Useimmiten tulee hehkutettua niitä asioita, joissa on tosi hyvä. Jotka tuntuu luontevalta ja joissa tulee onnistumisia. Heti alkuun todettakoon, että nyt ollaan sellaisen aiheen äärellä, missä ei ole omalla kohdallani oikein näitä mitään. Mutta hei, sehän ei haittaa. Mukavuusalueen ulkopuolella on oikeastaan ihan mukavaa. Eihän sitä nyt kaikkea voi osata ja kaikessa olla luonnonlahjakkuus. Silti voi yrittää ja onnistua. Tai olla onnistumatta. Hetkestä voi nauttia silti.
Otsikko ja kuvat varmasti jo kertovatkin, että tämän kirjoituksen aihe ja se minun epämukavuusalue ja osaamisalueistani yksi heikoimpia on sienestys. Tykkään retkeillä luonnossa ja pidän sieniruuista, jotenkin en vain ole osannut yhdistää näitä kahta niin, että saisin joka syksyisen sienisaaliin metsästä omatoimisesti.
Olikin erityisen hyödyllistä, että ystäväni ostivat minulle 4-kymppislahjaksi ohjatun sieniretken. Pääsin sienestämään hyvässä seurassa ja poimimaan sieniä täysin ennakkoluulottomasti laajalla skaalalla, kun paikalla oli opas, joka heitti koristani (tai siis paperikassistani) pois ne sienet, joita ei pidä syödä.
