Huomasin kesällä Veera Biancan Instagramissa ihanan videon, missä hän rapsutteli lampaita metsäisellä tiellä Mustasaaressa. Mustasaaressa? En ollut koskaan kuullutkaan koko saaresta. Googletin ja siinähän se nököttää, kotisaareni Lauttasaaren vieressä. Tuo täytyisi saada omankin kesän aikatauluun.

Kun vihdoin tuli aikaa Mustasaarelle, oli maanantai, eikä Mustasaari ole maanantaisin auki. Seuraava sunnuntaikin oli vapaana, ja silloin saaren ravintolassa tarjoiltaisiin myös brunssi. Sehän meille kelpaisi.

Hotellivinkki Napoliin - Hotel San Pietro

Saavuimme Napoliin ystäväni kanssa puolen yön aikoihin. Otimme lentokentältä taksin, joka kaahasi Napolin monttuisia teitä meidät alle vartissa Hotel San Pietron eteen. Jollei hotellin nimi olisi ollut kirjoitettuna kissan (ison kissan - ehkä tiikerin) kokoisin kirjaimin hotellin seinään, en olisi uskonut meidän olevan perillä neljän tähden hotellissa. Napolin kujat osaavat sitten olla pelottavan näköisiä yöllä ja väsyneen silmin katsottuna.

Ilmeeni kirkastui saman tien kun pääsimme hotellin ovelle. Ovi pidettiin öisin lukossa, ja pukuun sonnistautunut herrasmies tuli avaamaan meille oven. Hotelli varsin kimalteli sisäpuolelta. Tähän aikaan yöstä on niin ihanaa saapua siistiin, kauniiseen majoitukseen, ja sitä Hotel San Pietro oli.

Tallinna lasten kanssa - näitä en tiennyt Tallinnassa olevankaan

Luulin jo Eckerö Linelta saamani lahjakortin valuvan täysin hukkaan, kunnes huomasin viimeisen käyttöpäivän olevan kesäkuinen lauantai. Päivälle ei ollut mitään suunnitelmia ja kesälomakin alkoi juuri samaisena päivänä. Pirautin ystävälleni muutama päivä ennen ajankohtaa, olisiko hänellä ja hänen 2-vuotiaalla tyttärellään tekemistä tuolle päivälle. Ei ollut, ja näin pääsimme viettämään aurinkoisen kesäpäivän Tallinnassa naisten ja tyttöjen kesken.

Aloitimme aikaisen aamun laivan buffa-aamiaisella. Näin ei tarvinnut kiirehtiä kotona puurojen sun muiden kanssa. Sen kun puimme päälle ja lähdimme satamaan. Myös muilla oli sama suunnitelma, mutta koska marssimme ensi töiksemme ravintolaan, pääsimme suoraan pöytään. Loppuajan kulutimme hytissä. Kyllä! Lahjakorttiin kuului hytti!! Ja perillä olimme kuin vilauksessa.

Vuokra-autolla Amalfin rannikolla - vinkit matkalle

Palasimme viikko sitten ystäväni kanssa Napolista ja Amalfin rannikolta. Meillä oli ennen matkaa katsottuna Napolin parhaat pitzzeriat sekä varattuna hotellit ja vuokra-auto. Jos maailman parhaan pizzan metsästys oli se nautinnollisin osa matkaa, jännittävin osuus oli ehdottomasti ajaminen Amalfin rannikolla.

Olimme ensin kaksi yötä Napolissa, ja tähän osuuteen emme ottaneet autoa - onneksi! En tiedä kuka hullu siellä ajelee. Liikenteessä ei ollut mitään tolkkua ja tiet olivat järjettömän huonossa kunnossa. Olisimme varmasti selvinneet, mutta parempi oli, ettei selviytymisestä tarvinnut ottaa selvää. Kätevyyden nimissä palasimme kahden ensimmäisen matkapäivän jälkeen Napolin lentokentälle ja otimme vuokra-automme sieltä. Näin pystyimme lähtöpäivänä ajamaan suoraan kentälle, eikä siinä vaiheessa enää tarvinnut jättää varoaikaa keskustasta kentälle ehtimiseen.

Ähtärissä paljon muutakin kuin pandat

Kun minulle ehdotettiin Ähtärin vierailua kesälomaretkeksi, en varsinaisesti hyppinyt innosta. Toki pandat eläiminä kiinnostavat, mutten ymmärrä, miksi niitä piti tuoda keskelle Suomea ympäristöön, minne ne eivät luontaisesti kuulu.

Päätimme kuitenkin lähteä, onhan Ähtärin eläinpuisto mahtava retkikohde lasten (Luka 9 v, Leevi 7 v ja Isla 3 v) kanssa. Jyväskylästä Ähtäriin ajaa alle kaksi tuntia, ja olisihan siellä muutakin kuin pandoja, vaikka paikka onkin pyrkinyt profiloitumaan vain ja ainoastaan juurikin niihin pandoihinsa.

Perinteinen suomalainen juhannus ranskalaisella vivahteella

Vietimme juhannuksen perinteiseen suomalaiseen tyyliin. Soudimme saareen mökille. Ohjelmassa oli rentoa olemista, saunomista ja grillaamista. Kitaransoittoa ja laulamista, juhannusvisa, mölkkyturnaus ja kalastusta. Lapsille aarteenmetsästystä sekä hyppynarua. Lauantain puhteiksi miehet pilkkoivat moottorisahalla mökin pihaan kaatuneen koivun ja pistivät kirveellä haloiksi.

Mökille ei tule juoksevaa vettä, joten juomavedet tuli soutaa saareen, pesuvedet piti kantaa merestä, löylyvedet hyödynnettiin sadevesistä. Tiskivedet piti lämmittää saunalla ja kantaa mökille. Vessoina toimi pari ulkohuussia.

Kuulostaa perinteiseltä, täysin normaalilta tavalta viettää juhannusta, eikö totta?

Meille viidelletoista juhannuksenviettäjälle tämä olikin varsin tavallinen juhannus. Mutta sille kuudennelletoista juhannuksemme oli eksoottinen kokemus.

Kesän kuuntelulista - podcastien lumoissa

Olen hurahtanut kertaheitolla podcastien maailmaan. Pitkään ajattelin, ettei minulla varsinaisesti ole tilaisuuksia tai aikaa kuunnella mitään, mutta heti kun kaivoin puhelimen kuulokkeet esille, tilaisuuksia onkin tuon tuosta: työmatkat (kuljen sitten pyörällä tai metrolla), lounaat ilman seuraa (joskin niitä on vain noin kerran kuussa, jos sitäkään) ja ennen kaikkea silloin, kun istun aiemmin ikuisuudelta tuntuneen ajan tyttäreni sängyn vieressä odottaen hänen nukahtamista. Podcastin parissa tuokin hetki hujahtaa hetkessä.

Kuva: Kuvakaappaus Ylen sivustolta: https://areena.yle.fi/1-4415642 

Olen lisäksi huomannut, että nukkumaan mennessä seuraavan päivän työasiat saa helposti pois mielestä keskittämällä ajatukset äänikirjojen kuunteluun. Pahoittelut, Maaret Kallio, mutta vaikka kirjasi ovatkin kovin mielenkiintoisia, on äänesi niin rauhoittava, että olen käyttänyt kirjaasi lähinnä nukahtamisen nopeuttajana. Varsin kätevää.