan paikalla tietysti se itse kahvila. Ja hyvä kahvila olikin! Minä himoitsin vohveleita, mutta onneksi tyttäreni valitsi jäätelön. Olimme juuri nousseet nimittäin ruokapöydästä, ja vohveli olisi varmaan saanut minut nukahtamaan rattiin ylitäyden vatsan kera. Raikas sorbetti oli paljon parempi vaihtoehto. Paikalla oli myös myynnissä suolaisia herkkuja, ja kaikki näytti todella hyvältä. 

Jäätelöiden lisäksi me nappasimme mukaamme alpakan muotoisen piparkakkumuotin. Olihan jo elokuu, eli joulu aivan ovella. Myynnissä olisi ollut myös alpakanvillasta tehtyjä tuotteita.







Haanpään kesäkahvila oli kaikkinensa erinomainen taukopaikka. Tai oikeastaan tämä oli niin erinomainen paikka, että lähtisin käymään siellä ihan erikseenkin. Jyväskylästähän tänne ajaa vain reilussa puolessa tunnissa, ja miksei matkaa tekisi vielä hieman pidemmältäkin. Suosittelen!

Pysy mukana matkassa:

6 kommenttia:

  1. Heh, mulla ihan sama, että Perun matkan jälkeen alpakoista (ja laamoista) tulee kyllä vahvasti mieleen Peru ja Andit. Ja ovathan ne ihan mahtavia otuksia, tykkään myös todella paljon. Täytyy pitää tämä paikka mielessä, kun liikkuu lähistöllä.

    VastaaPoista
  2. Alpakat ovat kyllä jotenkin niin mainiot eläimet. Itse olen käynyt niitä "ihastelemassa" Matildedahlissa ja Hattulassa Metsänkylän navetan pihalla.

    VastaaPoista
  3. Alpakat ovat kyllä söpöjä! Onneksi sain niitä "kesän annoksen" Mathildedalin ruukkialueella vieraillessamme. Alpakkalankojakin olisi siellä ollut myynnissä, mutta hillitsin itseni, kutominen olisi kuitenkin liian helposti jäänyt ...

    VastaaPoista
  4. Tykkään juuri tällaisesta maalaisidyllistä ja nämä on ihan parhaita kohteita lasten kanssa. Me tavataan käydä kanssa aina eläimiä katsomassa kesäisin kun ollaan Suomessa, ja täällä Kaliforniassakin. Meillä on täällä sellainen ihana farmi ihan lähellä, jossa lapset pääsee ruokkimaan syöttämään ja silittelemään eläimiä. Alpakat on muuten jotenkin tosi söpöjä.

    VastaaPoista
  5. Täytyypä laittaa tämä paikka ehdottomasti mieleen, jos tuollapäin tulee joskus liikuttua! Kuvista oli mukava huomata, että eläinten asumukset viimeisteltyjä ja kaikin puolin toimivan näköisiä, mitä nyt vuohet terrorisoineet kämppänsä katon, mutta vuohien kanssa nyt ei mikään kestäkään ehjänä :D

    VastaaPoista
  6. Laamat, alpakat - kyllä kelpaa. Ne on niin hölmön symppiksen oloisia ja näköisiä. Mulla on myös joskus vuonna miekka ja kirves ostettu alpakanvillaa sisältävä huivi ja se ei ole mennyt miksikään. Kaikki muut on kuluneet ja nuhjaantuneet, mutta tuo ei. Eli kyllä siinä on raaka-aine kohdallaan.

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!

Lue myös tämä

Tyylikkäästi uudistettu Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan